Minulla on vuoden vanha bordercollie uros, joka kiihtyy harrastustilanteissa aivan käsittömästi. Niin paljon, että olen alkanut haudata meidän agility-kisa haaveet kokonaan hänen tulevaisuudelta. Niin lempeä kuin se onkin, harrastustilanteissa kun muut juoksee kentällä, hän alkaa haukkumaan, laittaa kaiken keskittymisen muun koiran katsomiseen ja edes kontaktin yrittäminen on turhaa. Vaikka kuinka siinä yrittää huitoa leluja ja nakkoa nameja, ei sitän koiraa kiinnosta. Yritän pitää pääkoppani mahdollisimman kasassa aina ja olla rauhallinen, mutta kyllä siitä pakolla olen alkanut ahdistua. Treenit ei enää tunnu kivalta ja motivaatio siihen on kadonnut. On alkanut ahdistamaan itseä jokainen treenikerta ja se on todella takkuisas ja pelkkää selviytymistä. Koira ei myöskään keskity lainkaan treeneissä omatoimisillakaan vuoroilla, vaan ravaa ympyrää. Koiraa aktivoidaan päivittäin ja saa tarpeellisen liikunnan. Myöskin pentuna perus omatoimista kontaktin ottoa ollaan tehty, paljon pohjia ja kursseilla ravattu. Tämä ei ole kuitenkaan treenien ulkopuolella tapahtuvaa. Koira pystyy ohittamaan kaikki koirat äänettä ja ongelmitta.
Koirakokemusta on 20 vuoden edestä ja kouluttaja taustaa, mutta silti tämä tuntuu mahdottomalta. Totta puhuen, oma mielenterveys vaan hupenee tässä. Tsempit kaikille joka tämän kanssa kamppailee, kaikki avut otetaan avosydämmin vastaan.
Koira haukkuu/kiihtyy treeneissä
6
164
Vastaukset
- Anonyymi
Onko koirasi harrastuslinjoista eikä työkoiralinjoista? Ja vuoden ikäisestä kyse, sekin voi vaikuttaa, tosin tuo ympyrän juokseminen viittaa siihen, ettei koira pääse tarpeeksi purkamaan fyysistä energiaansa, ja sitä tuolla rodulla on. Sanoit, että koira ulkoilee kauniisti muista ohi ulkona, eli oletan, että kaikki muu käytös on hienoa sisällä ja ulkona..? Aktivoitte mieltä, hyvä, mutta oletteko myös antaneet koiran purkaa energiaansa vapaasti juoksemalla pihalla tai puistossa, oletteko opettaneet rauhoittumaan? Koira on vielä nuori, energiaa on nyt ja koko loppuelämän, ja pentuajan kontaktiharjoitukset eivät riitä, kierroksia pitää aina nostaa treeneissä tuon rodun kanssa. Eli sinuna ottaisin sekä sinun että koirasi vuoksi aikalisän harjoittelusta. Oletko ehkä halunnut liikaa liian nopeasti, eli mielestäsi vuoden ikäisen pitäisi osata kaikki, kun vaikka joku erirotuinenkin on osannut? En siis aliarvioi sinua vaan yritän saada sinut ymmärtämään myös rotuerojen lisäksi yksilö- ja linjaerot, ja 20 vuoden koirakokemus ei ole välttämättä paljon, ellet tosiaan ole juuri tuon rodun kanssa tehnyt töitä tai sinulla ollut paljon koiria.
Kun olet itse hyvällä mielellä, vie koirasi treenikentille muiden treenatessa, mutta harjoittele itse koirasi kanssa kontaktia siellä, älä vie kentälle. Eli vie lähemmäs kenttää, kun ottaa kontaktin, kauemmas, kun muuttuu reaktiiviseksi. Ja anna sitä ennen koirasi kokeilla vapautta vaikka koirapuistossa, jos teillä ei ole omaa isoa pihaa, jossa juosta, miksei vaikka päivittäin, jotta saat koirasi purkamaan fyysisen energian pois. Bordercollie tarvitsee myös sitä fyysistä liikkumista juosten, ja nuori koira haluaa purkaa energiaansa eikä ilmeisesti sitä ole nyt päässyt tekemään, jos ravaa kentällä ympyrää eikä kuuntele, siltä tuo vaikuttaa. Eli ennen kuin nuorelta koiralta odotat liikoja, kokeile jotain aivan muuta. Kokeile koirapuistoa tai-koirametsää kaverin kanssa. Ja sen jälkeen nameilla kontaktiharjoituksia. Nyt ette nauti kumpikaan, koirakin vaikuttaa siltä, että patoutunutta energiaa ja stressiä jo on, eikä se laukea millään agikentällä pois eikä edes aivotreenillä kotona, koira vaikuttaa ylivireiseltä. Bordercollien kanssa aina painotetaan, että paljon aivojen aktivointia tai linjasta riipppuen paimennusta, mutta kyllä tuollainen koira haluaa juostakin välillä aivot narikassa, ja jos ei koskaan sitä pääse tekemään vaan vain agikentällä pääsee vapaaksi, voi tuollaista käytöstä ilmetä. Eli kokeile väsyttää toinen fyysisesti vapaana juosten, sitten vasta kontaktiharjoitukset, ja sitten vasta siihen agitreeniin, ehkä annat myös tuolle yksilölle aikaa kasvaa ja kehittyä aikuiseksi ennen aloitusta? Liian nopeasti haluat toisen osaavan kuin unelma, eli vaikka puhut koirakokemuksesta ja sanot osaavasi kouluttaa (ilmeisesti agilitya vai jotain muuta?), kannattaa nyt aloittaa ihan alusta tuon koiran kanssa ja erityylisillä harjoituksilla ja erityyppisellä liikunnalla. Ja koira, en tiedä, onko leikattu uros vai ei, voi stressata toisten hajuistakin siinä missä sinun stressistäsi ja kireydestäsi, ja tyhmempikin koira oppii peilaamaan ihmisen negatiivisia tunnetiloja kuten hermostumista, kireyttä ja ahdistumista valitettavasti juuri stressikäyttäytymisellä, vaikka ihminen luulee kuinka kaiken peittävänsä äänensävyllään (stressi muuten haisee).
Hyvää tulevaa treeniä, hiljaa hyvä tulee.- Anonyymi
Tämä uros on paimennuslinjoista puolan perukoilta. Kyseinen koira tehnyt pohjia koko ikänsä, agilityssäkin vasta reilusti päälle 1v pääsi vasta tutustumaan hyppy-esteeseen. Tokoa tehty suuri osa elämästä ja siinäkin vain pohjia tulevaisuutta varten. Eli kiirehditty ei missään nimessä olla. Pohjia tehdään hyvin tarkaan, koska ne tässä harrastuksessa A ja O. En voisi lähteä tekemään rataa missään nimessä koiran kanssa joka liian nuori ja kokematon. Se ei ole oma toimintatapani. En myöskään missään kohtaan maininnut että koiran tulisi olla 1v valmis kaikkeen ja kaikessa.
20v koirakokemuksella tarkoitin juuri tämän rodun kanssa oltua aikaa, toki monen muunkin rotuisia on ollut. Monen kokoisia, vastakohtia luonteeltaan, 20v niitä on nyt ehtinyt olemaan 11, tällä hetkellä koiria taloudessa 5. Itse valmentaja agissa ja tokossa, vetolajeissa, paimennuksessa.Toki eihän mekään ylijumalia olla ja tarvitsemme itsekin apua, niinkuin minä tässä kohtaa. Kouluttajalla käyn tällähetkellä, mutta halusin kuulla muiden näkemykset asiasta. Myöskään turha tulla vähättelemään minua kouluttajana, kokeneempi kouluttaja sanonut kyseistä koiraa oikeasti haastavaksi tapaukseksi.
Myöskin otan kantaa tuohon että koira ei saisi tarpeeksi liikuttua. Lenkkeillään päivittäin 2-3h, lepopäivät lukuunottamatta. Suurin osa lenkeistä vapaana, koska asun keskellä metsää. Joten lenkkien puuttesta tässä ei varmana ole kyse, koira rauhoittuu kotona ja nukkuu koko päivään, siis täysin kokopäivän kotona ollessaan. Enkä kyllä suosi noita koirapuistoja, ihan hirvein paikka minne koiransa voi viedä päästelemään ”energioita”. Koira myös pääsee toteuttamaan itseään, omistan lampaita ja ankkoja, paimennusta siis tullut tehtyä. - Anonyymi
Enkä nähtävästi muistanut laittaa että kyseessä päälle 1v ikäinen koira, tuo tosta puuttui, anteeksi kirjoitusvirheestä tässä kohtaa. Hän on jo siis lähempänä 2 vuotta kuin 1.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enkä nähtävästi muistanut laittaa että kyseessä päälle 1v ikäinen koira, tuo tosta puuttui, anteeksi kirjoitusvirheestä tässä kohtaa. Hän on jo siis lähempänä 2 vuotta kuin 1.
Hyvät puitteet siis koiralla, ja koirakin kuulostaa ihan perus tapaukselta rodussaan, jos vielä paimennuslinjoista, eli voisiko koko käytös ollakin vain sitä, kun haukkuu muille liikkuville ja paimentaa, juoksee ympyrää alueella "paimentaen"? Tosin se, että kuuntelee kaikkialla muualla kuin tuolla kentällä voisi ehkä myös liittyä stressiinkin, ja itse en tiedä, miten helpolla paimennuslinjan koira taipuu agilityyn enää aikuisena tai lähellä aikuisikää. Myös mahdollisesti epäsosiaalisuus voisi olla syynä, jospa koirasi on arempi, sitäkin on bordareissa? Lähinnä tarkoitin aiemmin mm. koirapuistoilulla energian purkua ja koiraseuraa, mutta kyllä varmasti liikuntaa teillä saa, sitä ei vain tullut ilmi aloituksessa. Entä onko tottunut muihin koiriin, etenkin muihin uroksiin. Ja onko ehkä kyllästynyt perusrataan tai kokee sen tylsänä? Siltä ei ehkä kuulosta kuitenkaan, mutta BC tarvitsee paljon haasteita, kuten varmasti tiedätkin, ja kierroksia saa nostella etenkin agilityssa, jos se alkaa olla liian itseään toistavaa ja jos koira on enemmän paimentavaa sorttia, koska turhautumista ja stressiä voi alkaa näkyä nopeastikin koiran kokiessa tekemisen ei-mielekkäänä.
Tuolla rodulla on tosiaan niin geeneihin tietyissä linjoissa koodattu se paimennus, että se paimennusvietti voi viedä kiinnostuksen agilitysta nuoren koiran ja alun jälkeen, sukupuolivietit päälle (en tiedä, onko leikattu), pelko, epävarmuus ja niiden kautta stressi... Jos sinulla on mahdollisuutta viedä koiraa muuten vain näkemään muita koiria juoksemassa kaukana, testaa, reagoiko myös agilitykentän sijaan muualla samoin, veikkaan, että juokseva koira saa haukun aikaan, mutta entä paikoillaan oleva. Sinun pitää selvittää, onko kyseessä vain halu paimentaa kaikkea liikkuvaa vai haukkuuko paikoillaan olevaa koiraa muuallakin kuin treenikentällä suljetussa tilassa/aidatulla alueella. Hihnassa käveli kuitenkin hienosti? Jos vaikka epävarmuus muita koiria kohtaan onkin osasyynä, vaatii se silloin enemmän kontaktiharjoittelua alueella, jossa koirasi näkee muita koiria juoksemassa, ei kuitenkaan treenikentän läheisyydessä vaan täysin eri ympäristössä. Toki jos agilitykentälläkin kaikkia paikoillaan olevia katsoo haukkuen, voi siinä olla syynä pelko tai epävarmuuskin.
Nuo siis vain tulivat itselle mieleen, täällä kun lukee vain sen tarinan näkemättä koiraa. Toivottavasti keksit, mistä kyse, ja antamillasi lisätiedoilla kuulostaa aika paljon paimennuslinjaisen käytökseltä, eli ihmisen haluama toiminto ei tyydytä koiran viettejä ja koiran omia haluja, ja aiheuttaa mahdollisesti myös stressiä koiralle. Jos koira tosiaan ottaa edelleen hyvin sinuun kontaktia muualla kuin agilityssa ja vastaa pyytämiisi kontaktiharjoituksiin kotioloissa, paimentaakin kotipihalla, ehkä siinä olisi avainta vyyhtiin. Jos kotipihalle saat tehtyä radan ja koira sillä menee ilman ongelmia, voi se ongelma olla enemmän sitten ulkomaailman ja vieraiden paikkojen ärsykkeissä ja muissa koirissa. Toivottavasti keksit syyn ja mahdollisen ratkaisun, tsemppiä yritykseen.
- Anonyymi
ehkä koirassasi on vaan ruutia.
ehkä käsissäsi on tuleva elämäsi koira.
huippu ravurikin katkaisee monet aisat ennenkuin on valmis... - Anonyymi
Itse koiraa tapaamatta on hankala antaa täsmällisiä "tee näin ja asia ratkeaa" neuvoja, mutta suosittelen tutustumaan Susan Garrettin videoihin, ja pohtimaan mikä on omalla koiralla se juurisyy mistä ylikierrokset johtuvat. Laitan linkit tekstin loppuun.
Mikään määrä nameja tai leluja ei auta silloin kun koiran kyky selviytyä ympäröivistä ärsykkeistä on ylittynyt ja kouluttajana meidän tehtävä on tietty saada järjestettyä sellaiset olosuhteet, että koiran on mahdollista onnistua pyydetyssä asiassa. Onko tässä kyseessä sitten koiran tunnetilan hallinta (turhautuminen, innokkuus, jännitys), liian paljon liian nopeasti (koiran kannalta), joku aikaisempi kokemus jota on tullut vahvistettua tahattomasti vai yhdistelmä vähän kaikkea, niin joka tapauksessa sen löytäminen ja muuttaminen hallittavissa olevaksi asiaksi on se ensimmäinen askel. Käyttekö aina samassa paikassa treenaamassa? Voitko pyytää samoja asioita kuin agitreeneissä ongelmitta kotona ja lenkillä tutuissa ympäristöissä (toki soveltaen kun ei täyttä agirataa ole käytössä, esim pujotteluita, irtautumista ja takaisin kontaktiin paluuta ym)? Entäs esimerkiksi jalkapallokentän, koulun tms vieressä kun on paljon häiriötä, entä koirapuiston vieressä (onko väliä minkälainen häiriötekijä, kuormittaako tietynlaiset enemmän kuin toiset)? Kuinka kauan juuri tämä koira jaksaa keskittyä häiriöstä huolimatta voi antaa myös vinkkejä siitä miten suunnitella harjoituksia niin, että pääsette taas onnistumiseen kiinni. Ehkä teille voi toimia niin, että käytte muutaman kerran vain pyörähtämässä paikalla, pyydät koiralta sellaisia asioita mitä tiedät sen varmasti pystyvän suorittamaan ja lähdet pois ennen kuin kumpikaan teistä ehtii valua sinne huonolle alueelle. Kaksi minuuttia onnistumista on paljon parempi kuin kolme varttia turhautumista puolin ja toisin. Sitten vain alat nostamaan yhtä rimaa kerrallaan (tehtävien vaikeustaso TAI ajallinen pituus) ja treenaat ahkerasti myös muissa ympäristöissä. Jos tulee takapakkia niin helpota, helpota, helpota harjoituksia. Joskus me kouluttajina joudutaan hetkellisesti tiputtamaan rima ihan lattialle asti että päästään taas eteenpäin.
Samalla voit ehkä pitää vähän hengähdystaukoa ja käsitellä omia tunteita, jotka selvästi vaikuttavat teillä yhteiseloon koiran kanssa. Varmasti on paljon pettymystä, turhautumista, ahdistusta, häpeää, ehkä vihaakin kun omat haaveet ja odotukset ei käy yksiin todellisuuden kanssa. Ihan normaaleja tuntemuksia, ihmisiähän me vain ollaan. On hienoa että uskallat kuitenkin myöntää että omat taidot ei tällä kertaa riittänyt viemään asiaa eteenpäin, ei varmasti ole helppoa kun tuntuu että pitäisi näin pitkällä kokemuksella jo osata... Olen varma että olet tehnyt parhaasi tähän asti ja että tulette vielä löytämään sen yhteisen sävelen myös treenikentällä, kunhan kumpikin saatte oman ylimääräisen painolastinne puretuksi. Ja sen myös haluan sanoa, että vaikka tällä hetkellä sinusta tuntuu, että sulla on käsissä ihan "mahdoton oppilas", niin uskon että tästä koirasta tulee sinulle ihan mahdottoman hyvä opettaja, sillä selkeästi hän haastaa sinut kouluttajana ja omistajana kehittymään entistä taitavammaksi!
Tässä yksi video pohjustukseksi virittelemään ajatuksia
https://youtu.be/kc3-r2aYarE?si=SkPem4YAECdO0Fjn
ja täältä voit löytää lisää vinkkejä ja näkökulmia joiden avulla pääset purkamaan tilannetta
https://youtube.com/playlist?list=PLphRRSxcMHy2u-KJpomR3bHci93tu710D&si=KcBdRSgjEPwSo86z
Itse vaihdoin rotua saksanpaimenkoirista cardiganiin ja kyllä pääsi käymään minunkin itseluottamus kouluttajana silppurin läpi ennen kuin keksin miten just tuo oma pikku jäärähäärä raksuttaa.. Jouduin myös toteamaan että rallytoko ei ollut meidän yhteinen laji (kova paikka kun edellisten koirien kanssa sitä treenasin ja niin kovasti olisin tämänkin kanssa halunnut jatkaa), ipanalla on vähän liikaa omia mielipiteitä siitä miten hän haluaa toteuttaa pyydetyt asiat. Me löydettiin uudet harrastukset noseworkistä ja canicrossista, ja kaverikoirakurssi ehkä seuraavaksi. En tarkoita että teidän pitäisi luopua agilitystä kokonaan, mutta käykää ihmeessä kokeilemassa jotain ihan muuta tässä väliajalla. Voihan olla, että sinulla on koira, joka päätyy loistamaan jossain ihan muussa kuin mitä aluksi olit suunnitellut.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest4823485Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4623411Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1402986Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1642282Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d82150- 2111562
Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231387No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.981271Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa911270Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite891090