Toissijainen syyteoikeus, pikkulapselle velat?

Kyllä.
Idiootit vanhemmat voivat lapsen "etua" ajaessaan tehdä tälle melkoisia karhunpalveluksia. Toivottavasti näillä vanhemmilla on pätäkkää ja järkeä hoitaa nuo kulut lapsensa puolesta. Ei 35000 euroa nyt aivan mahdoton summa ole. Mutta pahaa pelkään.

Pientä lohtua onneksi tuo se, että onneksi nuo velat vanhenevat jo ennen, kuin tämä lapsi rupeaa oikeasti elantoaan tienaamaan.

Sääliksi käy kuitenkin päiväkodin väkeä, joka joutuu maksamaan vähintään oikeusturvavakuutuksiensa omavastuuosat, yleensä suuruusluokkaa 10-20 % kuluista. Hyvällä säkällä loppu sentään jää kaikkien vakuutusasiakkaiden kollektiiviseksi vahingoksi.

Käsitit ihan oikein.

"Vanhemmat päätti tehdä oikeusjutun lapsen loukkauksesta."

Kyllä, täysin itsenäisesti. Poliisi ja syyttäjä eivät löytäneet asiassa rikosta, josta vanhemmat hermostuivat ja ajoivat asiaansa itse. Vanhemmat käyttivät toissijaista syyteoikeuttaan.

Lapsihan itse oli mm. väkivaltainen, ilmeisesti muiden joukossa oleva ns. erityislapsi. Vanhemmat syyttivät koko päiväkodin henkilökuntaa yksissä tuumin tehdystä ja yhdessä sovitusta rikoksesta - kaikki kuusi päiväkodin työntekijää olivat siis lasta ja vanhempia vastaan. Vanhempien mukaan työntekijät pahoinpitelivät ja riistivät lapsen vapauden.

"2. he hävisivät / "lapsi hävisi""

Niin hävisi.

"3. velat tulee lapsen maksettavaksi, vaikka hän itse ei mitään oikeusjuttuja tehnyt?"

Kyllä. Vanhemmat viisaudessaan ja lapsen huoltajina ja lapsen parasta etua valvovina päättivät että on lapsen etu käydä oikeutta. Siis siitä huolimatta että poliisi ja syyttäjä eivät esitutkinnassa löytäneet rikosta. Joko tällä lapsella on erinomaiset vanhemmat tai erinomaisen huonot vanhemmat.

Velka on lapsen velkaa. Vanhemmalla on lapsensa huoltajana eli edunvalvojana oikeus tehdä lapsen nimissä oikeustoimia, kuten nyt kävi. Näistä kuluista vastaa kuitenkin todellisuudessa huoltaja, joten alaikäinen ei koskaan vastaa vanhempansa tekemästä sitoumuksesta.

--

On selvää, että lasten hoitavan henkilökunnan osalta saa olla valppaana, mitä mediaa voi lukea, sillä oikeita rikoksiakin tapahtuu. On mahdollista, että lasten kanssa tekemisissä oleva henkilö syyllistyy laittomuuksiin, mutta erittäin harvoin kaksi ja vielä harvemmin jopa kolme henkilöä on lapseen kohdistuvan rikoksen taustalla. Nyt vanhemmat viisaudessaan päättivät, että koko kuuden henkilön henkilökunta syyllistyi rikokseen. Sehän olisi kokonainen rikollinen jengi.

Aika kaukaa haettua.

Tässä on jokin salaliitto,
viranomaiset suojelee
oikeuslaitoksen avulla
toisiaan.

Väite: "Velka on lapsen velkaa. Vanhemmalla on lapsensa huoltajana eli edunvalvojana oikeus tehdä lapsen nimissä oikeustoimia, kuten nyt kävi. Näistä kuluista vastaa kuitenkin todellisuudessa huoltaja, joten alaikäinen ei koskaan vastaa vanhempansa tekemästä sitoumuksesta."

Äkäinen mies esittää vastaväitteen: "Vanhemmat eivät vastaa lapsensa oikeudenkäyntikuluista, ellei niistä erikseen sitten uudessa oikeudenkäynnissä vanhempia vastaan niin päätetä...... Ulosotto perii lapselta hänelle määrättyjä oikeudenkäyntikuluja ja jos hänet todetaan varattomaksi ulosotto keskeytyy."

***

On selvää, että asianomistajan syyteoikeuden käyttämistä lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto olisi ollut muutosharkintapyynnön sisältävä kantelu syyttäjän ratkaisusta olla syyttämättä. Vanhemmat ovat toimineet kokonaisuudessaan sekä periaatteellisesti että taloudellisesti typerästi.

Edunvalvoja eli nyt vanhemmat käyttävät tietenkin yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Lapsen oikeustoimikelpoisuus, eli kelpoisuus tehdä itseään sitovia oikeustoimia eli sopimuksia, on rajoitettu. Kuka saattoi asiassa lapsen oikeuteen häneltä asiassa kysymättä, jonka merkitys on kaikkea muuta kuin vähäinen, asiassa jonka mahdollisuudet menestyä olivat vähäiset ja asiassa, jonka merkitystä lapsella ei edes ollut mahdollisuuksia ymmärtää? - vanhemmat.

Esitutkintalain sanamuodon mukaisesti huoltajan sijaan on määrättävä puolueeton edunvalvojan sijainen, jos huoltaja ei kykene puolueettomasti valvomaan lapsen etua rikosprosessissa. Lienee selvää, että vanhemmat eivät ole nähneet metsää puilta. Huoltaja ei myöskään saa edustaa lastaan, jos lapsen edut saattavat muusta syystä joutua ristiriitaan keskenään (LHL 5b §), ja huoltaja on esteellinen edustamaan päämiestään kaikissa niissä tilanteissa, joissa edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat joutua ristiriitaan keskenään (HolhTL 32.4 §). Kyseessä voi siis olla merkittävä taloudellinen ristiriita, kuten nyt oikeudenkäyntikulut: tosiallista ja todettua ristiriitaa ei edellytetä.

Lastensuojelulain nojalla lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei puolueettomasti voi valvoa lapsen etua asiassa, ja jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (LSL 22 §). Prosessiedunvalvonnalla tarkoitetaan erityisesti edunvalvontaa tiettyä oikeudenkäyntiä varten OK 12:4a:n nojalla annettavaa määräystä. Prosessiedunvalvojalle maksettavat kulut ja palkkio voidaan suorittaa avustajan- tai puolustajanmääräyksen perusteella valtion varoista.

Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelleen. Kaiken edellä mainitun perusteella lapsen vanhemmat ovat saattaneet ymmärtämättömyyttään ja periaatteellisuuttaan lapsensa velkavankeuteen.

***

Äkäinen mies on omalta kannaltaan oikeassa. Ilman erillistä oikeudenpäätöstä 5-vuotias lapsi vastaa vanhempiensa tekemästä oikeustoimesta ja huonosta sitoumuksesta. Koska äkäinen mies ei hyväksy väitteessä käytettyä sanaa "TODELLISUUDESSA", lapsen olisi lähdettävä uuteen oikeudenkäyntiin vanhempiaan vastaan, jossa oikeudenkäynnissä sovittaisiin todellinen kulujen aiheuttaja. Tässä tapauksessa lapsi ja vanhemmat taas olisivat vastapuolia, joten lapselle tulisi määrätä edunvalvojan sijainen.

Lapselta peritään ulosmitattava summa varallisuudesta kuten aikuiseltakin. Mutta jos velallinen on alle 18-vuotias, ulosottomiehen pitää tehdä ulosottoasian vireille tulosta ilmoitus lapsen kotikunnan holhousviranomaiselle ja DVV :lle, joka puolestaan selvittää lapsen edunvalvonnan tarpeen.

***

Velan lopullinen vanhentumisaika on 15, 20 tai 25 vuotta. Ellei lapsella ole varallisuutta, 5-vuotias lapsi on ulosotossa aikuisikäänsä saakka, joten vanhemmat ovat saattaneet lapsensa velkavankeuteen. Jos lapsella ei ole varoja, ja lapsi joutuu ulosottoon, holhousviranomaisen on tarkastettava ulkopuolisen edunvalvojan tarve, joten huonoimmillaan vanhemmat saavat rinnalleen ammattiedunvalvojan. Samalla tulee tarkasteluun, ovatko vanhemmat toimineet asiassa lapsen edun mukaisesti.

Lapsi ja vanhemmat välttyvät TODELLISUUDESSA kaikelta edellä mainitulta, jos kulut tulevat vapaaehtoisesti maksetuiksi. Ellei lapsella ole varallisuutta, vanhemmat voivat maksaa lapsensa puolesta.