hyvin!
Miten on ja miltä tuntuu kuusikymppinen?
Lähempänä seitsemääkymppiä ei nyt niin hyvinvoivalta enää tunnu.
Miten on ja miltä tuntuu kuusikymppinen?
Lähempänä seitsemääkymppiä ei nyt niin hyvinvoivalta enää tunnu.
Kuusikymppiset voivat
Anonyymi-ap
42728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Lähellä seitsemääkymppiä jo ja täytyy sanoa että sen jälkeen kun jätin vakituisen työn reilu parikymmentä vuotta sitten olen voinut todella hyvin niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Kiva kuulla ja sovit hyvin tilastoon, missä mitataan kuusikymppisten hyvinvointia.
Kiitos kysymästä, oikein hyvältä tuntuu vaikka juuri eilen laittautuessani (mentiin ulos syömään Naistenpäivän kunniaksi) katselin peilistä ja totesin, että aika tekee tehtävänsä eli ryppyjä on ja naama roikkuu ym. Mutta eipä se menoa haittaa.
Olen eläkkeellä kuten myös mieheni ja nautimme suunnattomasti näistä aikatauluttomista päivistä. Silloin tällöin tehdään keikkaa työelämään mutta pääsääntöisesti nautiskellaan levosta, hyvästä ruuasta, kulttuurista ja ystävistä.
Terveys ei ole sama kuin ennen, ja kolotuksia on mutta eivät nekään haittaa vaan nehän vähän jo kuuluvat asiaan.
Nuorena ei ollut rahaa eikä naisia
Nyt on kumpaakin yllin kyllin
Loistoaikaa
Mitenkään erityisen huonolta tai erilaiselta ei tunnu kuin 60 kohdalla. Jos polveen ei pistäisi prkl:eesti ja se lähtisi aina liikkeelle kun minäkin, niin mitään eroa ei olisi
Se Fredin Kolmaslinja kuvaa hyvin tämän iän tunnelmia.
Kahdeksaankymppiin ei ole kun reilut kymmenen vuotta, ja se kai nyt on toiminnallisen elon joku päätepiste, ja se aika kuluu nopeasti.
Ilo kuuluu menneisyyteen, tilalle yritys olla tyytyväinen.
Mikä ihmeen kumma sinua estää toimimasta 80 jälkeenkään, jos olet terve ja toimintakykyinen? Moni on vielä 90 jälkeenkin.
No, ei se mikään ihmeen kumma ole.
Pieniä rakennushommia tuossa tehnyt.
Kun kolmesta ja puolesta metristä räystäältä alas kahteloo, niin korkeellehan tuo jo tuntuu. Olis tuossa korkeempiki kattohomma vielä edessä.
Varovainen saa kyllä olla.en oo kun kerran kaatunu, vaan ei ollu ku metriä korkeelta. Ei tullut edes mustelmia , tais tuo kirjotus olla sen kaatumisen jälkeen.
Vaan kun ajattelee eteenpäin reilu kymmenen vuotta. Toivottavasti muutakin kun suuret puheet.
Tuosta aiemmasta, jossaepäilin tilannetta 80,senä jäi nimmari pois . Laitetaan se nyt. K-kotton se entinen.
Kiipeillä ikäihmisen ei kylläkään kannata. Saatika katolle asti. Ehkä ihmiset kiipeävät siitä syystä, etteivät tiedä seurauksista mitään. Pahasti kun sattuu, niiin kaikki liikkumiset on liikuttu, vaikka henki ei menisikään.
Mitä se semmonen rakentaminen on, jos ei kattoa laita. Sinne sitä piää nousta, ja on sitä vuosien aikana tullut oltua.
Kohta olis kattopeltien laitto. Tämä on pieni rakennus 30 neliöö.
Pitäähän sitä joyahii tehä, aikakaan ei tuvassa istumalla kulu.
Tilaa ammatti-ihmiset katolle. Tekemistä riittää yllin kyllin matalammallakin.
Mitä höpsit, niiden palkka maksaa enemmän, kun nuo pellit.
Olis mulla palahuopakin, mutta varmempi on pelti.
Aattelin, että palahuopa kestää parikymmentä vuotta, ja oon sitten ysikymppinen.
Ajattelin, että paras laittaa pelti, kun ei tiedä, missä kunnossa parinkymmenen vuoden päästä on.
Pelti kestää viiskymmentä vuotta.
Sitä kyllä sitten saa katella pilvenlaidalta..
Tuossa ajattelin, pitäskö grillikatos tehä, kun noita palavuopiakin on.
En sitäkää kyllä tarvitse, mutta kun on nuo palahuovat.
Mitä se 'maksaa', kun makaat loppuelämäsi jonkun laitoksen vuoteessa toisten liikuteltavana? Riittääkö mielikuvitus, jos muuta käsityskykyä ei ole.
Kun elimistöön on kertynyt tarpeeksi kalsiumia, kuparia, a-vitamiinia ja muita myrkkyjä, alkaa "vanhuus" tuntua.
Kahdeksankymppisenäkin voi jaksaessa. Flooraa ei aina ole.
Eilen oli kirjoitus kuuskymppisyydestä. Olemme selvästi terveempiä ja parempikuntoisia kuin 30-40 sitten samanikäiset. Parempi ravinto ja helpommat elämänolot auttavat pysymään paremmassa kunnossa. Myös taloudellinen tilanteemme on parempi. Yhteiskuntamme kehittyneempi ja sairaanhoitomme ratkaisee raskaat pulmamme paremmin. Itse 67 ja en tunne minkäänlaista tunnetta että olisin vanha. Harrastukset ovat samat kuin nuorena. Rahaa vain on enemmän ja elämän isot asiat maksettu. Nyt voin lähteä matkoille jos haluan ja ostaa sellaista mitä haluan, vaikka en tarviskaan. Eläkkeeni on parisataa parempi kuin suomalainen keskieläke. Elämäntyyli ratkaisee riittääkö se. Tuntuuko tutulta vai olenko eri asemassa kuin muut kokevat?
Paljon on samaa, ajatuksia ja kokemuksi. Ostamiseen suhtaudun eri tavalla eli kun ennen oli oikein kunnon himoshoppailija niin nykyään se ei kiinnosta pätkääkään, kaikkea tarpeellista on ja enempää ei tarvitse. Matkustelunkin olen jättänyt kokonaan, vain kotimaanmatkailu kiinnostaa. Lentokenttien jonot ja odotukset, turistirysät ja ihmispaljous sekä pitkät matkat eivät kiinnosta laisinkaan enää, mitä siellä maailmalla muka on sellaista parempaa, mitä ei kotoSuomesta löydy, ei mitään.
Ikää on 65 ja jonkun verran on kolotuksia ja kipuja mutta onpa tässä aikaa ottaa rennosti ja voinnin mukaan. Aktiivista elämää vietän, kesäisin puuhastelen kaikkea kivaa mökillä ja talvella sitten kaupungissa ovat vuorossa kulttuuririennot ja aika ystävien kanssa
Terveyttä on, harrastuksia on, ainoa mitä nyt eläkkeelläkin puuttuu on raha ja sen myötä jää vielä paljon kokematta niinkuin tähänkin asti.
Ei ole enää terveyttä, eikä harrastaa jaksa. Hyvä, kun selviää tavallisesta elämästä jotenkin. Rahaa kyllä on. On kiva lahjoittaa sitä lapsille ja lapsenlapsille, jos jotain kivaa haluavat tehdä. Itse en enää niin ihmeitä tarvitse. Matkustellut ja ostellut aikoinaan ihan kylläksi asti.
Elämä on ihanaa ihan näin, vaikka nukkuessa meneekin nykyisin aika paljon aikaa.
Vaikka tuossa kirjoittelinkin yllä etten tunne itseäni vanhaksi , ymmärrän terveyden olevan se kallein lahja mitä omistan. Asun omassa rakentamassani talossa, on lämmin talli harrastuksia varten, kesällä moottorivene kalastusta ja retkiä varten, varmakuntoinen huollettu auto (12v vanha) matkoille lasten luo. Joka kesä 3000 km etelään tukholmaan ja helsinkiin. Sen päälle lapin retket . Harrastan myös ilmailua . Talvella luen paljon. Elokuvat kiinnostaa. Nyt kohta australian serkku tulee kylään. En osaa olla paikallaan. Kun vielä jaksan , olen liikkeessä. Aika tulee että ei enää jaksa. Nyt mennään vielä. Elän kuin nuorena elin. Aikaa kaiken tekemiseen vaan on enemmän. Tokihan isäni alkoi dementoitua minun iässäni, se vähän mietityttää. Olin hoitajana (mies) yli 40vuotta mutta töihin ei ole vetoa. Muu on parempaa.
Kuukautta vaille 6-kymppisenä oli lupaava alkoholistinalku ja fyysisesti täyteen lääkitty ihmisraunio. Tuli suolistosyöpä ja olkapääleikkauksia. Sääriluun murtumaa yms. pienempää.
Ryhdyin kohentamaan olosani. 75v ikäisenä olin myöhäisikäni kunnon ja terveyden huipulla.
Sen jälkeset vuodet ovat olleeet hitaasti kiihtyvän näivettymisen aikaa. Eturauhastakin on lääkittävä.
Välillä pitää muistutella itseään että alkaa olla jo seniori-iässä. Ja että enemmän on elämää takana kuin edessä. En tunne itseäni vanhaksi ja siksi muistuttelu.
Tokikaan en koe itseäni nuoreksikaan ja voimat ei ole kuin nuorempana mutta
silti. Nautin elämästä ja siitä mitä sillä on annettavana, paljon on positiivista vielä koettavana ja tietoisesti hakeudun niiden asioiden pariin joista koen iloa. 37 vuoden työuran jälkeen nautin siitä että saan itse päättää ajankäytöstäni.
Lisään vielä että oleellinen osa kuusikymppisen elämästäni vaikuttaen myös hyvinvointiini on se että lapseni ovat löytäneet paikkansa ja pärjäävät hyvin. Senkin suhteen voin olla levollisin mielin.
Lapset ja lapsenlapset ovat kyllä erittäin tärkeässä asemassa kaikessa. Nyt, kun oma elämä on hitaalla jatkokaudella, niin on kiva ajatus, että elämä jatkuu kuitenkin.
Vanhemman lapsen lapsi on lähdössä kuun lopussa kahdeksi viikoksi Grönlantiin katsomaan omin silmin ilmastonmuutoksen vaikutusta maailmaamme. Ei kuulemma itse matkaa jännitä, vaan on neljätoista vuotiaan varmuudella matkaan lähdössä. Mummoa jännittää sitäkin enemmän!
Henkilökohtaista.Viiskutosena aivoinfarkti ja sen jälkeen ei ole tuntunut hyvältä kuuteen vuoteen.
Parivuotta sitten aivoinfarkti ja kyllä uni ”maistuu”.
Elämässä eteen tulee asioita joille ei voi mitään. Ja ne mullistavat koko loppuelämän. On helppoa sanoa että älä murehdi asioita joille et mitään voi vaan keskity niihin mihin voit. Mutta voisiko silti. Löytää nyytä hyvän elämän aineksia?
Tottakai löytää! Nautin nyt hitaasta elämästä. Kiipeän kotikatuani ylöspäin hitaasti ja aina välillä pysähtyen ja ympärilleni katsellen. Näen vuodenaikojen vaihtelun selvästi ja muutoksia on kiva seurata. Lapsena juoksin samaa mäkeä ylös ja alas päämäärä mielessäni. Töihin mennessä tai töistä tullessa ei paljon ehtinyt ympärilleen vilkuilla. Nyt oikein nautin, kun saan rauhassa ympärilleni katsella.
Muutenkin elämästä nauttii nyt enemmän, kun on kaikki hommansa hoitanut ja nyt saa vaan olla.
Öinen rituaali
Ranteet ulvovat
Terä juovuksissa
Viha roihuaa
Isä Saatanalle
Haavat yskivät
Tälle maailmalle
Viestin jättävät
Lähtölaukaus
Paskat haistatan
Teille kaikille
Vitun humanisteille
Lähtölaukaus
Mätä sieluni itkee
Tuhansia kyyneleitä
Mustinta myrkkyä
Öinen rituaali
Paskannan kasvoille
Kaiken ihmisyyden
Tässä ympärilläni
Hieron haavoihini
Kuollutta spermaa
Jätän jälkeeni
Vain kauhisteltavaa
You might also like
Vapise, vapahtaja
Horna
Kuoleva Lupaus
Horna
When I Was Your Man
Bruno Mars
Lähtölaukaus
Paskat haistatan
Teille kaikille
Vitun humanisteille
Lähtölaukaus
Mätä sieluni itkee
Tuhansia kyyneleitä
Mustinta myrkkyä
Öinen rituaali
Kohti helvettiä
Kohti ikuisuutta
Ilman lihan iloja
Painan liipasinta
Ja sukellan tyhjyyteen
Lähtölaukaukseni
Kaikuu edelleen
Woi-woi, nukkuisit yöllä, uni putsaa aivoja.
Hämmästyttävän hitaaksi on tullut, huomaa että on lähempänä seitsemääkymmentä kuin kuuttakymmentä. Kait tässä täytyy alkaa sauvakävelemään niin saisi vauhtia kinttuihin.
Katsoin äsken Esa-Pekka Salosen ikää netistä ja hänkin jo täyttää 65. Aina niin nuorekkaan oloinen. Kiva kun hän saa tämän vuoden Polar Music Prize palkinnon, tähän saakka sitä ei olekaan jaettu kenellekään suomalaiselle Polar Music Prizen 32 vuotisen historian aikana.
Esa-Pekka Salonen täyttää jo 66-v tänä vuonna. Niin täytän minäkin, mutta EP Salonen on muutaman viikon vanhempi :)
Minä täytin eilen 69v‼️ JÄRKYTTÄVÄÄ‼️
Eipäs ole. Onnea synttäreiden johdosta !
Kiitos, vaikka onkin järkyttävää!
Minäkin kohta. Mikä siinä järkyttää / minkä pitäisi järkyttää? Kai tähän nyt jo on tottunut, että vuodet lisääntyy vuosi vuodelta. Olin 40, kun hokasin sen, siihen asti olin täysin vailla huolia iän takia / vuoksi.
En kuulu ikäryhmään 60+.
Täytän Elokuussa 80v.
Ei ole hätää, tykkään nousta aamulla ylös uuteen päivään ilman mitään velvoitteita, niitä on ollut tosi paljon elämäni aikana. Olen terve, mitä nyt vähän kipuja.
Kai järkikin juoksee, itse sen kyllä viimeisenä huomaa??
Toivon että saan elää vielä vuosia tässä kunnossa.
En silti pelkää kuolemaa, se on luonnollinen loppu ainakin ikäiselleni.
Lapseni saattaminen hautaan on ollut pahinta mitä olen kokenut.
Mutta viimeistään silloin kuoleman pelko hävisi Haluan elää, mutta kuoltavakin on ennen pitkää joten tulkoon viikatemies kun haluaa.
"Tänä pänä" tupsahdin palstalle. Ihan sopiva aloitus ensteks. Nimittäin juuri tänä päivänä ON mun syntymäpäiväni. Tradaa ihan kiva? Olisin ollut iloinen, jos mun rakkaat lapseni olisivat lähettäneet jonkunmoisen viestin, että onnee-onnee tai jotain. Nyyh ja nyyh. Mut ei ne. Miehille pitää muistuttaa, että hei haloo, sun vaimos täyttää vuosia. Oon aivan VARMA, että jos mulla olisi myös tytär,, niin hän muistuttais veljilleen, että äitillä on syntymäpäivä. Noh, ei sinänsä haittaa mut kuitenkii. Oon kenties tänään pettynyt sen takia, kun kumpaisenkin lapseni kanssa oli syntymäpäivistä puhe ja oletin, että NYT kerrankin muistavat.
Aloitukseen vastaan, että hyvin menee. Tämä tämänpäiväinen pettymys on ohi huomenna.
Heikunkeikku
Myöhästyneet onnittelut! Minulla tyttö ja poika. Tyttö muistaa, poika ei😊. Mutta pää-asia että ovat.
Kuuskymppisiä on myös työttöminä. Heitä kohdellaan kuin 16-vuotiaita, jos ovat olleet pitkään työttöminä. Työllistymissuunnitelmat koskevat heitäkin. Työttömyysturvaa lakkautetaan ilman syytä. Eivät voi hyvin!
Puhutko toisten puolesta vai itsesi? No, toisten puolesta et voi puhua tai valittaa, joten oletan että puhut itsestäsi
Eihän tässä mitään valittamista niin kauan kuin terveyttä ja hyvinvointia riittää.
T: 62v