Invaasio Suomen rajalla

Suomalaisilla on nyt liian huoleton asenne, koska Nato. Ihan kuin kaikki asiat olisi sillä ratkaistu. Mutta vielä pari kuukautta, niin Karjalan kannaksella on sellainen vyörytys, että Suomi notkahtaa juhannukseen mennessä

Sen jälkeen kun Suomi liittyi Natoon, niin asenne Venäjän suhteen on muuttunut liian huolettomaksi. Ihan kuin Nato olisi ratkaisu kaikkiin sellaisiinkin ongelmiin, jotka eivät Natolle kuulu.
Vielä pari kuukautta, niin Karjalan kannaksella alkaa sellainen vyörytys, että juhannukseen mennessä koko Suomen kaakkoisraja on romahtanut. Tulijoita virtaa jokaiselta mahdolliselta ja mahdottomalta rajanylityspaikalta.

Tällä hetkellä on hyvä laskea leikkiä, tehdä huvittavia meemejä ja naureskella vapautuneesti, mutta se johtuu vain siitä, että itärajalla on vielä lunta 30 sentistä puoleen metriin. Metsissä ei pysty kulkemaan kuin hiihtämällä. Huhtikuun alkuun mennessä lumet ovat jo häipyneet suurimmaksi osaksi, mutta metsät ovat märkiä, ojat ja purot tulvivat leveälle alueelle, eikä maastossa pysty vieläkään kulkemaan. Venäläisetkin tietävät tämän, ja viettävät kevään ottamalla vodkaa.

Mutta vappuun mennessä metsät alkavat olemaan kuivia ja purot ja ojat ovat palanneet uomiinsa. Venäjän Karjalassa alkaa sellainen ralli, että sellaista ei ole nähty sitten vuoden 1944. Jokaisen Venäjän puolella olevan metsätien varteen, josta on helppo luikahtaa Suomen puolelle, kuskataan bussilasteittain tulijoita. Näitä samoja tulijoita oli Puolan vastaisella rajalla yksin viime syksynä muutama kymmenen tuhatta, vaikka Puolan rajalla on jykevä aita, jonka yli on vaikea kiivetä. Tulijat tietävät, että rajan ylitys Puolaan on vaikeaa, jopa mahdotonta. Miten joku kuvittelee, että sitä samaa ryntäystä ei tule Suomen rajalle, joka on Puolan rajaan verrattuna lasten leikkiä.

Tulijoita tulee jossain vaiheessa yksinkertaisesti niin paljon, että rajavartiosto nostaa kädet pystyyn. Tosiasiassa sekään ei ole edes tarpeellista, sillä Suomen hallitus kinastelee edelleen siitä, että voidaanko tulijoita ampua rajalle vai ei. Rajavartiosto nimittäin nostaa kädet pystyyn saman tien kun tulijoita alkaa virrata.

Juhannukseen mennessä Suomi on samanlaisen kaaoksen partaalla kuin olemme nähneet Kreikan saarilla ja Italian Lampedusalla. Suomen puolen Karjalan kylissä on jättimäisiä tulijoiden leirejä. Osa jatkaa matkaa Ruotsiin ja Saksaan. Muutama kymmenen tuhatta persaukista tulijaa ei pysty jatkamaan matkaa, joten he jäävät notkumaan Parikkalaan, Imatralle ja Lappeenrantaan. SPR:n naiset käyvät ruokkimassa heitä, joka houkuttelee edelleen lisää rajan takaa tulijoita.

Heinäkuun loppuun mennessä Suomi ajautuu kaaokseen ja hallituksen eroa vaaditaan. Heinäkuussa, joka on lomakuukausi, kaikki rajavartijat ovat sitä paitsi lomilla. Rajalla ei käytännössä ole minkäänlaista estettä. Tulijat tulevat päämääräämättömästi suurina laumoina. Maaseutupitäjien taloja ryöstellään, peltoja ja metsiä syttyy tuleen, kun tulijat päissään tuhrustavat nuotioittensa kanssa.


Tämä näky tulee olemaan Suomi-kuva maailmalla kesällä 2024.
Aina siinä vaiheessa kun hallitus on yrittänyt esittää puolustusvoimia apuun rajaa vartioimaan vesitykkien ja kyynelkaasun kera, niin suomalaiset turvapaikka-aktivistit, sekä ruotsalaiset ja saksalaiset yltiömaahanmuuton kannattajat nostavat sellaisen äläkän, että hallitus peruu virka-apupyynnön. Turvapaikka-aktivistit linnoittautuvat varmuuden vuoksi itsekin rajalle, jotta puolustusvoimat eivät varmasti ammu kyynelkaasua. Aktivistit saattelevat tulijoita koteihinsa ja vaativat muiltakin suomalaisilta sydämien avaamista.

Ruotsista saapuu satapäinen ämmälauma autojensa kanssa hakemaan omaa osuutta. Frontex tulee myös apuun. Joku kuvittelee, että tarkoituksena estää tulijoiden maahanpääsy, mutta ei. Frontexin miehet tarjoavat tulijoille pillimehua ja banaania ja toivottavat tervetulleeksi vapaaseen Eurooppaan.

Viro, Baltian maat ja Puola tarjoavat apua, mutta Suomi kieltäytyy. Kelkka on kääntynyt täysin. Koska kontrolli menetettiin jo heti alussa, niin jatkossa pyritään leikkimään humanistileikkejä, että wöö ne ovat sotaa, vainoa ja kidutusta paossa.

– – –

Ikävä kyllä jotenkin näin se tulee menemään. On Suomen vuoro romahtaa. Suomen vuoro on olla Kreikka ja Italia.