Käsittääkseni velkaneuvoja kirjoittelee tai soittelee eri velkojille ja yrittää kaupata näille tietyn velallisen tietynlaista maksuohjelmaehdotusta. Suomalaisten pankkien perintäosastojen ahneutta saattavat parhaassa tapauksessa jossain määrin rajoittaa maassa vallitsevat normit ja se (varsin vähäinen) puhe mitä mediassa ja politiikassa on ollut ylivelkaisuuden haitallisista työllisyys- ja sosiaalipoliittisista seuraamuksista, joten jonkin moinen neuvotteluratkaisu voi mennä läpi.
Mutta jos velat on myyty pilkkahinnalla ulkomaiselle pelkästään perintään erikoistuneelle firmalle, niin silloin ei liene toivoa että firma edes yrittäisi teeskennellä inhimillistä. Miten velkaneuvoja pystyy neuvottelemaan sellaisen liikeyrityksen kanssa? Mitä painostuskeinoja on käytettävissä, kun ei muualla sijaitsevaa firmaa kiinnosta pitää siistiä mainetta Suomessa? Ottavatko velkaneuvojat tällaisiin firmoihin yhteyttä kirjeitse vai puhelimitse? Mitä firmoista vastataan?
Mitä keinoja Suomen viranomaisilla ylipäänsä on kontrolloida tämäntyyppistä toimintaa? Onhan usein kyseessä "velat" joiden pääoma-arvo on jo moneen kertaan maksettu takaisin, mutta korot ja liitännäiskulut senkun kasvavat. Pitääkö tuollaisten liikeyritysten toiminnasta valittaa kansainvälisiin tuomioistuimiin?
Bell
Mutta jos velat on myyty pilkkahinnalla ulkomaiselle pelkästään perintään erikoistuneelle firmalle, niin silloin ei liene toivoa että firma edes yrittäisi teeskennellä inhimillistä. Miten velkaneuvoja pystyy neuvottelemaan sellaisen liikeyrityksen kanssa? Mitä painostuskeinoja on käytettävissä, kun ei muualla sijaitsevaa firmaa kiinnosta pitää siistiä mainetta Suomessa? Ottavatko velkaneuvojat tällaisiin firmoihin yhteyttä kirjeitse vai puhelimitse? Mitä firmoista vastataan?
Mitä keinoja Suomen viranomaisilla ylipäänsä on kontrolloida tämäntyyppistä toimintaa? Onhan usein kyseessä "velat" joiden pääoma-arvo on jo moneen kertaan maksettu takaisin, mutta korot ja liitännäiskulut senkun kasvavat. Pitääkö tuollaisten liikeyritysten toiminnasta valittaa kansainvälisiin tuomioistuimiin?
Bell
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensiksi velallinen selvittää koko taloudellisen tilanteensa velkaneuvojalle, joka ehdottaa sopivinta ratkaisua talousasioiden kuntoon saattamiseksi. Ratkaisuja on erilaisia: maksusopimus, viivästyskoron sovittelu, vapaaehtoinen tai oikeudellinen velkajärjestely, akordi (joka voi liittyä kaikkiin em. vaihtoehtoihin)... Joskus käy tietysti niin, ettei tilanteeseen ole juuri tuolloin mitään ratkaisua. Jos ratkaisua ei ole, yleensä syy on vallitsevan tilanteen tai velallisen.
Velkaneuvoja voi olla ymmärtäväinen ja inhimillinen, mutta ei hän kauppaa mitään eikä mielistele ketään. Koko prosessi perustuu pitkälti lakiin, faktoihin ja (oikeus)käytäntöön.
Kyllä homma pelaa samalla tavoin oli kysessä kotimainen tai ulkomainen velkoja - kieli on vain eri. Velkaneuvoja ei painosta ketään, sillä kyllä velkojat tietävät, että jos ei vapaaehtoista ratkaisua synny, asia normaalisti siirtyy oikeuteen.
Faktatietojen kerääminen ja tietojen jakelu velkojille tapahtuu pääsääntöisesti kirjallisesti, mutta mikään ei estä velkaneuvojaa ottamasta yhteyttä myös puhelimitse. Ja kun yritykseen soitetaan, yleensä vaihteessa ensiksi sanotaan yrityksen nimi.
Valittamisista päättää jokainen itse.
Tuo nimimerkki Velkaneuvojan postaus selvensi kyllä velkaneuvojien roolikuvaa. Näyttää siltä että pallo on itse asiassa oikeuslaitoksella ja velkaneuvojat ovat lähinnä kanslisteja. Sorry, tällä ei ole tarkoitus vähätellä velkaneuvojia, eiväthän he oikeuslaitokselle mitään voi. Tämän seikan oivaltaminen ehkä liudentaa velkaneuvojiin kohdistuvia aggressioita.
Parasta mitä velallinen voi tehdä, on lukea perusteellisesti laki ja toteutuneet oikeustapaukset, jotta osaa tuoda velkaneuvojalle/oikeuslaitokselle esiin omassa tilanteessaan vallitsevat sellaiset näkökohdat joilla on juridista painoarvoa ja toisaalta karttaa turhien/toimimattomien/haitallisten näkökohtien ylikorostamista.
Finlex'issä näyttää olevan varsin vähän ylempiin oikeusasteisiin menneitä tapauksia, joiden aiheena on velkajärjestely. Löytyisikö mistään tiedostoa, jossa olisi enemmän tapauskuvauksia? Suurin osa keiseistä kun ei mene käräjäoikeutta pidemmälle.
Kaikissa asioissa viimeisen sanan sanoo oikeus, jos asia niin pitkälle etenee. Jos toimenkuvan haluaa sanoa hieman kärjistäen, kyllä kanslisti sopii jollain tavoin kuvioihin. Kanslisteja ainakin tässä tapauksessa ovat myös lakimiehet ja asianajajat, sillä eivät hekään voi oikeuslaitokselle mitään.
Velkaneuvojan pyrkimyksenä on kuitenkin yrittää saada sovinto aikaiseksi ilman oikeudellisia toimia. Joskus se ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista sillä, vaikka velkojat eivät saisi oikeudellisessa velkajärjetelyssä yhtään mitään, mutta vapaaehtoisella järjestelyllä he saisivat jonkun tai jopa huomattavan suorituksen, silti velkojat eivät läheskään aina suostu sovintoihin. Kysymys on velkojan puolelta monessa tapauksessa periaatteesta.
Toinen hyvin yleinen ongelma on se, että suurin osa velkojista saattaa suostua sovintoon, mutta joku merkittävä velkoja ei. Tällöin asia on vain siitä syystä laitettava oikeuteen, jotta tuo yksi "niskuroija" saadaan ruotiin. Tällöin yhden niskurointi saattaa aiheuttaa kaikille velkojille huomattavasti vapaaehtoista sovintoa pienemmän jako-osuuden.
Velkaneuvojan asiakkaan ei tarvitse tuntea lainsäädäntöä tai oikeustapauksia, mutta mikään ei tietystikään estä näihin tutustumista. Oikeus myöntää velkajärjestelyn helpostikin henkilölle, kun järjestelyn myöntämisedellytykset täyttyvät ja, jonka velkaantumisesta on kulunut riittävästi aikaa, tilanne on vakaa ja mitään varsinaisia esteitä ei ole.
Mutta jos velallisen tilanne ei ole vakaa esim. väliaikaisena pidettävästästä esteestä johtuen, velallinen on velkaantunut koko ajan lisää/ilmeisen kevytmielisesti, velka perustuu rikokseen tai järjestelyn myöntämiselle on muita mahdollisia esteitä, tällöin vastasyyt ovat tarpeen. Tällaisissa tapauksissa lainsäädännön ja oikeustapausten tunteminen on hyvinkin hyödyllistä.
Jos olet hakemassa velkajärjestelyä, toivotan onnea. Vaikka käräjäoikeuden päätös olisi kielteinen, ei kannata antaa periksi - monesti valituksella päätös muuttuu. Suosittelen suoraan lakimiestä/asianajajaa, jos tiedät jo valmiiksi tapauksen olevan ongelmainen tai velkojien vastustavan hakemustasi syystä tai toisesta.
Tietääkseni käräjäoikeuksien ratkaisuja ei ole nähtävänä Internetissä, mutta hovi- ja korkeimman oikeuden ratkaisut löytyvät tuolta Finlexistä. Myös Edilexissä (www.edilex.fi) on ratkaisuja, mutta ei sielläkään ollut käräjäoikeutta mainittuna. Voit tietysti käydä tustumassa käräjäoikeuksien ratkaisuihin esim. paikan päällä. Jotain oikeustapauksia saattaa löytyä myös Takuu-Säätiön (www.takuu-saatio.fi) sivuilta linkkien alta.