Koulussamme kokeillaan vanhanaikaista jakoryhmää heikkoihin ja pärjääviin oppilaisiin

Korostan vielä, että kaikkien oppilaiden tausta soveltuu normaaliin koulunkäyntiin.

Voi jäädä vähän jälkeen jos siirtyy korkeammalle jatkossa, mutta oppii sitä alempanakin ja oppi ei niin kasaannu edes matikassa ja kielissä, tässä mielessä.

Enkussa ei ainakaan mulle ollut haittaa lähteä suppealta tasolta ja keskienkkutaso (jossa olin puolen vuoden kuluttua) oli välissä ja sopivan motivoiva mulle. En suostunut lähtemään sen jälkeen laajalle.

Matikan laaja oli liian vaativa mulle, kun ei kiinnostanut, että keskitaso olisi ollut hyvä, kun taas suppea oli liian helppo.

Ruotsin suppea oli liian helppo ja laaja ei motivoinut vähääkään, josta oli haittaa. Keskitasoa ei ollut olemassa.

Fysiikassa ja kemiassa oli vain yksi taso ja ne meni hyvin, koska kiinnosti. En tiedä, tarvitaanko muita tasoja.

Jossain historiassa jne. voi myös duunata tasokursseja. Biologiassa ja maantiedossa ei tarvinnut ainakaan silloin, koska 7/10 sai muistamalla pelkät tiivistelmät. Lukion biologiassa ei tarvita tasoja; maantieteessä sitten ehkä (bilsa kokeesta 10, maantiede kokeesta 8 - vaikka luin yhtä hyvin).

Numero tippuu sen numeron verran kun ei viittaa tunneilla, mutta ei siitä ole haittaa kuin jos menee tiukaksi päästä jatko-opintoihin, esim. amikseen tarvitsisi 8,0, mutta on keskiarvo sen alle. Amiksessa ei ollut merkitystä, koska tarvitaan huipputodistus, että sillä pääsisi ilman valintakoetta korkeakoulutuksen, ja muulta osin todistus oli ihan riittävän hyvän näköinen -1:lläkin.

Lukiossa voi valita lyhyen matikan, mutta siitä ei pitäisi rankaista kolmannella kielellä vaan pitäisi voida valita muutakin tilalle, esim. laajat luonnontieteet - joilla mahdollisesti pääsee vaikka lääkikseen.