olenpas tässä hakemassa lapin yliopiston oikikseen ja Virolaisen artikkelin (Prosessioikeus) eräs osa ihmetyttää suuresti.. joko olen todellinen idiootti (eli miksi siis edes haen) tai sitten tässä on joku moka (esim. kirjoitusvirhe, asianosainen=asianomainen) Elikkäs todistelu ja todistusharkinta osassa sanotaan yhdessä kappaleessa että myös asianosaisia voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Seuraavassa kappaleessa kuitenkin sitten todetaan, että vapaan todistelun periaatteen mukaan oikeutta esittää oikeudenkäynnissä näyttöä ei ole rajoitettu, muuten kuin että kuka tahansa muu paitsi jutun asianosainen kelpaa todistajaksi. !!!!! Mitä kettua??? voin tarkentaa vielä että kyseessä on oikeusjärjestys-kirjan ensimmäinen osa ja sivut ovat 508 ja 509. Voisiko joku viisaampi selittää. Olisin ikuisesti kiitollinen!
Oikeustiede, Lappi!!!
vissiin tyhmä...
3677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikeudenkäynnissä tapahtuvaa jutun tosiseikkojen selvittelyä kutsutaan todisteluksi.
Käsitteellä todistelu tarkoitetaan todistelumenettelyä ts. pääkäsittelyssä tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista (esim. todistajien kuuleminen ja kirjallisten todisteiden esittely).
Asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa on myös todistelua, hän ei kuitenkaan ole todistaja. Joten häntä ei sido todistajan vala/vakuutus.
kiitoksia todella paljon, selvensi asiaa kummasti. Asianosainen liittyy siis todisteluun, mutta ei ole "oikea todistaja"... Tosin kyllähän asianosaisenkin voi velvoittaa puhumaan totta tietyissä asioissa. Tuntuu silti hieman hassulta tällainen... miten ilman valaa todistavaan asianosaiseen voi luottaa? eivätkö ne aja vain omaa asiaansa siellä?
Ei tuomioistuin tietenkään luota asianosaisen puheisiin, vaan suhtautuu tietyllä varauksella niihin. Yleensä ihmiset "muistavat" asiat omalta kannaltaan edullisimmalla tavalla.
Mutta vapaan todistelun periaatteen mukaan tässäkin asiassa mennään.