viljan hinnat nousussa

Australiasta häipyi tammikuussa kohti horisonttiä 2,718 milj. t.
tavallista vehnää ja 500 t. durumia.
Lokakuun alusta alkaneen kauden ajalla on vehnän vientiä karttunut
yhteensä 6,63 milj. tonnia.
Kiinan osuus tammikuun viennistä oli 0.98 milj. t. , mikä nostaa Kiinan
osuuden vehnän viennistä 1,68 milj. tonniin.

Joulukuun loppun tasolla viejien vehnävarastojen määrän saattoi arvioida
haarukkaan 9-11 milj. tonnia, joten niiden voi olettaa olleen tammikuun
lopussa 6,3 - 8,3 milj. tonnia.
Nythän helmikuukin on jo käytetty ja puolikas maaliskuusta , joten
miten käy viennille jatkossa ?
Varastoissa saattaisi olla niinkin vähän kuin 3 - 5 milj. t. vietävää,
ja kaikki ei edes myllylaatua.
"Mielenkiintoiseksi" menee viennin kehitys sekä aussien ruokahuolto.

Linkistä löytyy taulukot viennistä, mutta lokakuun numerot puutuvat,
tuossa ylempänä nekin oli huomioitu.
https://www.graincentral.com/markets/china-buying-drives-surge-in-aus-jan-wheat-exports/

Kiina peruutti tänään jo kolmannen kerran Usasta ostamansa SRW vehnän
laivauksia.
Viime viikolla kertyi kaksi peruutusta, joiden yhteinen määrä oli 240 000
tonnia, - maanantaina peruutettiin 264 000 tonnia, eli noin 0,5 milj.
tonnin laivaukset.
Anderson viljakauppiaan laivaukset ovat olleet noin 60 000 tonnia
viikossa, joten noin 600 000 t. ehdittäisiin toimittaa toukokuun
puoliväliin mennessä.
Tämän jälkeen tapahtuvat toimitukset tuottavat vain turhaa sekaannusta
Kiinan viljamarkkinoilla oman sadon valmistuessa korjuukuntoon.
---
soija maalis 11,65 touko 11,79
maissi------4,28-------4,41
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,37----6,18-----6,67
touko 5,47-----5,99-----6,70
heinä 5,61-----5,88-----6,73
syys 5,75------5,95-----6,78
Pariisi vehnä
touko 196,75 syys 206,75 joulu 213,25 maalis 217,50
rapsi
touko 430.75 elo 430 marras 434,25 helmi 438
maissi
kesä 177,75 elo 180,75 marras 184,50 maalis 190,25

Intiassa lämpötilat ovat olleet tähän saakka vehnän kannalta kohtuullisia,
mutta raesateet ovat paikoin lakoonnuttaneet vehnää siinä mitassa että
koneellisesta korjuusta täytyy luopua.
Asiasta ei vielä povata suuria tuhoja, mutta ennätyssatoa tuskin saadaan.
Linkin kuvassa vehnä on vielä vihreää mutta tähkällä.
Sääennusteissa lämpötilat nousevat tulevina viikkoina 40 asteen tuntumaan.
https://www.hindustantimes.com/india-news/unseasonal-rain-hail-spark-crop-damage-fears-101709747792986.html

soija maalis 11,82 touko 11,94
maissi------4,29------4,41
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,35----6,23----6,60
touko 5,49-----5,97----6,72
heinä 5,61-----5,88----6,75
syys 5,74------5,95----6,81
Pariisi vehnä
touko 196,75 syys 206,75 joulu 213,75 maalis 218
rapsi
touko 444 elo 442,25 marras 446,25 helmi 449,75
maissi
kesä 178,50 elo 181,50 marras 185,75 maalis 192,25

Marokossa satoi haarukassa 5 - 22 milliä, ja tämä missä viljellään
pääosa viljoista.
Hyöty oli kuitenkin rajoitettu, koska viljat ovat kehitykseltään kukinnasta
jyvien täyttymisen vaiheeseen, mutta kuivuus ehti jyrätä satopotentiaalin.
Käytännössä katovuosi on varmistunut ja ruokahuolto tuontivehnän turvin
hoidettavaksi.
Algeriassa satoi saman verran, ja aiempien sateiden ansiosta sato
ei jää yhtä huonoksi kuin Marokossa.

EU:n puolella Romanian hujakalla viljat ovat kehityksessä normaalia
pitemmällä ja lähellä vaihetta jossa miinusasteet tuottavat vaurioita.
Viikon verran on olut öisin pakkasta muutama aste, josta ei vielä ole
peruuttamatonta haittaa
Venäjän eteläosissa on ollut öisin pakkasta enemmän- noin 4-8 astetta.
Vehnä on sieläkin normaalia pitemmällä kehiyksessä.
Sääennusteet lupaavat nyt koleaa keliä päivisin ja pakkasta öisin, joten
vehnän etumatka ei juurikaan kasva.
---
Usassa maaliskuun futuureja vastaan on toimitettu erityisen vähän
vehnää, - Kansasissa ja Minneapoliksessa ei yhtään ja Chicagossakin
3 viimeisimmän päivän aikana 32 futuurin verran, mikä tekee yhteensä
4352 tonnia.
---
soija maalis 11,81 touko 11,96
maissi------4,26-------4,41
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,32----6,13----6,86
touko 5,43-----5,86----6,63
heinä 5,57-----5,78----6,67
syys 5,71------5,87----6,72
Pariisi vehnä
touko 194,75 syys 206,25 joulu 213 maalis 217,25
rapsi
touko 440,25 elo 438,25 marras 442 helmi 444,25
maissi
kesä 178,50 elo 181,50 marras 186,25 maalis 192,50

Viikolla 1-7.3. myytiin usasta 83 800 t. vehnää ja laivattiin 453 500 t.
Kauden myynti kasvoi 18,5 milj. tonniin , josta laivaamatta 5,28 milj. t.
Myynti ylittää 0,8 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Myyty vaan ei laivattu osuus ylittää 2 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Maissia myytiin 1,283 milj. t. ja laivattiin 1,258 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 40,51 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,89 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 8,67 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 376 000 t. ja laivattiin 947 900 t.
Kauden myynti kasvoi 39,66 milj. tonniin josta laivaamatta 4,94 milj. t.
myynti alittaa vuodentakaisen noin 10 milj. tonnilla.
---
Vähää vaille nollatasoinen Usan vehnäkauppa selittyy Kiinan peruutuksilla,
joista osa tilastoitiin nyt.
Suoraan Kiinan lukuun ostettuja SRW eriä peruttiin 184 200 t , sekä
82 000 tonnia luultavasti Kiinan lukuun ostaneilta ufomiehiltä.
Kaikkien peruutus erien yhteismäärä oli 289 100 tonnia.

Kiina onnistui ostamaan loppumassa olevaa HRW vehnää 65 000 tonnia, mutta
tämäkin oli luultavimmin ufomiehiltä siirtynyt erä, - näiden peruutukset
olivat 72 000 t. ja kun Kiinaan laivattiin 32 500 tonnin erä, niin
sinneppä ylimääräiset peruutukset seilasivat.
HRW vehnän nettomyynti jäi 86 000 tonniin ja sitä laivattiin 65 200 t.
---
Usan seuraavaa varastoraporttia odotellessa kannattaa katsastaa mihin
lukemiin loppumassa oleva HRW vehnä päätyisi.
Linkistä löytyy Kansasin hujakan varastot joulu 1. tasolta ja mitä
niiden perusteella saattoi ennustaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18209929/viljan-hinnat-nousussa

Katsastuksen helpottamiseksi tuolloin laadittu taulukko uusintana:

--------kesä 1. --syys 1. --joulu 1. -uudesta sadosta saatua lisää jäljellä
Kansas-- 2,69 --- 6,83 ----- 5,6 ---- 2,91
Oklahoma 1,1 ---- 2,83 ----- 2,22 --- 1,12
Teksas-- 0,83 --- 1,53 ----- 0,68 --- 0,15 miinusta
Colorado 0,33 --- 1,42 ----- 1,17 ----0,84
Nebraska 0,23 --- 1,13 ----- 0,68 --- 0,45

yhteensä 5,18 -- 13,74 -----10,35 ----5,17

Kuten näkyy, oli kesä 1. alkuvarastoon saatu kesäkuukausien oman käytön
ja viennin jälkeen 8,56 milj. tonnin lisäys.
Joulu 1. varastojen oltua yhteensä 10,35 milj,tonnia, - oli tämä lisä
huvennut 5,17 milj. tonniin, mikä samalla edustaa uudesta sadosta saadun
lisän jäljellä olevaa kokoa.

Seuraavassa laskuharjoitus ilman huolta laadusta, eli huumoripohjalla
mutta USDAn lukujen perusteella.

10,35 Kansasin hujakan varastoissa joulu 1.
2,92 tässä vähennetään Usan HRW vehnän kulutus 3 kuukaudelta.
0,88 tässä vähennetään HRW vehnän laivaukset
6,55 milj. tonnia tulisi löytyä maalis 1. tasolla.

Jos taas vähennetään kolmen kuukauden poistuma uudesta sadosta saadun
lisän jäljellä olevasta määrästä, käy näin: 5,17 miinus 3,8 ja jäljelle
jää 1,37 milj. tonnia, - jolla tulisi selvitä vielä 3 kuukautta uuteen
satoon saakka.
Määrä sattuu olemaan sama kuin mitä vielä tarvitaan USDAn arvioman viennin
täyttämiseen, - oma kulutua vaatisi vielä 2,92 milj. t. lisää.
Eipä onnistu vaikka sato olisi ollut kokonaan myllyvehnää.

Kansasin hujakka ei siis pysty hoitamaan tilannetta, mutta entäpä Montana
ja Etelä-Dakota, joissa viljellään kevätvehnän ohella myös HRW vehnää.
Niiden varastoihin liittyy sama ongelma, eli myllyvehnän osuus on
riittämätön kulutukseen ja vientiin, jotka vaativat myllylaatua.
Mitäpä USDA "tietää", - tietääpä että loppuvaraastoonkin jää vaikka
repulla heittämällä 7,67 milj. t. HRW vehnää.

Eipä tuota määrää löydy Kansasin hujakalta maaliskuussakaan, - vaikka
rehuvehnäkin otettaisiin mukaan, saati sitten kesä 1, jolloin loppuvarasto
kirjataan tilastoihin.
Tietenkin löytyy "jos pannaan löytymään", eli jatketaan sakeaa valehtelua.
Moista voi hyvinkin odottaa Usasta, jossa presidenttinä toimiva seniili
vanhus puijataan välttävään esiintymiskuntoon "wakey wakey" pillereillä,
eli eräällä "pervitiinin" sukuisella myrkyllä.
Aine tekee vähintäänkin ärtyneeksi ellei peräti vihaiseksi, mikä näkyikin
selvästi äskettäisessä esiintymisessä.
Asiasta huomautti myös Elon Musk, jota on alkanut siepata Usan hervoton
ja häpeällinen meno.
---
soija maalis 11,80 touko 11,95
maissi-------4,22------4,34
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,19----6,13----6,58
touko 5,33-----5,75----6,55
heinä 5,48-----5,68----6,60
syys 5,63------5,77----6,65
Pariisi vehnä
touko 194 syys 204,75 joulu 211,50 maalis 215,50
rapsi
touko 437.50 elo 438,25 marras 442 helmi 446
maissi
kesä 179,50elo 182 marras 186 maalis 193,75

Viikolla 31. vietiin Kanadasta 241 800 t. tavallista vehnää ja 115 800 t.
durumia, - viikko aiemmin numerot olivat 455 400 ja 81 700 tonnia.
Vientiä oli karttunut tavallisen osalta 13 milj.t. ja durumin 2,04 milj.t.
Kanadan tilastoinnin kattamaaa kulutusta oli karttunut tavallisen osalta
2,82 milj. tonnia ja durumin 0,35 milj. t.

Kanadan seuraavan varastoraportin tiedot kerätään maaliskuun lopulta,
ja raportti julkaistaa toukokuun toisella viikolla.
Asiasta voi tehdä kohtuullisella tarkkuudella väliraportteja, - seuraavassa
sellainen maalis 10. tasolta, joten se on muutama viikko etuajassa.
Asia alkoi kiinnostamaan jo tässä vaiheessa koska laivausmäärät ovat alentuneet.

Viimeisimmän raportin tiedot olivat kerättty joulu 31. tasolta, ja ne
olivat 5 kuukauden yli, alkaen heinä 31.
Tavallista vehnää oli 17,78 milj. t. ja durumia 2,95 milj. t.
Tehdään ensin laskelma tavallisen vehnän osalta:

17,78 tavallista vehnää joulu 31.
3,9 tässä vähennetään laivaukset maalis 10 saakka
1,2 tässä vähennetää laivaukset 3 viikon ajalta ja 400 000 t. suuruisina
0,73 tässä vähennetään tilastoitu kulutus sekä 3 viikon arvio
11,95 milj. t. mutta farmien kulutus puuttuu

Farmien kulutuksen voi arvata 1 milj. tonniin, mikä saattaa olla liian
vähän koska kyse on talviajasta. jolloin lihantuotannossa kuluu normaalia
enemmän viljaa.
Eli noin 11 milj. tonnia löytyisi tavallista vehnää.
Vientiin riittäisi huomattavasti vähemmän, ja koska vienti on kuluttanut
pääosin kevätvehnää, eikä jatkokaan tee poikkeusta.
Maalis 10 mennessä vienti oli kuluttanut kevätvehnän myllylaatuja
10,89 milj. tonnia, sekä vajaalaatuista "other" vehnää 0,88 milj. t.
Muita tavallisen vehnän lajeja oli viety vain 1,6 milj. tonnia.
Tässä välissä kannattaa huomata että varastoraportissa kummittelee
vielä alkuvaraston jäämäntäteiden jämät, joiden osuus pienentää hieman
myllylaadun osuuta varastoista.

Kanadan tilastolaitoksen mukaan kevätvehnän sato oli 24.7 milj. tonnia.
Kun tästä vähennetään tähänastinen myllylaatujen vienti, sekä 2 milj.
tonnin osuus kulutuksesta, saadaan 11,81 milj.t. kevätvehnää.
Käytetään jatkossa kuitenkin 11 milj. tonnin määrää, joka perustuu varastomäärään.

Rehulaadun osuus varastoista pyrkii kasvamaan kauden edetessä, vaikka
Kanadassa vehnän rehukäyttökin on suurehko, - varsinkin Albertassa jossa
suurehko osuus saadaan normaalisti rehulaatuisena.
Muualla Kanadassa kuivuuden aiheuttama jyvien koko miinusti eniten
myllylaadun osuutta.
Kun edellä saadusta välituloksesta 11 milj. t. vähennetään farmien rehukäyttö
noin 2,2 milj. t. jää jäljelle 8,8 milj. t. rehuvehnän sekaista tavaraa.

Miten riittää ?
USDA saa tietonsa Kanadasta eikä paljon sävellä omiaan, joten käytetään
niitä.
Kanadan vehnän kulutukseksi kaikki laadut sisältäen asetetaan 8,7 milj.
tonniin, josta rehukäyttöä 3,5 milj. t. - mikä jättää elintarvikkeiksi
ja siemeneksi 5,2 milj. tonnin osuuden.
Kanadan loppukauden tarve olisi 1,73 milj. t. myllyvehnää josta noin
1,4 milj. t. voisi olla kevätvehnää.
Siemenen tarpeeksi voi arvata 1 milj. t. mikä nostaa myllylaadun tarpeen
2,4 milj. tonniin.
Vähennetään tämä osuus 8,8 milj. tonnin rehuvehnän sekaisesta kasasta,
ja jäljelle jää vieläkin myrkyllisempää tavaraa 6,4 milj. tonnia.

Koska Kanadan tilastot julkaistaan vain laivatusta määrästä, niin se
mitä on myyty jää arvauksen varaan.
Laivausmäärät ovat olleet laskusuunnassa joten myyntejä lienee jo jonkin
aikaa hillitty.
Myynnit saattavat olla jo sillä rajalla että kaupanteko kuluvan kauden
laivauksiin on riskipeliä , ja tämä vaikka rehuvehnääkin kaupattaisiin koska
loppuvarastoonkin on jotain jäätävä.
Kanadan varaan ei Usapoloinenkaan voi paljon laskea sen omien taseiden
ennustaessa myllyvehnän loppumista ennen uutta satoa.
---
soija touko 11,98 heinä 12,13
maissi-----4,38-----4,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,29----5,68-----6,46
heinä 5,45----5,62-----6,53
syys 5,61-----5,71-----6,60
joulu 5,83----5,88-----6,75
Pariisi vehnä
touko 195 syys 205,25 joulu 211,75 maalis 215,75
rapsi
touko 436,25 elo 438,25 marras 443,25 helmi 447
maissi
kesä 181,75 elo 185 marras 188,25 maalis 194,50

Tänään jatketaan edellisessä katsausletkassa aloitettua Australian
viljojen laivausten seuraamista.
Tarkoituksena on kirjata ylös kuukausittaiset viennit ja laskea mitä
niistä on kertynyt kokonaismäärää.
Tulosta verrataan vientiyhtiöiden ostamaan määrään, joka oli noin 25,83
milj. tonnia, - vähennyslaskun tulos kertoo missä mennään, eikä vietävän
loppuminen pääse yllättämään.

Joulukuun loppuun menessä oli viety 4,23 milj. t. vehnää, ohraa 3,09
ja rypsiä 1,48 milj. t. - yhteensä 8,8 milj. tonnia.
Lisäksi oli viety palkokasvien siemeniä noin 0,4 milj. t. jotka nekin
ovat mukana vientiä hoitavien yhtiöiden ostomäärissä.

Tammikuun tilastot ovat julkaistu, joten ne lisäten saadaan 4 kuukauden
vienti selville.
Vehnää vietiin 2,72 milj.t, mikä nostaa kauden viennin 6,95 milj. tonniin.
Ohraa vietiin 0,926 milj. t. - sen vienti karttui 4,01 milj. tonniin.
Rypsin vientiä oli 0,424 milj. t. ja sen vienti karttui 1,9 milj. tonniin.
Palkokasvien "lentil" ja "chickspea" vienti karttui 0,623 milj. tonniin.
Kaikki yhdessä kartuttaan kauden 4 ensimmäisen kuukauden viennin 13,48
milj. tonniin.

Viejäyhtiöiden vastaanottama määrä päätyi noin 26 milj. tonniin, josta
vähennetään 13,48 milj. tonnin vienti, ja jäljelle jää 12,52 milj, t.
Määrä on peräti vähän, - varsinkin kun helmikuun ja maaliskuun viennit
otetaan lukuun.
Tammikuun vienti oli noin 4 milj. t. joten vastaava vienti helmi-
maaliskuussa lähes tyhjentäisi viejien varastot.
Tuskin on viety, mutta jatkossa sitäkin vähemmän, - se riippuu
paljonko on innostuttu myymään ja onko mitä on myyty lainkaan.

Vehnän viennin tilanne pitää vielä selvittää, ja sen perusteeksi riittää
edellisessä katsausletkassa haarukoitu 13 - 15 milj. tonnin määrä jonka
viejäyhtiöt kelpuuttivat varastoihinsa.
Vähennetään määrästä 6,95 milj. tonnin laivaukset ja jäljelle jää
jonkin laatuista vehnää 6 - 8 milj. tonnia.
Tammikuussa viety 2,7 milj. tonnin vauhti tuskin toteutui helmikuussa ja
vielä vähemmän menossa oleva maaliskuun aikana.
Varsinkin kun otetaan huomioon että viejien varastoista hoidetaan osa
Australian omasta myllyvehnän tarpeesta.
Arvelen että vienti jää alle 10 milj. tonnin, mikä on jo käytännössä
hoidettu, - eikä lisää kärsi myydä.

Mitä laatua on ausseista viety, - sepä ei ole mitään kautta selvinnyt.
Vientipuljujen kelpuuttamasta vehnästä oli melkoinen osa rehulaatua,
joten sitäkin lienee viety.

Metsäveli joutuu nyt surulla tunnustamaan että vehnän viennin
kuukausimäärät pääsivät yllättämään, eikä taseiden ajautuminen kuralle
jo tässä vaiheessa ollut omissa ennusteissa, - huhtikuun loppua ehdin
ajatella.
---
Etelä Korean eräs rehunvalmistustakin suorittava pulju osti 125 000 t.
rehuvehnää josta 60 000 t. Usasta.
Usan rehu laivataan heinäkuussa länsirannikolta ja sen hinnaksi kerrotaan
242,95 doll t. jossa mukana rahti.
---
soija touko 11,88 heinä 12,02
maissi------4,36------4,49
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,42-----5,77-----6,50
heinä 5,56-----5,70-----6,57
syys 5,72------5,80-----6,65
joulu 5,93-----5,98-----6,80
Pariisi vehnä
touko 197,25 syys 208,25 joulu 214,50 maalis 218,25
rapsi
touko 443,25 elo 444 marras 448 helmi 451,50
maissi
kesä 183,50 elo 186,50 marras 189,25 maalis 195,50

Kanadan tilastolaitos ennustaa kevätvehnän kylvöalaksi 19,2 milj. acrea,
mikä tekee 7,77 miljoonaa hehtaaria.
Arvasin aiemmin että kylvöihin kuluu 1 milj. tonnia, joten asia piti
tarkistaa ja sattuipa arvaus osumaan hujakalle.

Kanadassa tavoitteena on että neliömetriä kohti selviytyy satokelpoista
kortta 215 - 270 kappaletta.
Jos siemenen itävyys on 85 % , niin siementä tarvitaan acrea kohti 126
paunaa, mikä on noin 57 kiloa acrelle , - taikka 140 kiloa hehtaarille.
Tämä jos siemenen paino on 1000 jyvää kohti 43 grammaa.
Nämä luvut koskevat kevätvehnää kun kasvupaikka on Saskatchevanin hujakka.
Kevätvehnä on jalostettu maakunnan kuivanpuoleisiin olosuhteisiin, ja
suomalaisittan vähäinen siemenen menekki on olosuhteiden vaatima.
Keskimääräinen satotaso saadaan noin 2,9 tonnin kokoisena hehtaaria kohti.

Metsäveljen eräs survivalismin hengessä kasvatettu vehnä tuotti noin
7 tonnia hehtaaria kohti, ja tämä kun siemeniä kului päälle 250 kiloa
hehtaaria kohti laskien.
Neliöitä ei ollut paljon, mutta niistäkin näki että kasvusto olisi
saanut olla tiheämpikin.
Kanadassa taas puolet korsista olisi kuihtunut liiallisen kilpailun vuoksi
veden puutteeseen.
---
Kiinan peruttua noin 0,5 milj. tonnin edestä Usasta ostettuja vehnäkauppoja,
on tietenkin huhuiltu että muitakin kauppoja olisi peruttu.
Australiasta olisi peräti 1 milj. t. peruttu taikka siirretty myöhäisemmin
laivattavaksi.
Saattaapa huhu pitää paikkansakin eilen tehdyn katsastuksen perusteella,
joka päätyi laivattavan vehnän loppumiseen, - eli Kiina ei saa toimitusta
sovittuun aikaan.
Jos Kiina ei ehdi saada laivauksia hyvissä ajoin ennen oman sadon
valmistumista, - on parempi perua kauppa tai siirtää sen täyttäminen
tuonnemmaksi,
Laivausten aikataulu riippuu siitä mikä oman sadon laatu tulee olemaan.
---
Intian hallinnon varastoiman vehnän määrän arvellaan päätyvän alemmaksi
15 vuoteen, ja määrältään 7,5 milj. tonniin.
Intian väkimäärä on tasolla 1399 miljoonaa, joten hallinnon varastot
olisivat sadonkorjuun aattona 5,36 kiloa nuppia kohti.
Määrä on siksi pieni että jakelu ei onnistu ilman rähinää ja vaikerrusta.
Hallinto on kuitenkin pitänyt tuontivehnän ulkona hintoja polkemasta,
ja syyksi kerrotaan vaalitappion pelkoa.
---
soija touko 11,85 heinä 12,00
maissi------4,39------4,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,53-----5,86----6,55
heinä 5,68-----5,79----6,62
syys 5,83------5,88----6,69
joulu 6,03-----6,06----6,84
Pariisi vehnä
touko 200,25 syys 211,50 joulu 217,50 maalis 221,25
rapsi
touko 446,25 elo 446,75 marras 450,50 helmi 453,75
maissi
kesä 186,75 elo 190 marras 192,75 maalis 199,50

Venäjän vehnän laadusta on ollut olemattoman vähän mainintoja
markkinapuheissa ja edes kysymyksiä asiasta ei ole näkynyt.
Nyt kuitenkin on Venäjän maatalousministeriö julkaissut viimeksi
saadusta sadosta laatutiedot.
Laatu paljastuu erityisen heikoksi, mutta silti voi epäillä että
tosi huono laatuluokka sisältää myös käyttökelvottoman osan sadosta.

Alla olevat tiedot pohjautuvat kuitenkin vain noin puolikkaaseen
vehnäsadosta, eli 54,5 milj. tonnin osuudesta tehtiin laatuluokitusta.
Eli noin 35 milj. tonnin osuudesta ei ole havaintoa, - metsäveli
arvelee että Siperian kevätvehnä mahtuu hyvin tähän pimeään joukkoon.

Ykkösluokan vehnää saatiin vain 0,04 % sadosta ja kakkosluokkaakin
vain 0,06 %. - eli näillä ei ole käytännön merkitystä.
Kolmosluokkaa saatiin 14,18 milj. tonnia, mikä kattaa 26 % osuuden
sadosta, - taikka paremminkin arvion piiriin osuneesta sadosta.
Neljännen luokan vehnää saatiin 26,43 milj. tonnia, mikä vastaa
48,5 % osuutta arvioinnin piirissä olleesta osuudesta.
Viidettä luokkaa ei pidetä Venäjälläkään myllyvehnänä, ja sitä
saatiin 24,9 % osuus.

Laatuluokituksen tulos selittää paljon Venäjän vehnän hinnoittelusta
vientimarkkinoilla.
Aluksi kohtalaista laatua oli tarjolla ja hinnatkin vastaavalla tasolla.
Tarjolla olevan vehnän laadun huonotessa pudotettiin hintoja, ja
viimeiset 200 dollarin hujakan hinnat olivat jo käytännössä
rehukäyttöön myytyjä.
Sitäpä sitten ei markkinapuheissa sanallakaan epäilty, ja huijaus
läpäisi Pariisin huumoripörssin "kuin tyhjää vaan", - eikä se ole
vieläkään toipunut edes auttavasti tilanteen vaatimalle tasolle.
No mitäs, sitä vartenhan pörssit ovat että huijaukset siunataan
kunniallisiksi toimiksi.
https://www.apk-inform.com/en/news/1540406

Egyptillä on meneillään ostohanke vehnästä toukokuun alkupuolskon
laivauksiin.
Myyntitarjoukset ovat olleet haarukassa 232 - 240 doll. t. FOB. ja
tämä kun maksu tapahtuu 180 päivän kuluttua.
---
soija touko 12,10 heinä 12,24
maissi-----4,39-------4,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,45-----5,81----6,55
heinä 5,61-----5,74----6,61
syys 5,76------5,84----6,67
joulu 5,98-----6,02----6,82
Pariisi vehnä
touko 199 syys 210,50 joulu 217 maalis 221
rapsi
touko 452 elo 453 marras 457 helmi 459,75
maissi
kesä 187,75 elo 190,75 marras 193,50 maalis 199,75

Viikolla 8-14 Kiinan peruutuksien vähensi Usan vehnän nettomyyntiä
109 600 tonnia -viikolla laivattiin 395 900 t.
Kaikkiaan Kiinan peruutuksia kirjattiin tilastoon 262 700 tonnia, joten
uutta myyntiä oli viikolla 153 100 tonnia.
Kauden myynti väheni 18,39 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,78 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 0,52 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 1,185 milj. t. ja laivattiin 1,528 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 41,69 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,55 milj. t.
---
Soijaa myytiin 494 000 t. ja laivattiin 773 100 t.
Kauden myynti kasvoi 40,16 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,66 milj. t.
---
Linkin artikkelissa käsitellään Kiinanja muidenkin ostoja Australiasta.
Markkinapuheissa esillä oleet suuret peruutukset eivät ole todellisia,
vaikka muutama pienempi tunnustetaan.
Nämä erät myytiin hetimiten muualle.
Parhaillaan on laivausvuorossa noin 400 000 tonnia Kiinan ostoja, jotka
saadaan laivatuksi maaliskuun lopulla.
Laivausten siirtojakin käsitellään mainitsemalla että Kiinan ostamia
eriä laivataan mahdollisesti vasta kesäkuun lopulla ja mahdollisesti
siirretään syyskuulle saakka.
Kiina osti pääosan jo viime vuoden puolella noin 70 US dollaria nykyistä
korkeampaan hintaan.
Jos Kiina peruuttaisi kaupat nyt, niin se joutuisi maksamaan erotuksen
myyjälle.
Tämä "demurrage" korvaus kannattelee Kiinan ostojen säilymistä viejien
vastuina, - eikä niitä voi myydä muualle enenkuin Kiina niistä luopuu.

Länsi-Australian osalta vientiin laivattavan vehnän loppuminen on edessä
maaliskuun lopulla, kertoo alueen viljat keräävän CBH osuuskunnan edustaja.
Vehnää laivattaisiin vain jo ostaneille Japanille, Etelä-Koreaan ja
Etelä-Aasian alueen yrityksille joissa osuuskunta on osallisena.

Artikkelissa ei kuitenkaan suostuta tunnustamaa myytävän loppumista, mutta
kuitenkin huomautetaan että Australian lähinnä rehulaatuisen ASW vehnän
hinnat ovat nousseet noin 10 aussitaalaa siitä mihin ne vajosivat.
Nämä artikkelin puheet perustuivat lähinnä vienjiltä kyseltyihin
vastauksiin, eivätkä ole kovinkaan tarkkoja.
Kuitenkin Aussien siirtyminen vehnäkaupassa katsomon puolelle saa
vahvistusta.
https://www.graincentral.com/markets/australian-trade-downplays-talk-of-1mt-china-wheat-cancellations/
---
soija touko 12,11 heinä 12,24
maissi------4,41-------4,54
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,48-----5,82----6,61
heinä 5,63-----5,76----6,61
syys 5,78------5,86----6,68
joulu 6,00-----6,04----6,83
Pariisi vehnä
touko 199,75 syys 211,25 joulu 217,25 maalis 221,50
rapsi
touko 448,75 elo 450 marras 454 helmi 457,25
maissi
kesä 189,25 elo 192 marras 194,75 maalis 200,50

Venäjällä vehnäsadon jämien huono laatu näyttäytyy laivausten takisteluna.
Markkinapuheissa kerrotaan että muutama laivalasti ei ole saanut vientiin
tarvittavaa pumaskaa koska laatua tarkastava viranomainen ei ole sitä
suostunut antamaan.
Saattaa hyvinkin pitää paikkansa, koska tähänastinen vientimäärä ja
oma kulutus on syönyt kokonaan kolmannen luokan osuuden ja lähes
kokonaan neljännen luokan vehnän.
Huonon laadun laivaaminen on johtanut aiempina vuosina selkkauksiin,
joissa ostaja ei ole suostunut purkamaan lastia.
Eräskin tapaus vaati että koko joukko hallinnon isoja patuja lensi
lepyttämään äkäistä ostajatahoa, - muistaakseni Pakistanissa oltiin
nyreitä.
---
Ranskassa 66 % vehnästä on hyväkuntoista kertoo hallinnon tilastolaitos.
Vuosi sitten tämä osuus oli 94 %.
Samaa vaivaa on laajalti Eu:ssa ja Englannissa.
---
Egyptin ostotarjous vehnästä päätyi vain kahteen laivalastiin, eli
110 000 tonnia ostettiin.
Molemmat lastit ostettiin EU:n puolelta Romanian ja Bulgarian ollessa
myyjinä.
Hinnaksi kerrotaan 234,50 doll. t. FOB. - rahdin osuus lisää hintaa
16-20 taalaa tonnilta.
Laivaukset tulee hoitaa toukokuun puoliväliin mennessä
---
soija touko 11,92 heinä 12,05
maissi------4,39------4,52
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,56----5,92-----6,61
heinä 5,71----5,86-----6,72
syys 5,86-----5,97-----6,72
joulu 6,07----6,15-----6,87
Pariisi vehnä
touko 207,25 syys 218,25 joulu 223,75 maalis 227,25
rapsi
touko 448,25 elo 449,25 marras 453,75 helmi 456,75
maissi
kesä 193,50 selo 196,50 marras 199,25 maalis 204,25

Tänään metsäveli sekautuu tutkimuksiin joita on tehty hiilidioksidin
päästöistä turvepelloilta sekä suometsistä.
Linkin artikkeli käsittelee muun muassa metsitettyjen soiden päästöjä:
https://yle.fi/a/74-20079412

Ennenkuin kommentoin asiaa tarvitaan pohjaksi hujakan sälää, että ei
pudota kokonaan kartalta, - paljon siitä löytyy Suomen Luonto lehden
artikkelista:
https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-paksun-suon-salaisuus/

Soita on monta tyyppiä ja kaikkien suotyyppien yhteinen keskipaksuus on
1,5 metriä, - mutta esimerkiksi turvetuotantoon käytettyjen rahkasoiden
ennätys on 12,3 metriä.
Kasvava rahkasammal imee ilmasta hiilidioksidia, vedestä ja tuulen mukana
tulevista pölyistä ravinteita, - ja säilöö auringon tuottaman energian
avulla hiilidioksidin biomassaksi ja pois ilmakehästä.
Näin päällisin puolin teoriassa mutta ei käytännössä.
Ennätyksen Torronsuolla on ikää noin 10 500 vuotta, joten vuotuinenkin
hiilensidonta on ollut mahtiluokkaa, eli suo on kasvanut paksuutta noin
millin vuotta kohti.
Voi kuitenkin epäillä että kasvuhistorian alkuvuosina ei ole paljon
tapahtunut ja välilläkin vesitalous on ollut epäedullista.

Hiilen vuosittainen sidonta on kuitenkin ollut paljon suurempi, ja
artikelissa esiintyvä professori tulee määritelleeksi että kasvusta
vain 20 % jää talteen ja peräti 80 % hajoaa takaisin ilmakehään ja
ilmastoa lämmittämään.
Tässä kannattaa huomata että on kyse turvekerroksen päällimmäisen osan
hajoamisesta, - se kun vaatii tapahtuakseen ilmakehän happea.
Tässä on nyt eräs ideoinnin aihe josta alempana lisää.
Toinen sellainen on se että luonnontilainen kasvu ei ole koskaan paras
mahdollinen, ja keinot parantaa asiaa ovat halpoja ja helppoja suorittaa.

Edellä käsitellyn artikkelin perusteella voi vain päätyä seuraavaan:
Suomen suot ovat kasvaneet tasolle jossa niiden kyky sitoa yhtään lisää
hiilidioksidia on lähes hävinnyt, - ne ovat liian vanhoja, paksuja
sekä raihnaisia.
Suot eivät enää juurikaan sido nettomääräisesti hiiltä, vaan joissain
tapauksessa ovat jo tuottamassa päästöjä.

Palataan ensimmäisen linkin vaikerrukseen ojitettujen soiden päästöistä.
Lukiessa iskee ensiksi epäilys että toimittaja ei ole ymmärtänyt tutkimuksia
ja tulkitsee tilanteen toispuoleisesti.
Kun tutkimuksissa ilmoitetaan metsämaan päästöt, ei ole kyseessä metsän
nettomääräisestä päästöstä.
Jos se sellainen olisi, tulisi selvittää myös metsän kasvaessaan sitoma
hiididioksidi ja katsoa tuliko miinusta vai plussaa.
Sellainen onkin tehty ja se näyttää että suometsien sitoma hiilidioksidin
määrä ylittää niiden tuottamat päästöt 6 milj. tonnilla.
Eli sitoutunut määrä 12,9 miinus päästöt tekee nettoa 6,9 milj. t.
Joiltain osin voi olla lähellä nollaa ja  joillain vastaavasti paljon
enemmän plussalla, varsinkin lannoitusalueilla.
Artikkelissa on tilastokeskuksen laatima kuvaaja joka manaa että vuodella
2022 olisi tilanne ollut lahes tasan.
Eli toimittajan maalailema tilanne ei pidä kuvaajankaan mukaan paikkaansa.

Koko häly perustuu eräiden tutkijoiden arvioihin, joiden toteutuminen
on eniten kiinni ilmaston lämpenemisestä ja varsinkin sadannan määrästä.
Jos Suomi kuivuu, suot hajoavat ajan kanssa taivaan tuuliin.
Eipä tietenkään kuivu, mutta kesän aikainen sadanta on kuitenkin asia
joka vaikuttaa, mahdollisesti jopa parempaan suuntaan.

Hyvään onneen ei kannata kuitenkaan luottaa, eikä tarvitsekaan.
Huono kehitys voidaan estää varsin vähin toimin, - ja jopa asiasta hyötyen.
Linkin artikkelissa kuitenkin lähinnä väännellään neuvottomina käsiä.
Asia voidaan hoitaa, mutta sen hoitaminen vaatisi täyskäännöstä turpeen
käytön suhteen.
Turvetta pitäisi käyttää hyödyksi, - pois suolta hajoamasta ja päästöjä
tupruttamasta.

Vähintäänkin liian kuiviksi kasvaneiden ja nettokasvunsa lopettaneiden
soiden pintakerros tulisi jyrsiä käyttöön, kunnes ne voitaisiin vesittää
uudelleen rahkasammalta tuottamaan ja hiiltä sitomaan.
Ei tarvitse käyttää suota loppuun saakka, vaan auttaa suoluontoa uuteen
kukoistukseen.
Voitaisiin myös käyttää altajyrsintää, taikka muuta suon pintaa laskevaa
menetelmää jolloin pintakasvillisuus säilyisi taikka muuttuisi
mieluummin lakkoja ja karpaloita tuottamaan.
Samalla hiilen sidonta päätyisi vähintään kolmannekseen maksimista, joka
siis on paljon suurempi kuin mitä luonnontilainen suo sitoo.
Ilmastohyöty saataisiin soiden päästöjen vähentymisen, ja niiden hiilen
sitomiskyvyn kasvun, sekä tuontienergian korvautumisen tuottamalla edulla.

Kotimaisten polttonesteiden tuottaminen turpeesta olisi "ilmastoteko"
parhaasta päästä, sen lisäksi se on muutoinkin pakko suorittaa.

Kansasin hujakalla oli paikoin jopa 10 astetta pakkasta, mutta vähemmän
siellä jossa vehnää oli paljon liittymisen vaiheessa.
Linkin kuvissa oleva oras sijaitsee Kansasin keskiosan pohjoislaidalla.
Viime yönä oli pakkasta -3,3 astetta, seuraavalle ennustetaan -3,8
Kuvien vehnä lienee selvinnyt vähin vaurioin lumen ansiosta.
Pakkasta oli Teksasiin saakka jossa on todennäköisesti tullut tuhoja.
Keskiviikon puolella pakkasta on povattu laajemmalla alueelle, jossa
vehnä on pitemmällä kasvussa.
https://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=1153807&mid=10681028#M10681028

soija touko 11,98 heinä 12,11
maissi------4,32------4,45
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,43----5,77----6,47
syys 5,58-----5,73----6,53
syys 5,77-----5,86----6,61
joulu 6,00----6,04----6,76
Pariisi vehnä
touko 201 syys 214,50 joulu 221 maalis 225,75
rapsi
touko 452 elo 453,25 marras 458 helmi 460,75
maissi
kesä 191,50 elo 194 marras 196,50 maalis 201

Metsäveli mokaili ja valmis katsaus katosi.
Nyt en viitsi laatia utta kuin lyhyesti.
Kansasissa oli viime yönä kovat pakkaset, - etelästä pohjoiseen
haarukassa miinus 5 - 10 astetta joten littymässä olevan vehnän
kavupiste tuhoutui , joten jatko on sivuversojen varassa.
Pörssikurssit jäivät lähes enalleen.
Huomenna julkaistaan Usan varastoraportti maalis 1. tasolta.

Varastoraportti sanelee että maissin varastot olivat vuodentakaiseen
verraten 13 % plussalla, soija 9 % plussalla ja vehnä durum mukaan
luettuna 16 % plussalla
Tonneissa mitaten plussat olivat maissilla 24 milj.t. soijalla 4,31 milj.t.
ja vehnällä 3,98 milj. t.

https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/xg94hp534/5425n004q/f7625171v/grst0324.pdf

Vehnän numeroista näkyy että farmien varastot olivat 7,4 milj. t. jossa
1,21 milj. t. plussaa, kaupallisilla varastoilla oli 22,19 milj. t.
jossa vuodentakaiseen 2,77 milj. t. plussa.

Tehdään aluksi vehnästä laskuharjoitus alkaen kesäkuun alusta mutta
ilman tuontia.

15,5 alkuvarasto
49,31 tässsä lisätään sato
64,81 käytettävissä
23,35 tässä vähennetään Usan kulutus 9 kuukauden ajalta.
12,77 tässä vähennetään 9 kuukauden laivaukset
28,69 tämä tulisi löytyä maalis 1.

Varastoraportti kertoo että 29,59 milj. t. löytyi, mikä selittyy noin
1 milj. tonnin tuonnilla Kanadasta.
Kun USDAn numerot toteutuvat noinkin hyvin, niin herää epäilys että
varastoraportin numerot ovat pyöräytetty kynällä, eikä ole viitsitty
käydä läpi varastojen lukuja.

Katsastetaan seuraavaksi HRW vehnän varastot Kansasin hujakalta.
Taulukon kaksi viimeisintä saraketta kertovat uudesta sadosta jäljellä
olleen lisän maalis 1. ja joulu 1. tasoilta.

-------kesä 1. --syys 1. --joulu 1. --maalis 1. maalis ja joulu 1.
Kansas-- 2,69 --- 6,83 ----- 5,6 ---- 4,31 --- 1,62 --2,91
Oklahoma 1,1 ---- 2,83 ----- 2,22 --- 1,68 ----0.58 --1,12
Teksas-- 0,83 --- 1,53 ----- 0,68 --- 0,86 ----0,03 --0,15 miinusta
Colorado 0,33 --- 1,42 ----- 1,17 ----0,95 ----0,62 --0,84
Nebraska 0,23 --- 1,13 ----- 0,68 --- 0,60 ----0,37 --0,45

yhteensä 5,18 -- 13,74 -----10,35 ----8,40 ----3,22 --5,17

Näkyy että osavalloista häipyi välillä joulu 1. maalis 1. 1,95 milj. t.
vehnää, - Kansasista 1,5 milj. t. ja Oklahomasta 0,54 milj. t.
Näidenkään osalta Usan kulutukseen ei ole siirtynyt pelkkää myllyvehnää.
Loput osavalloista eivät ole nekään kuluttaneet pelkkää myllyvehnää ja kun
kuluneet määrätkin ovat normaalia vähäisempiä, ei niitä kannata enempää
ihmetellä.
Miten myllyvehnän loppuminen on edennyt selviää parhaiten kun lasketaan
HRW vehnän kulutus- ja vientimäärät.

10,35 Kansasin hujakan varastoissa joulu 1.
2,92 tässä vähennetään Usan HRW vehnän kulutus 3 kuukaudelta.
0,88 tässä vähennetään HRW vehnän laivaukset
6,55 milj. tonnia tulisi löytyä maalis 1. tasolla.

Tässä on nyt se ongelma että koska varastoista löytyi 8,4 milj. t. niin
HRW vehnän kulutusta olisi hoidettu muualta 1,85 milj. tonnilla.
Taikka sitten Usan kulutus on vähentynyt vastaavasti myllyvehnän puutteessa.
Eipä vielä uskota tätä, vaan kurkistetaan Montanan ja E-Dakotan varastoja.
Niiden varastot ovat kevätvehnän sekaista tavaraa ja tietenkin rehulaatua
suuret määrät.
Näiden varastot vähenivät joulu 1. jälkeen vain 1,14 milj. tonnia, joten
vaikka poistuma olisi ollut kokonaan HRW vehnää, niin tämäkin selitys
jää vajaaksi.
Tässä häätyy päättelemään että Usan HRW vehnän kulutus on pulan vuoksi
laskenut vähintäänkin 1 milj. tonnia ja tämä 3 kuukauden aikana.
Lisäksi rehulaadun kulutusta ei ole mitenkään eroteltu erilleen, joten
myllylaadun kulutus on laskenut enemmän.

Yllä oleva laskelma on sekin huumorin sekaista, koska alkuvaraston
rehulaatua ei huomioida.
Sitä on kuitenkin jonkin verran viety ainakin Meksikoon, mitkä sisältyvät
laskelman laivausmäärään, - se oli kuitenkin vain 0,88 milj. t.

Pula on jo päällänsä, joten miten jatkossa ?
Tavanomainen laskelma jossa on mukana myös vienti olisi huumoria koska
USDAn vientiarviota ei voida täyttää , ja jo myytyäkään tuskin saadaan
laivatuksi.
Viennin lopettaminen olisi tietenkin joustona Usan kulutuksen suuntaan,
mutta kun tämä kulutus vaatii myllylaatua, niin pula jatkuu ja pahenee.
Lasketaan vielä alkaen uudesta sadosta jäljellä olevasta määrästä.

3,22 uutta satoa jäljellä maalis 1.
2,92 vähennetään Usan loppukauden kulutus
0,3 milj. t. jäisi jäljelle.

Huumoria tämäkin koska uusi sato jäi huonolaatuiseksi kelvottomien säiden
vuoksi.
Pulaan liittyy myös Usan kevätvehnä joka jäi osin jopa ongelmajätteeksi.
Sitä ei riitä HRW vehnän sekoitteeksi, vaikka sitä on jo jouduttu
käyttämään tähän tarkoitukseen.
Tästä saattaa löytyä jotain havaintoa kunhan ehdin laskea kevätvehnän
varastomäärät ja sen muut taseet.
---
soija touko 11,92 heinä 12,05
maissi------4,42 heinä 4,45
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,61-----5,87----6,45
heinä 5,77-----5,81----6,53
syys 5,93------5,92----6,61
joulu 6,13-----6,11----6,76
Pariisi vehnä
joulu 203.50 syys 218 joulu 224 maalis 228,25
rapsi
touko 438 elo 445,50 marras 450,75 helmi 454,25
maissi
kesä 193,25 elo 196 marras 198 maalis 202,75

Viikolla 15-21.3. myytiin Usasta 339 600 t. vehnää ja laivattiin 498 900 t.
Lisäksi myytiin kesäkuun alusta alkavan kauden laivauksiin 212 800 t.
Kauden myynti kasvoi 18,73 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,71 milj. t.
Laivaamaton määrä ylittää 2 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Seuraavan kauden laivauksiin myyty määrä on karttunut 1 milj. tonniin.
---
Maissia myytiin 1,206 milj. t. ja laivattiin 1,234 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 42,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,52 milj. t.
Myynti ylittää 6,9 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 263 900 t. ja laivattiin 785 600 t.
Kauden myynti kasvoi 40,35 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,14 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 9 milj. tonnilla.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnää myytiin 127 800 t. josta Meksikoon 50 000 t.
todennäköisesti rehulaatua.
Japanilaisten omistamista elevaattoreista kirjattiin myydyksi 33 400 t.
ja sinne laivattiin 16 400 t. HRW vehnää.
Kiinalaisille laivattiin pari paatillista eli 117 000 t. SRW vehnää.
Tätä lajia myytiin vain 7 200 t. ja lisänä seuraavan kauden laivauksiin
myyty osuus väheni 54 500 tonnia, - johtui Etelä -Korean peruuttamasta
65 000 tonnin kaupasta.
Kevätvehnää myytiin 77 100 t. kuluvan kauden laivauksiin ja 53 700t.
suraavan, - tämäkin laivattaneen vanhasta sadosta jos löytyy.
WW vehnää myytiin 127 400 t. vanhaa satoa ja 213 700 t. seuraavaa.
---
Jatketaan Usan varastoraportin parissa ja nyt on vuorossa kevätvehnä.
Kannattaa muistaa että mukana on tuntematon määrä HRW vehnää, ja
tietenkin molempien lajien rehulaatu.
Vuodentakaiseen verraten kevätvehnän rehulaatua on merkittävästi enemmän.

---------kesä 1.---syys 1. joulu 1.-- maalis 1. uutta satoa jäljellä
P-Dakota-- 2,34 --- 6,99 --- 5,92 ---- 4,78 -------2,44
E-Dakota-- 0,58 --- 1,63 --- 1,18 ---- 0,99 -------0,41
Montana--- 1,24 --- 4,40 --- 3,36 ---- 2,42 -------1,18
Minnesota- 0,70 --- 2,27 --- 1,87 ---- 1,55 -------0,85

yht. 2023-- 4,86 -- 15,29 --12,33 ---- 9,74 -------4,88
yht. 2022-- 4,49 -- 15,21 --11,36 ---- 8,24 -------3,75

Miten riittää ?
Vaikeutena on HRW vehnän osuus, mutta vaikeutta pienentää P-Dakotan
ja Minnesotan varastot jotka ovat lähes kokonaan kevätvehnää.
E-Dakotan varastot ovat siksi vähäiset että eipä juuri vaikutusta.
Vaikeus tiivistyy Montanan osalle jossa oli jotain lajia 2,42 milj. t.
Otetaan se kanta että puolet oli kevätvehnää eli 1,2 milj. t.
Näistä kertyy 7,53 milj. t. johon hieman lisää E-Dakotasta, ja saadaan
lakelman pohjaksi 7,8 milj. t. rehuvehnän sekaista kevätvehnää.
Tehdään lakelma ensi huumoripohjaisena, eli alkuvarastojen jäämäntähteet
mukana.

7,8 kevätvehnän osuus varastoissa maalis 1.
1,73 tässä vähennetään Usan kulutus elintarvikkeiksi
0,43 tässä vähennetään kylvöjen vaatima osuus.
1,73 tässä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatima määrä
3,71 tämä jäisi loppuvarastoon.

Tässä kannattaa huomata että yllä olevassa ei ole rehukäyttöä eikä
rehulaadun vientiäkään.
USDA arvioi kevätvehnän tuonniksi 1,7 milj. t. mutta osa tuosta on jo
tuotu ja syöty.
Tehdään seuraavaksi lähempänä oikeaa oleva laskelma, jonka pohjana
on uudesta sadosta saatu lisä, jota oli maalis 1. jäljellä 4,88 milj. t.
Tässäkin on mukana uuden sadon rehuvehnän osuus.

4,88 uudesta sadosta saatua lisää jäljellä maalis 1.
1,73 vähennetään usan myllyvehnän tarve 3 kuukauden ajalta
0,43 tässä vähennetää kylvösiemen
1,73 tässä vähennetään vienti
0,99 milj. t. jäisi varastoihin kesä 1. tasolla.

Muistetaan tässä että kevätvehnän seuraavaa satoa aletaan saada elokuussa,
joten kesä ja heinäkuun kulutus vaatisi 1,15 milj. t. myllyvehnää, - eli
se loppuisi ennen uutta satoa.
USDAn huumoria on sekin että kevätvehnän rehukäyttö on asetettu vain
0,27 milj. tonniin vuotta kohti.
Rehuvehnää kuitenkin tuli vähintäänkin 20 % sadosta.
Käytännössä nykyinen varastomäärä on näinkin suuri juuri rehuvehnän vuoksi,
- sitä ei olla saatu kulumaan.
Tällä korjauksella Usan kevätvehnän myllylaatu alkaa olla jo lopussa jo
nyt, ja vaatisi lisää tuontia Kanadasta, - mikä tuskin enää onnistuu.
---
Futuureja taas riittää ja jos loppuvat niin shortataan porukalla lisää.

soija touko 11,75 heinä 11,89
maissi------4,27------4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,45----5,64-----6,27
heinä 5,61----5,57-----6,37
syys 5,79-----5,71-----6,47
joulu 6,04----5,91---- 6,65
Pariisi vehnä
touko 201,75 syys 215,25 joulu 221,75 maalis 225,50
rapsi
touko 445,75 elo 452 marras 457,50 helmi 461
maissi
kesä 192,75 elo 194,50 marras 195,50 maalis 199,50

Kansasin etelälaidan itäosassa sijaitsevan Coffeyville hujakan pakkasen
vahingoittamaa vehnää.
Farmari on purkanut tähkän aihioita esiin lehtitupesta.
https://twitter.com/TandTAg/status/1775258593891143731

Tässä kuvassa vehnä on vielä jäässä ja sen kehitysvaihe näkyy selvästi.
Kasvusto on noin kuukausi etuajassa.
Kaikkein pahimmat pakkaset eivät osuneet alueelle, mutta kun ne levisivät
navakan tuulen myötä, niin tuuheakin oras jäätyi pellon pintaan saakka.
https://twitter.com/TandTAg/status/1773008700812230934

Saudi-Arabia osti 795 000 tonnia vehnää kesä-heinäkuun laivauksiin.
Hinnaksi kerrtaan rahteineen 256,4 doll. tonnilta.
Aiempi suurempi ostos oli joulukuussa, jolloin hinta oli 284 doll. t. ja
määrä 1,36 milj. tonnia.
---
Venäjällä vielä toimiva Aston pulju valittaa että sillekään ei ole
suostuttu myöntämään laatutodistusta jo ostetulle vehnälle.
Pulju ehti alkukauden aikana välittää ostajille 2,7 milj. tonnia vehnää.
Ilmeisesti kolme paatillista on juuttunut satamiin.
Aiemmin venäläisen RT puljun vehnät juuttuivat samasta syystä satamiin,
mutta markkinapuheissa syytettiin että pulju yritetään kaapata
alihintaan toiselle yritykselle.

Metsäveljen selitys on että parempi vehnä on myyty ja pääosin laivattukin,
ja satamia tukkii nyt hyvässä ja vähän huonommassakin uskossa toimitettu
huonolaatuinen tavara.
Jos viranomaiset päästävät tällaisen vehnän liikkeelle, - niin siitä
syntyvä mainehaitta muistetaan vielä pitkään ja Venäjän vahingoksi.
Nyt pidetään laivat satamissa ja odotetaan että ostaja laskee vaatimukset
rehuvehnän tasolle.
---
soija touko 11,83 heinä 11,96
maissi------4,32------4,45
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,56------5,81-----6,39
heinä 5,72------5,73-----6,47
syys 5,88-------5,85-----6,57
joulu 6,12------6,06-----6,75
Pariisi vehnä
touko 201,25 syys 215 joulu 221,75 maalis 226
rapsi
touko 448,25 elo 453,75 marras 458,50 helmi 461,75
maissi
kesä 193 elo 195,25 marras 196,25 maalis 200,25

Viikolla 22-28.3. myytiin Usasta 16 100 t. vehnää ja laivattiin 517 800 t.
Seuraavan kauden laivauksiin myytiin 262 000 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 18,74 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,21 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 0,6 milj. tonnilla.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 0,57 milj. tonnin myynnillä.
Seuraavan kauden myyntiä oli karttunut 1,27 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 948 000 t. ja laivattiin 1,461 milj. tonnia
Kauden myynti kasvoi 43,85 milj. tonniin, josta laivaamatta 16,83 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 6,64 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 194 200 t. ja laivattiin 549 100 t.
Kauden myynti kasvoi 40,54 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,78 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 9,36 milj. tonnilla.
---
Usan vehnäkaupassa HRW vehnän osuus jäi miinukselle erittäin vähäisten
kauppojen vuoksi, jotka eivät ylittäneet 12 000 tonnin peruutetun
kaupan määrää.
HRW vehnän laivaukset olivat 150 000 tonnia, pääosin Kiinan, Japanin
ja Meksikon laivausten ansiosta.

SRW vehnää laivattiin nyt Kiinaan peräti 205 300 tonnia, ja sinne siirtyi
ufomiesten potista 74 800 tonnin kauppa.
Loppumaisillaan olevaa kevätvehnää myytiin 12 500 tonnia ja 72 400 t.
laivattiin.
Kevätvehnää alettiin myydä seuraavan kauden laivauksiin, 119 700 t. myytiin.
WW vehnän myynti jäi 64 600 tonnia miinukselle Etelä-Koreaan myydyn
64 900 tonnin erän tultua perutuksi, - sitä kuitenkin korvattiin myymällä
seuraavan kauden laivauksiin 37 400 tonnin erä.
Nämä tilastot olivat viikolta jolloin julkaistiin varastoraportti, mutta
kyllähän kireä tilanne oli tiedossa kaikille laskutaitoisille ilman
raporttiakin.
---
soija touko 11,80 kesä 11,93
maissi------4,35-----4,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,57----5,78-----6,46
heinä 5,72----5,74-----6,54
syys 5,89-----5,86-----6,64
joulu 6,14----6,06-----6,82
Pariisi vehnä
touko 200 syys 214,25 joulu 220,75 maalis 225,50
rapsi
touko 436 elo 446 marras 452,25 helmi 452,25
maissi
kesä 190,50 elo 194,25 marras 195,50 maalis 199,75

Australian viljojen vientiä on syytä seurata että pysyy kartalla.
Uudet vientitilastot vielä puuttuvat, mutta Etelä-Australian viljat
ostanut Viterra kehuu että maalisuun alkuun mennessä oli laivattu
kaikkiaan 4,3 milj. t. viljoja.
Tämä vastaa jo 75 % osuutta yhtiön keräämästä viljojen määrästä, jonka
Viterra kertoo 5,64 milj. tonniin.
Niimpä varastoissa olisi jäljellä vain 1,3 milj. tonnia sekalaista tavaraa.
Viterra kertoo nyt myös määrän jonka yhtiö on toimittanut Australian omaan
kulutukseen, eli vain 320 000 tonnia, josta enemmistö lienee vehnää.
Yhtiön edusmies kehuu linkin artikkelissa että kysyntä on ollut vahvaa
ja viljoista on päästy eroon ennen pohjoisen pallonpuoliskon satojen
tuloa markkinoille.
https://www.graincentral.com/news/viterra-australia-outturns-4-3mt-in-first-half/

Länsi-Australiasta viljat kerännyt yhtiö on jo kertonut samaa, eli lisää
ei ole myytäväksi ja laivauksetkin saadaan hoidetuksi lähiaikoina.
Viejistä Cargillin ja Glencoren omistama Grain Corp ei ole vielä kertonut
mitään, eikä erinomaisia voidakaan kertoa.
NSW:n ja Victorian vaatimaton laatu rajoittaa yhtiön vientiä, eikä
vähänlaiseksi jäänyt vastaanoton määräkään suurta vientia sallisi.
Voisipa jo määritellä että aussien sato oli ja meni, ja ihmetellä päälle
että muistettiinko omaan käyttöön varata 6-7 kuukauden eväät.
---
Venäjän vehnän laatuongelmat näkyvät linkin kuvaajassa viikottaisten
laivausmäärien jyrkkänä laskuna.
Toinen näkyvä piirre on se että tuottajat saavat nyt erittäin huonoa
hintaa, jopa vain 120 taalaa tonnilta, mikä on johtanut tuottajien
toimitusten laskuun.
Markkinapuheiden selitys on että tuottajat odottavat parempia hintoja,
- eikä huonosta laadusta löydy niistä vihjettäkään.
https://twitter.com/Kpler/status/1776241322124247146

soija touko 11,87 heinä 11,98
maissi------4,33-------4,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,68----5,83----6,48
heinä 5,82----5,80----6,56
syys 5,99-----5,92----6,66
joulu 6,22----6,12----6,84
Pariisi vehnä
touko 203 syys 219,75 joulu 223,50 maalis 227,50
rapsi
touko 445,75 elo 454,25 marras 460 helmi 465
maissi
kesä 190,25 elo 194,75 marras 196,50 maalis 201

Brasiliassa viljeltävä vehnä päätyy lähes säännöllisesti huonolaatuiseksi
joten ongelmana on löytää rehulaadulle ostaja että tuotantoa kannattaisi
yrittää jatkossakin.
Huonoiten mon mennyt viime vuosina Rio Grande do Sul maakunnassa.
Siellä ei voida tuottaan soijan ja maissin avulla kahta satoa vuodessa
koska pakkaset estävät.
Maissin tai soijan jälkeen voidaan kylläkin kylvää vehnää joka selviää
kylmimän aja yli satoa tuottamaan.
Brasilian hallinnon kampanjana on ollut jo muutaman vuoden aikana vehnän
omavaraisuuden kasvattaminen, mutta koska maakunnassa tuotetaan myös
maissia rehuksi, on ongelmana ollut rehuvehnän huono kysyntä ja hintataso.
Myllyvehnää ei kannata yrittääkään jos rehulaatu ei käy kaupaksi, ja
tämä on ollut pääsyy miksi hallinnon kampanja ei ole tuottanut toivottua
tulosta.

Nyt maakunnassa on pantu nimet sopimukseen jonka turvin aletaan puuhata
etanolia vehnästä tuottavaa laitosta, jonka tarvetta perustellaan myös
vehnän tuotannon tukikeinona.
Laitos valmistuisi 2026 ja tuottaisi vuodessa 209 miljoonaa litraa
etanolia, johon kuluisi 525 000 tonnia vehnää.
Maakunnan tarpeisiin on etanoli tuotu muualta Brasiliasta, eikä jatkokaan
mene paljon paremmin koska nyt rakennettava tislaamo kattaisi vain 20 %
osuuden maakunnan tarpeesta.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9929/

Täällä Suomessa syytetään usein lihantuotantoa ilmaston pilaamisesta
maailmalla ja täällä Suomessakin pitäisi moinen synnillinen meno lopettaa.
Metsäveljen saarnat taas muistuttavat että leipä loppuu jos viljojen
rehulaadulle ei löydy tarpeeksi hintaa ja kysyntää.
Ituhippien ohjelmilla Suomesta loppuisi leivän lisäksi paljon muutakin.
---
Kansasissa Wichitan hujakalla viljelevä JonSCKs nimimerkki postitti
kuvia alueen vehnästä.
Yhdistetty kuivuus ja pakkasen vioitus näyttäytyy kellastuvana kasvustona.
Satomäärä saattaisi silti nousta lähelle normaalia jos sataisi reilusti,
jolloin sivuversot saattaisivat lähteä kasvuun.
Mitään merkittävää sadetta ei kuitenkaan ole luvassa huhti 24. saakka
ulottuvan ennusteen mukaan.
https://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=1155120&mid=10694931#M10694931
---
soija touko 11,81 heinä 11,94
mmaissi-----4,35------4,47
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,65----5,87----6,50
heinä 5,80----5,84----6,59
syys 5,97-----5,96----6,68
joulu 6,22----6,16----6,86
Pariisi vehnä
touko 203,75 syys 216,75 joulu 223 maalis 227,50
rapsi
touko 442,75 elo 452,75 marras 459 helmi 462,75
maissi
kesä 191,75 elo 195,75 marras 107,25 maalis 201,25

Raakaöljyn hinnat ovat viime aikoina nousseet monista syistä johtuen, mutta
lähinnä kuitenkin futuuripelin vetäminä, eli tuotannon lasku ei vielä
ole suuressa osassa.
Venäjän aloittaman sodan laajetessa Venäjän omalle alueelle, jalostamoihin tehtyjen iskujen muodossa, on tämä ollut viimeisimmän nousun moottorina.

Linkin kuvaajassa taas on kyse Usan "varmuusvarastojen" määrän jyrkästä
laskusta, jonka syynä on neropatti Bidenin politiikka.
Varastoista myytiin Usan markkinoille siinä uskossa että saadaan "ilmat
pihalle" perusteettomiksi uskotusta hintatasosta.
Kyllähän tällä pelillä hinnat hieman laskivat, mutta kun "perusteettomuus"
oli pelkkää luuloa, niin hinnat nousivat uudestaan.
Varmuusvarastot oli tuhottu jo viime vuoden syyskuussa vain 17 päivän kulutukseen riittäviksi, - eikä mitään aikeita ole ollut niiden täyttämiseen.
Juuri eilen kieltäydyttiin tästä vetoamalla öljyn liian korkeaan hintaan.

Usan kulutus ei ole laskussa , vaan sen kasvu on todennäköisempää.
Niimpä linkin kuvaajan näyttämä tilanne on sekin lisäämässä nousupaineita
jatkossa.
Varmuusvarastot olivat pitkään vakiinnuttamassa hintatasoa, - jo pelkän
olemassaolonsa kautta.
Niiden käyttämä varastointitapakin on sellainen että mitään takeita ei
ole niiden vielä sisältämän öljyn kelvollisuudesta jalostukseen.
Jos varastojen pohjat ovat suolaveden ja muun saostuman sekaisia, niin
huonot näkymät ovat jos tositarve iskee.
https://twitter.com/EndWokeness/status/1775585659933045071

Öljyn tuotannon alittaessa jo pitkään polttonesteiden tarpeen täyttämiseen
vaaditun määrän, on biopolttoaineiden ja muiden viritysten avulla yritetty
pitää planeetan hyrrät liikkeessä.
Linkistä löytyy kuvaaja jossa näytetään öljykasveista saatavien öljyjen
käyttötarkoitukset.
Planeetan tuotannoksi kerrotaan 260 miljoonaa tonnia, josta noin 50 milj.
tonnia kuluisi biodieselin valmistukseen
Eli noin 20 % tuotannosta kuluu muussa kuin ruokakäytössä.
Kuvaajasta näkyy miten ruokaöljyjen kulutus on kasvanut alkaen 1990 luvun
alusta lähtien.
Noin 20 vuotta sitten alkoi näkyä pieni siivu polttoineisiin kuluneesta
osuudesta, - mutta siltikin ruokakäyttöön kulunut määrä kasvoi väestön
kasvun vaatimaa tahtia.
Tämä onnen aika loppui noin 6 vuotta sitten ja 3 vuotta meni lievän
laskun merkeissä.
Parin viimeisen vuoden aikana on pientä nousua, mutta silti ollaan noin
10 - 15 milj. tonnia minuksella ruokakäytön tapeeseen nähden.
https://twitter.com/_OILWORLD/status/1777224306713309652

Argentiinassa maissin riesaksi on asettunut "spiroplasma" eli eräs
bakteeritauti.
Linkin kuvasta näkyy että harvat tähkät ovat selvinneet, ja pääosin
kasvusto ei kelpaa korjattavaksi.
Argentiinassa pudotettiis satoarviota alemmaksi pari miljoonaa tonnia, mutta
huomautettiin samalla että lisää miinusta on odotettavissa.
https://twitter.com/Jorgelavecindad/status/1776718882880770279

soija touko 11,75 heinä 11,87
maissi------4,31------4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,57-----5,78-----6,51
heinä 5,72-----5,75-----6,57
syys 5,89------5,87-----6,66
joulu 6,13-----6,09-----6,82
Pariisi vehnä
touko 201 syys 214,75 joulu 221,25 maalis 225,50
rapsi
touko 448,25 elo 456,25 marras 461,75 helmi 464,75
maissi
kesä 190,50 elo 195,25 marras 197 maalis 201

Venäjän eteläosan vehnäalue on saanut sateita alle 50 % normaalista, eikä
ennusteetkaan näytä vielä muutosta.
Peltomaa on jo liian kuivaa ja alkuaan hyväkuntoinen syysvehnä menee
ilman sateita huonoon kuntoon jo ennen tähkän alun muodostumista.

Kansasissa maaliskuun sateet olivat HRW vehnän tuotannon alueilla
laajalti alle 20 % normaalista.
Muutamalla alueella vehnän satopotentiaali on menetetty mutta enimmät
pelastuisivat normaalisatoon jos saataisiin runsaat sateet.
---
Huomenna julkaistaa. uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
---
soija touko 11,63 heinä 11,77
maissi------4,33------4,45
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,58-----5,94----6,51
heinä 5,73-----5,87----6,59
syys 5,89------5,98----6,68
joulu 6,13-----6,18----6,85
Pariisi vehnä
touko 204,50 syys 217,75 joulu 224 maalis 228,25
rapsi
touko 453,25 elo 461 marras 466,75 helmi 469,75
maissi
kesä 192,25 elo 196,75 marras 198 maalis 202,50