Pankissa pankkineiti sanoi suoraan, että porukka ottaa aivan liian suuria lainoja. Elämä menee liian tiukaksi eivätkä budjetit kestä edes lyhytaikaista työttömyyttä puhumattakaan siitä, että korot nousisivat samaan aikaan.
Pankkineiti pyöritteli päätään, mutta sanoi, että lainaa kyllä myönnetään lähes kaikille, koska "pääkonttorista on tullut sellainen komento".
Kuulostaako tutulta? Ettei vain tulisi vanhemmille konkareille mieleen 1980-luvun loppu, jolloin velatkin olivat saatavia ja suhnuttelijat epämuodikkaita luusereita.
Pankkineiti pyöritteli päätään, mutta sanoi, että lainaa kyllä myönnetään lähes kaikille, koska "pääkonttorista on tullut sellainen komento".
Kuulostaako tutulta? Ettei vain tulisi vanhemmille konkareille mieleen 1980-luvun loppu, jolloin velatkin olivat saatavia ja suhnuttelijat epämuodikkaita luusereita.
Vastaukset 15
Vanhimmat
iltasatu kuin sillä toisella kaverilla pankinjohtajineen. Message tietysti sama ja kirjoittajan tausta samaten. Hätistäpä ne luteet näppäimistöltä!
Lainanotto on ennätyssuurta. Missä ihmeen höyhenmaassa sinä elät? Ei toisten rahoilla vaan voi elää. Rahat pitää hankkia itse. On se kumma ettei tosiasioita erota vaikka katselisi suoraan silmään!!!
ei lainanotto ole toisten rahoilla elämistä, pikemminkin päinvastoin: joku toinen hankkii elantonsa lainanottajan kustannuksella.
Vai epäileekö rommelstein että pankit hyvää hyvyyttään lahjoittavat rahojaan ilman vastiketta, kattaakseen ihmisten elinkustannuksia?
Pankkilaina on pankin rahaa, kunnes se on kokonaisuudessaan ja korkoineen maksettu takaisin. Jos jotain maksuhäiriöitä tapahtuu laina-ajan sisällä tulee keskivertovelalliselle ympäri korvia.
Jos olet sitä mieltä, ettei pankin rahoilla nyt vaan voi elää, edes korvausta vastaan, niin kerropa mulle yksi juttu: minkä verran sieluusi pistelee asua vuokrilla toisten nurkissa? Luulisi analogian olevan yhteneväinen myös tältä osin, ettei toisten asunnoissa nyt vaan voi elää, asunto pitää hankkia itse! Vai mitä häh?!
Ja mitä tulee keskiverovellisen lainanhoitokykyyn, niin keskivertovellinen maksaa lainansa pois. Itselleni pankki tarjosi vakuutta lainalle 0.7% korvausta vastaan koko lainapääomasta, ja itselleen kannattavana liiketoimena tämäkin. Tuosta luvusta voit vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka muhkeita mahtavat olla pankkien lainatappiot.
poliisikin juopolle että älä juo ja juo itsekkin viinaa, eikö ole jännää
...miksi täällä riehutaan? Laskeskelin, että vuodesta 1990 tuloni ovat kolminkertaistuneet ja samalla asuntojen hinnat kaksinkertaistuneet. Omakotilatomme maksoi miljoonaviisisataatuhattamarkkaa, niin ansaitsemme vuodessa yhteenä puolimiljoonaamarkkaa. Pystymme maksamaan lainamme, vaikka korkoprosentti nousisi 7:ään. Luulen, että suurimmalla osalla tulot ovat myös nousseet kymmenessä vuodessa?
Verrata tulojasi kun olit viisitoista ja nyt kun olet kolmekymppinen. Olisi kumma jos ei palkkasi olisi noussut!
Mietitäänpä paljonko on keskimääräinen vuosikorotus jotta palkka tuplaantuisi viidessätoista vuodessa.
Hetkinen, siis tyyliin x^15 = 2.
En jaksa laskea, kokeillaan paria sopivaa arvoa:
4% 1,04^15 = 1,8 ei riitä
5% 1,05^15 = 2,1 vähän liikaa
Siis keskimääräinen palkankorotus ollut vajaa 5% vuodessa. Ei ihan inflaatiokorotuksilla varmaan tuohon pääse, mutta puoliväliin jo... Sitten ikälisät/muut korotukset niin johan pomppas!
Eli tuo on aivan normaali palkkakehitys nuorelle ihmiselle. Siis jos ostaa asunnon sanotaan 25-vuotiaana voi odottaa palkan tuplaantuvat ennen kuin täyttää 40.
Ja tuo ei ole vielä edes kovin paljoa. Itsellänikin on palkka noussut viimeisten viiden vuoden kuluessa noin 60%, mutta ala onkin ollut kuopassa. Useampikin kaverini on onnistunut tähänastisen työuransa aikana yli tuplaamaan palkkansa, ja reilusti alle kymmenessä vuodessa. Näin ei tietenkään käy kaikilla aloilla, pitää vähän osata suunitella. :)
Kyllä tossa Rommensteinin kommentissa on tiukkaa asiaa ei sitä voi kiistää. Muutamassa vuodessa on pankkien markkinaosuuskilpailu käynyt veriseksi ja se on painanut marginaalit todella ohuiksi, joten sillä ei enään voi kilpailla. Kilpailukeinoiksi jää siis vakuuksista tai lainanhoitokyvyssä joustaminen. Riski-tuotto suhdetta muutetaan pankille epäedullisempaan suuntaan, kun kotitalouksien luottotappiot ovat olleet olemattomat. "tarvittaessa eletään tiukemmin -kansa" kyllä ottaa niin ison lainan tuloihinsa nähden, kun vaan pankki suinkin myöntää mahdollisista koronnousuista, sairauksista, irtisanomisista jne. piittaamatta. Sitten, kun jotain verrattain pientäkin odottamatonta tulee, niin voidaan joutua pakkomyyntiin ja silloin hintaa korjataan niin kauan alas, että ostaja löytyy. Valitettavasti olen sitä mieltä, että tällaisia tilanteita tulee markkinoilla eteen lähiaikoina, koska niin sanotut maksukykyiset lainanottajat on rahoitettu jo pari vuotta sitten.
Hyvä että täällä on asioista perillä olevia ihmisiäkin joukossamme.
Kansa siis lainoittaa itseään riskirajalla (ei puhuta siitä että suomalaisilla vielä varsin vähän velkaa eurooppalaiseen tasoon nähden). Mitäpä sitten tapahtuu kun sairaus iskee? Juu, pahimmassa tapauksessa menee kämppä myyntiin. Muuta? Ei.
Entäpä jos sata ihmistä sairastuu? Menee sata kämppää myyntiin. Muuta? Ei.
Entäpä tuhat? Tai kymmenen tuhatta? Nyt aletaan puhumaan määristä jotka voisivat jo vaikuttaa tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Tällainen joukkosairastuminen on tietysti varsin epätodennäköistä. Mutta se mikä voi tapahtua on yleinen elintason lasku, siis lama. Lama = irtisanomisia = heikompaa hiihtokenkää asuntovelallisille = asuntojen hinnan lasku.
Väität siis itse asiassa että laman tullessa asuntojen hinnat laskevat, ja itse asiassa ne laskevat enemmän sen takia että ihmisillä on riskilainaa?
OK, olet varmaan oikeassa. Nyt ei ole kuin yksi ongelma: lamaa ei ole odotettavissa. Itse asiassa lama oli juuri viitisen vuotta sitten, seuraavaa odotellaan aikaisintaan 2-3 vuoden kuluttua. Tämän laman seurauksena asuntojen hinta toki tippuu, mutta kuinka paljon?
Hyvä indikaattori on hintojen nousun nopeus. Tällä hetkellä hinnat ovat varsin maltillisessa nousussa. Laskukin olisi todennäköisesti siis maltillista. Mitään 80-luvun lopun romahdusta ei missään tapauksessa ole tällä hetkellä näkyvissä - ei vaikka ihmisiä jäisi joukolla työttömiksi.
Ehkä, jos asuntojen hintaan tulisi vastaava piikki kuin 80-luvun loppupuolella, jossa asuntojen reaaliarvo tuplautui parissa vuodessa, voitaisiin odottaa myös kovaa romahdusta. Tosiseikka on nyt kuitenkin se että asuntojen hinta vastaa hyvin ihmisten tulotasoa.
Ja sitten loppuun vielä lisäys: jossain on pakko asua, miksei valitsisi silloin halvinta asumismuotoa, eli omistusasumista?
Kommentissasi oli paljon hyviä pointteja. Mielestäni ongelma onkin juuri siinä, että asumisväljyys per capita on kasvanut viimevuosikymmenenä selvästi ja syynä on ollut (tai ansiosta) selvästi pidentyneet laina-ajat ja pitkään jatkunut korkojen lasku sekä pankkien raju kilpailu. Tämä on painanut lainojen kuukausiannuiteetit pienemmäksi kuin aikaisemmin. Nyt kun samalla summalla saa isomman, uudemman ja paremmalta paikalta, niin kauppa on käynyt ja hinnat ovat nousseet. Se mitä tilastoista on vaikea löytää on se tosiseikka, että pankit kilpailevat sillä kuka usaltaa myöntää isomman lainan tiettyyn tulotasoon nähden. Ja asiakkaathan ottavat surutta aivan käsittämättömän isoja lainoja, niin ettei niiden lyhennysten jälkeen kärsi auton, telkkarin tai jääkaapin hajoilla. Kyllähän se jonkun aikaa menee kitkuttaessa, mutta kauanko jengi jaksaa penniä venyttää? Tuskin koronalaskusta saadaan enään helpotusta tilanteeseen. Tätä kehitystä on jatkunut jo pitkään ja se tulee näkymään asuntomarkkinoilla myyntihalukkuutena (muutto esim. kauemmas keskustasta) lähiaikoina.
Kysyt kauanko ihminen jaksaa penniä venyttää ja olet sitä mieltä ettei koronlasku tule avuksi.
Ei varmaan tulekaan. Vaikka korko tippuisi yhteen prosenttiin ei se ainakaan omassa kukkarossa juuri tuntuisi. Koron osuus lainalyhennyksistä on tällä hetkellä sen verran pieni...
Mutta yksi avustava tekijä on, nimittäin inflaatio. Tuloni nousevat vuosittain keskimäärin ehkä 2-2,5%, mutta velkalyhennyksiin vaikuttaa vain jäljellä oleva euromääräinen velka ja korkoprosentti - rahan arvolla ei sinänsä ole merkitystä.
Lyhyissä lainoissa, joita ennen paljon harrastettiin, ei inflaation vaikutus ollut kovinkaan suuri, mutta laskepa huviksesi mitä tapahtuu vaikkapa 30 vuoden lainalla... Tai kuudenkymmenen.
Inflaatio on tekijä josta velallinen hyötyy. Tällä hetkellä inflaatio saattaa olla jopa enemmän kuin lainojen korko... Vuokralla asuja taas ei inflaatiota juurikaan huomaa, koska tulot ja menot kasvavat suurin piirtein samaa vauhtia.
Niin ottamatta kantaa siihen, mitä tässä tulevaisuus tuo tullessaan, niin enpä omalta kohdaltani muista, että 70-luvulla, kun ekan kämpän ostin, olisin kuvitellutkaan tuollaisia 25 vuoden lainoja ja ostavani suoraan suurehkon perheasunnon pk-seudulta. Ikävää on nykytilanteessa se, että kun kanakoppi Kalliosta maksaa kohta miljoona mummoa, niin nuoret ylivelkaantuvat pakon edessä. Tätä pidän todella ikävänä asiana.