Suomen metsien lajiköyhyys

Tein tämän mielipidekirjoituksen, jotta tästä aiheesta keskusteltaisiin enemmän.

Nykyisten metsien ei kuuluisi olla sellaisia millaisia ne nykyään ovat. Suomen metsät ovat alunperin olleet aarniometsiä, missä puut voivat olla todella paksuja (niin paksuja että aikuisen miehen kädet eivät yllä puun ympäri) ja monen ikäisiä. Metsissä oli vaivatonta kulkea, koska kaikki ei ollut niin tiuhaan kasvanutta kuin nykyisissä talousmetsissä. Metsissä oli paljon kaatuneita paksuja runkoja, joissa eli lukuisia nykyään uhanalaisia lajeja. Liito-oravat, suuret hyönteiset ja linnut tarvitsevat kaikki lahopuita elämiseen. Nykyään talousmetsissä ei ole lahopuuta, koska kaatuneet puut kerätään heti pois. Monet Suomen linnut ovat alunperin tehneet pesänsä lahopuihin nokallaan hakkaamalla. Nykyään talousmetsissä on vain nuoria puita, joihin pienen linnun nokka ei pysty. Tämän takia esimerkiksi ennen tosi yleinen hömötiainen on nykyään erittäin uhanalainen. Lahopuuta tarvitsevat myös hyönteiset, jotka asuvat lahopuussa ja syövät sitä. Vanhassa lahopuussa voi elää tuhansia hyönteislajeja. Monet linnut tarvitsevat juuri niitä hyönteislajeja, että voisivat elää; myös hömötiainen tarvitsee niitä.

Lahopuu on kuin kokonaan oma ekosysteeminsä. Nykytalousmetsät ovat äärimmäisen köyhiä verrattuna aarniometsiin, joita ennen oli. Aarniometsiä ei nykyään enää ole kuin pieniä pirstaleita ympäri Suomea luonnonsuojelualueilla. Talousmetsän muuttuminen aarniometsäksi vaatii vähintään 200 vuotta ilman ihmisen hoitoa tai toimenpiteitä.

Aarniometsät ovat myös tärkeitä hiilinieluja, sillä kun jokin puu kaatuu ja maatuu, kaikki sen elämän aikana keräämä hiilidioksidi jää maahan. Tätä ei tapahdu, jos puu kaadetaan varhaisessa vaiheessa.

Luonto ei tarvitse ihmisen toimenpiteitä tai harvennuksia. Sen pitää antaa vain olla. Nykyinen sukupolvi ei edes tiedä aarniometsistä mitään. Me täällä Suomessa pidämme puuta vain resurssina tai rakennusaineena. Puita kaadetaan nykyään viimeistään 80 vuoden iässä, usein paperiksi. 80-vuotias puu on vasta teini; männyt elävät Suomessa oikeasti 300–500-vuotiaiksi ja Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Varmaan vieläkin vanhempia puita Suomessa on, mutta se ei näy päältä päin vaan puusta pitää leikata iso pala keskukseen saakka että vuosirenkaat nähdään. Useat lajit tulevat kuolemaan sukupuuttoon ellei talousmetsiä ennallisteta.
Kiitos, kun luit!


Lähteet: Anssi Jokiranta / Pekka Juntti / Anna Ruohonen / Jenni Räinä
Metsä meidän jälkeemme
Like 2019

Aura Koivisto
Ei mikä tahansa metsä
Into 2021

WWF
Suomen metsät
https://wwf.fi/elinymparistot/suomen-metsat/