Nostalgiaa

Vespa

Kun ikää tulee, samalla tulee myös nostalgia. 1960-luvun lopulla olin pariin otteeseen jouluisella bussimatkalla Gällivareen. Bussin etuosassa istuivat vanhat (eli senikäiset kuin minä nyt!) ja takaosassa me nuoret. Laulettiin, juteltiin, torkuttiin. Aattoiltana lähdettiin Lahdesta, koko yö matkattiin ja joulupäivänä ehdittiin seuroihin Jellikseen. Se, mitä nyt muistelen lämmöllä, on väsyttävän bussimatkan tunnelma, Gällivaaran kova pakkanen, mutta ennen kaikkea ne nuoren pojan sydämeen käyneet saarnat. Miten hyvältä tuntuikaan, kun Gunnar ja Hugo saarnasivat ehdottoman anteeksiantamuksen minulle, juuri minulle, joka olin etelästä tullut Lappiin tätä ilosanomaa kuulemaan.

Nukuttiin yhteismajoituksessa, valvottiin, päivällä taas seuroihin, ruokailussa poronlihaa, iltaseurat, jne jne

Uskonelämään kuuluvat myös tuntemukset. Miksiköhän minusta nyt yli viisikymppisenä nämä tuntemukset ovat jääneet niin vähälle? Vai tuntuvatko nämä nuoruuden kokemukset vain erilaisilta, verrattuna siihen vanhaan hyvään aikaan...

6

809

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KalkkisJällisti

      Mikä merkitys on tunteilla ja tunnelmalla silloin, kun niiden etsimisestä/kokemisesta tulee sisältö Jumalan sanan kustannuksella.

      • Vespa

        Eihän niillä tunteilla mitään virkaa olekaan, mutta eihän niistä irtikään pääse! En suinkaan tarkoittanut, että tunteet ja tunnelmat jotenkin syrjäyttäisivät Jumalan sanan. Ei, ne eivät auta autuuden asiassa pätkääkään. Mutta tunteita ja muistoja on, halusit tai et.


      • Efraim

        Kyllä se on niin että, jos ei koskaan pääse tuntemaan kuinka suloinen Herra on, ei pitkälle jaksa kulkea. Tuntemiset ovat tärkeitä vaikkei niiden päälle mitään perustusta voi laskea.


      • Lasse-setä
        Efraim kirjoitti:

        Kyllä se on niin että, jos ei koskaan pääse tuntemaan kuinka suloinen Herra on, ei pitkälle jaksa kulkea. Tuntemiset ovat tärkeitä vaikkei niiden päälle mitään perustusta voi laskea.

        Juuri näin!


      • Uskova veljmies
        Efraim kirjoitti:

        Kyllä se on niin että, jos ei koskaan pääse tuntemaan kuinka suloinen Herra on, ei pitkälle jaksa kulkea. Tuntemiset ovat tärkeitä vaikkei niiden päälle mitään perustusta voi laskea.

        Nyt ei otsikkokirjoituksessa ollutkaan kysymys armon tuntemisista.
        Ilon tuntemista siitä, että on synnit anteeksi.
        Niin minä ainakin aloituksen ymmärsin.

        Olihan minullakin nuorena mahtavat tunnelmat, usko luja kuin vuori. Ei tarvinnut muuta kuin olla kuulainen, vaikka Kristuksen opista minä, enkä saarnaajakaan ymmärtänyt yhtään mitään.

        Mihin siis olisi perustettava?
        Palattava vanhaanko? Kerättävä taas ne risut ja oljet, jotka eivät koettelemusten tulessa ja raamatun edessä kestäneet?

        Tätä se on, kun maa järisee, ja järisemättömät pysyvät.
        Oli silloin toki hauskaa, kun maanjäristyksestä emme tienneet mitään, emmekä olisi koskaan uskoneet, että joku Tsunami vielä tulee.


    • Eikä tunteissa ole mitään vikaa, olemmehan ihmisiä.
      Toisaalta rakastetulta ystävältä saattaa olla helpompi ottaa vastaan joku neuvokin, kuin erilaiselta.

      Ihmisinä emme tahdo kyetä rakastamaan totuutta yksinomaan totuuden tähden, kyllä siihen sekottuu myös henkilösuhteitakin.

      Toisaalta tietysti rakkaan ystävän sanoma loukkaava sana haavoittaa myös syvemmältä.

      Osan jellistunnelmasta tuo tullessaan se monen kuukauden odotus ja valmistautuminen. Ikäänkuin nuorempana eli jo etukäteen niitä autuaallisia hetkiä.

      Kun sitten vanhempana ja parkkiintuneempana tarkkailee, havaitsee monissa ihmisissä suuren muutoksen, joka kestää vain sen hetken siellä ja ehkä paluumatkan.

      Siellä ollaan helposti iloisia ja vapautuneita, joka ei tietenkään ole väärin, mutta helposti saa sen kuvan, että armo olisi siellä arvokkaampaa.

      Katsotaan henkilöön, eikä mitä hän sanoo.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue

      Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää
      Maailman menoa
      205
      5104
    2. Olen väsynyt tähän

      En osaa lopettaa ja koen huonoa omaatuntoa tästä. Kaikki on muutenkin turhaa ja tekemisesi sattuvat. Tunteita on vain hy
      Ikävä
      41
      4565
    3. Oppiiko vasemmistolaiset valehtelun jo kotonaan?

      Sillä vasemmistolaiset/äärivasemmistolaiset valehtelee ja keksii asioita omasta päästään todella paljon. Esim. joku vas
      Maailman menoa
      201
      2748
    4. Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD

      Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 17
      Maailman menoa
      135
      2328
    5. Olenko mies sinun mielestä outo?

      Saat vastata rehellisesti.
      Ikävä
      61
      1952
    6. Maailman laiskin eläin: persu

      Persu ei ole eläessään laittanut rikkaa ristiin itsensä elättämiseen. Luonnossa tuollainen ei olisi mahdollista, mutta s
      Maailman menoa
      112
      1841
    7. Millasia unelmia sulla on?

      onko unelmia...?
      Ikävä
      67
      1794
    8. Miten usein toivot

      Tai olet toivonut että olisimme lähekkäin vai toivotko ollenkaan?
      Ikävä
      208
      1674
    9. Miksi et voi tutustua minuun irl?

      Vastaa yleisellä tasolla/ympäripyöreästi, jos pelkäät tunnistamisia.
      Ikävä
      152
      1232
    10. Martina tienaa itse rahansa

      Ei tarvitse anella elättäjältään rahaa, ruokaa ja laukkuja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      241
      964
    Aihe