Rahat eivät riitä

Rahat lopussa, vinkkejä ja etenkin vertaistukea?

Ollaan ihan tavallinen lapsiperhe, useampi pieni lapsi, useampi lemmikki. Vanhemmat ihan hyvissä työpaikoissa, palkat vahvasti keskituloisen puolella (yht. n. 5500e käteen). Niin hyvät palkat, että ei mahdollisuuksia tukiin. Pääkaupunkiseudun tuntumassa asutaan. Vanha omakotitalo (alle 200 t€), kaksi autoa (n. 10v vanhat) joista lainaa, opintolainaa, remppalainaa, luottokortteja joissa useampia tuhansia velkaa. Työmatkat pitkät, bensaan kuluu paljon rahaa (ehkä 500-600e/kk), mutta ei varaa asua lähempänä pk-seutua, työt hyvät, vuorojen ja lasten ja useampien päivähoitopaikkojen takia oltava kaksi autoa.

Ei matkustella, ei käytetä alkoholia, ei tupakoida. Syödään ulkona max. 0-2 kertaa kuussa, ei erityisen kalliita harrastuksia. Ei ole lehtitilauksia tai ylimääräisiä vakuutuksia tms. Mutta ostovoima palkoilla vaan vähenee ja vähenee, ruokakassi maksaa mansikoita. Korkojen nousu vaikuttaa. Nykyisillä ruoan- ja bensanhinnoilla selvästi kaikki lainanlyhennykset vievät liian ison osan tuloista ja tottakai joskus on ilmeisesti eletty rahan kanssa liian hövelisti, mutta ajatkin oli eri. Velkaa on liikaa, vaikka sitä ei ole mitenkään erityisen paljon (yht. alle 250t€), mitä nyt lukee pk-seudulla asuvilla lapsiperheillä yleensä olevan. Nyt kiinnitetty runsaasti talouteen puolisen vuotta huomiota, kituutettu mahdollisimman järkevästi rahaa käyttäen ettei velkaa kertyisi yhtään lisää. Säästöjä ei ole eikä rikasta sukua.

Syödään ihan tavallista kotiruokaa. Kaikki lihat ostetaan ilta-aleista, ei osteta kalliita merkkituotteita tai mitään erikoista (vaikka avokadoja tai proteiinijuomia). Tasapainoillaan ravitsevan ja halvan ruoan kultaisella keskitiellä. Puuroa syödään, laatikoita, keittoja, leipää, jogurttia, banaania, tomaattia, ihan perusjuttuja. Pienin lapsi käyttää vaippoja. Ei erityisruokavalioita. Vaatteita ei osteta juurikaan uutena, korkeintaan alennuksesta. Yllättäviä menoja on ollut alkuvuonna paljon, eläinlääkäriä ja auton hajoamista, vaikka niissäkin tehdään mahdollisimman edullisesti ja paljon myös itse. Ollaan käteviä ja tekeviä. Minä opiskelen työn ohella vielä ylemmäs ja olen tosi väsynyt, kuitenkin olen pohtinut toisen työn mahdollisuutta esim. viikonlopuiksi, esim. siivousta. Mutta lapsiperhearki, kokopäivätyö ja opiskelut vievät kyllä kaikki mehut, jaksamisen kanssa on jo nyt haastetta.

Ja kuitenkaan rahat ei riitä. Miten masentavaa ja ahdistavaa! Nyt olisi vajaa viikko palkkapäivään ja rahat on jo loppu. Bensaa riittää max. yhteen työpäivään ja kolme olisi vielä tällä viikolla, pakko tankata luottokortilla. Ruokaa on onneksi pakkasessa, mutta esim. maitoa ja leipää haettiin juuri kaupasta viemällä loput tyhjät pullot ja keräämällä senttejä kotoa. Hedelmiin ei ole nyt juurikaan varaa. Lemmikeille on ruokaa. Tilit tyhjät ja sähkölaskut odottaa tilille katetta. Olen myynyt paljon kaikkea mitä keksin, ja päivittäin katson mitä vielä voisi myydä. Itku kurkussa mietin 35v vanhojen perintökorujen myyntiä, mutta ei niistäkään paljoa saa (alle 100e) verrattuna tunnearvoon. Mutta pakkohan sekin on tehdä jos pakko tulee eteen.

Ollaan onneksi terveitä. Minulla olisi yksi reseptilääke, jota haluaisin käyttää, mutta se ei ole pakollinen ja hintansa takia (yli 120e/kk) ei ole mahdollista ostaa. Kyllä ahdistaa ja masentaa tämä tilanne. Tottakai aina voi vielä nipistää. Mutta tuntuu oudolta, että ihan tavallinen perhe ihan hyvällä työtilanteella ei palkoilla pärjää. Ennen pärjättiin paremmin. Miten muilla keskituloisilla menee, ja miten tätä jaksaa?