A ja B ovat olleet avioliitossa kun A kuolee. Avioliitto on molemille toinen eikä heillä ole yhteisiä lapsia, sen sijaan molemmilla on omia jälkeläisiä. Avioehtoa eikä testamenttia ole ja kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista.
Leski (B) on varakkaampi ja vetoaa perunkirjoituksessa tasinkoprivilegiin eikä siis suorita tasinkoa kuolinpesälle / A:n perillisille.
Onko A:n jälkeläsillä enää mitään "roolia" lesken B kuoltua? He eivät varmaankaan ole B:n kuolinpesän osakkaita. Mutta perivätkö he jotain? Tavallaanhan aviopuolisoiden omaisuutta ei A:n kuoltua "jaettu tasan" molempien puolisoiden sukujen kesken vaan B:n sukuun jää suurempi osuus.
Leski (B) on varakkaampi ja vetoaa perunkirjoituksessa tasinkoprivilegiin eikä siis suorita tasinkoa kuolinpesälle / A:n perillisille.
Onko A:n jälkeläsillä enää mitään "roolia" lesken B kuoltua? He eivät varmaankaan ole B:n kuolinpesän osakkaita. Mutta perivätkö he jotain? Tavallaanhan aviopuolisoiden omaisuutta ei A:n kuoltua "jaettu tasan" molempien puolisoiden sukujen kesken vaan B:n sukuun jää suurempi osuus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vastaus riippuu siitä, onko omaisuuden ositus tehty lesken ja A:n kuolinpesän välillä lesken eläessä.
Jos ositus on tehty ja leski on siinä vedonnnut tasinkoprivilegiin, mitään ei tule lesken kuoltua A:n rintaperillisille. Jos ositus on tekemättä, lesken kuoltua hänen kuolinpesänsä ei voi vedota tasinkoprivilegiin, jolloin A:n ja B:n kuolinpesien kesken tehdään ensin ositus. A:n perilliset saavat tasinkoa ja vasta sitten jaetaan kummankin kuolleen puolison jäämistöt heidän rintaperiilisilleen.
Kiitos vastauksesta! Tuo osituksen tekeminen on siis lesken kannalta oleellinen asia tehdä, koska vain hän voi vedota tasinkoprivilegiin eläessään (eivät hänen jälkeläisensä).
A:n jälkeläiset saavat osuutensa A:n ja B:n välillä toimitettavassa omaisuuden erottelussa eli he saavat A:n jäämistön. He eivät ole B:n kuolinpesän osakkaita. B:n omaisuuden perivät hänen jälkeläisensä.
Yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuntoirtaimisto on jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. Jos siis asuntoirtaimistossa on kuolleen puolison arvokasta (tavanomaista) omaisuutta, joka jää lesken hallintaan, A:n jälkeläiset voivat B:n kuoltua (ainakin teoriassa) vaatia sen itselleen. Se olisi syytä eritellä A:n perukirjassa.
"Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan." (PK 3:1 a.2)
Korjaus:
A:n kuoleman jälkeen toimitetaan omaisuuden ositus. Kun B siinä vetoaa tasinkoprivilegiin, hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona. B:n kuoltua A:n perilliset ovat ulkona, B:n varat perivät hänen jälkeläisensä.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🍑 Vittu tämä kuuma narttu -> https://siz.la/hotcat21
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞