Mummotunneli

Ette käyneet niissä tarpeeksi ja tanssit lopetettiin, helevetin tolovanat. Muutenkin niiden järjestäminen ei kannata, pääsylipun hinnasta valitetaan ja sitten juodaan pelkkää vettä. Ei sillä maksa orkesteria eikä palkkoja. Jos palveluja ei käytetä, ne loppuu.

Entivanhaan mentiin ravintolaan, humppailtaan viimeistään klo 20. Pääsymaksu, 10 mk, piti maksaa, sitten pöytään ja joraamaan. Pohjia oli otettu reippaasti, mutta grogiakin vielä ostettiin, eikä hintoja hirvitelty. Pääsymaksuun saattoi kuulua pakollinen voileipä, joka heitettiin pöydän alle lattialle.
Puolalainen orkesteri aloitteli 21 aikaan. Meni enemmän tai vähemmän nuotin vierestä, mutta eipä se haitannut, kun tanssijoillakin oli vain kaksi vasenta jalkaa. Postimerkin kokoisella lattialla koetettiin hikisinä hankautua retonkia vasten. Suurin osa jäi ilman pillluu sinäkin iltana.
Valomerkki tuli jo klo 00:30. Takkia hakiessa piti vielä huvikseen nujakoida portsarin kanssa; joskus lensi ulos hankeen portsari, useimmiten asiakas. Sieltä selevittyä mentiin grillille ostamaan lihapiirakoita munalla ja nakeilla taikka lenkkiä höyrytettynä. Parhaassa tapauksessa tapeltiin vielä grillin jonossakin.
Sitten vaan kotiin ja aamulla töihin, jonne kerkesi hyvin, kun ei neljään-viiteen asti kapakassa notkuttu. Kukaan ei paheksunut, vaikka saattoi promille-pari olla vielä veressäkin. Hommat tehtiin särmästi ja välillä nauraa kursuttiin edellisillan tempauksille.
Eipä ole enää tuollaista menoa missään.

Kiittäkää "keihäsiä" sun muita matkatoimistoja jotka ovat onnistuneet kaupittelemaan käsityksen "mustan makian" ainutlaatuisesta orgasmista ...

Samalla tavalla kuihtuu tanssilavatkin. Ei siksi, etteikö tanssijoita vielä kävisi vaan siksi, että sitä vanhaa perinteistä tanssitunnelmaa ei ole. Lavat on vallannu nämä harakat, jotka hyppii käden alta ja päältä paidat hiestä liimautuneena selkämyksiin. Ja kun siinä ei ole mitään järkeä, olipa kappale foxia, humppaa tai mitä tahansa, sama tanssityyli ja askellus. Näille pitäsi olla oma puoli lavalla. Sielläpähän pomppisivat kuin kumipallot.

Ei ole 50> ikäisten bilepaikkaa tässä kylässä. Jorata osataan, että juomaa ostettaisi. Kansanpirtin tanssit vanhemmalle väelle näkyy olevan, ei siis mitään ole tarjolla.

Lauluillat:
Kuka muistaa torstaiset lauluillat, kun Haatajan Kari kaivoi skittansa ja lauluvihot esiin ja kansa alkoi mylviä Isontalon Anttia?Se oli ennen karaokea se aika; jokainen kuvitteli olevansa oman elämänsä Olavi Virta. Nuotin vieressä oli aina tilaa.
Tikkapeli ja Bowling;
Elektroninen tikka lensi huojuen katonrajassa tauluun, sitä ohjattiin kaukosäätimellä. Keilapelissä piti kaataa kymmenen keilaa jotta sai tupakkiaskin palkkioksi.
Pajatso;
Sitä pelattiin raflan eteisessä. Sormi asetettiin suurimman voiton kohdalle ja sitten koetettiin siihen napauttaa.
Leikkelelautanen:
Lautasella pottu, silliä, berliinimakkaraa ja kananmuna. Siinä koko annos.
Kortonkiautomaatti vessassa;
Sitä rynkytetiin joutessaan, kunnes peltilootan kansi aukesi ja sata preservaattia lensi lattialle. Yhdellekään ei ollut käyttöä, mutta jostain löytyi nupineula, jolla pistettiin pikku reikä jokaiseen kumiin ja laite kumeineen taas toimintakuntoon. Monelle tuli myöhemmin mukava ylläri ruokkorahojjen muodossa.
Porttikielto:
Raflaa ei enää ole olemassa, mutta ikuinen porttikieltoni on ja pysyy.
Portsari:
Tympeän oloinen äijä eteisessä, jonka ainoa tehtävä oli estää asiakkaan pääsy ravintolaan;
''Ei ole tilaa''
''Herran pukeutuminen on väärä''
''Taitaa olla pohjia jo''
Mutta rahallahan tuo selvisi; Satasen seteli ukon kouraan niin tilaa löytyi, ravattikin poken taskusta ja ihme selviäminen pohjista.
Grogin kanssa vaeltelu:
Ei käynyt laatuun. Jos piti pöytää vaihtaa, tarjoilija toi yrmyin ilmein tuopin perässä.

Kaikki on nykyään mennyt niin kalliiksi ettei niitä kannata järjestää. Kukaan täyspäinen ei maksa mistään lipusta 15 euroa.

80 luvulla viinat oli perä kontissa ja ojassa piilossa ja sieltä juotiin. Osattiin tanssia ja musiikki oli aitoa. Nykyään Nuoriso 40v ja alle ovat tämän lava perinteen pilanneet musiikillaan mitä ei musiikiksi voi sanoa.

Ei ole Kajaanissa enää ilta - ja yöelämää.

Haloo, olen keski-ikäinen enkä varmasti kävisi retrotansseissa, enkä missään muuallakaan vanhanajan tansseissa. Aika aikansa kutakin kyllä noiden tanssien aika on jo mennyt ohi.

Ja Arolan talo kuten monien muidenkin kaupunkien keskustojen kiinteistöt ovat tyhjillään; sitä se verkkokauppa teettää ja läppäreiden äärellä istuminen ja taivastelu, miksei ketään näy missään.

Mutta, asun keskustassa ja koska paljon keskustassa asioin niin voin todeta, että ihan normaali pöhinä siellä on. Turhaa valitat!

Rap kulttuurin syytä kaikki, kukaan ei osaa tanssia