Niin totta joka sana

Matka: Synnyin vapaaseen maahan, jossa rauha oli itsestään selvää. Leikittiin, kasvettiin ja oltiin elämässä kiinni, kodin, perheen, suvun ja kyläyhteisön turvassa. Yhteiskunta toimi taustalla virkamiehineen ja poliitikkoineen.

Oli hyviä aikoja ja tuli vaikeampia aikoja, niistä selvittiin yhteistuumin. Oikeudenmukaisuus, rehellisyys oli kivijalka elämälle. Silloin ei pelottanut mennä kouluun, ei tarvittu poliiseja eikä sossuja, kaikki tiesi mikä on oikein ja mikä väärin.

Jossakin käänteessä tuli muutos, viranomaisista alkoi tulla enemmän toimijoita, valvojia, kontrolloijia, säätelijöitä ja perheet lipuivat helppoon. Neuvolan tädit, lääkärit, päiväkodin johtajat, opettajat, sossut, papit ja diakonissat. Tiesivät miten lapset mitataan, punnitaan, diaknosoidaan, hoidetaan, otetaan huostaan, vieraannutetaan aidosta ja opetetaan olemaan ”ihmisiksi” – herroille alamaisiksi.

Helpon elämän lumoissa markkinat vetivät viimeisen korren. Isät ja äidit uhrasivat lapsensa yhteiskunnan keinotekoiseen systeemiin ja perheiden pahoinvointi siivottiin tehokkaasti. Diagnoosien nikkarit aloittivat voittoja maksimoivat manoveerit. Terveys vaatii pillereitä ja piikkejä. Huomaamatta, siististi kaikki saatiin näyttämään ainoalta oikealta.

Tänään kaikki on toisin. Vapaa kotimaa on poljettu, myyty, annettu ilmaiseksi niille, jotka eivät piittaa eivätkä välitä. Niille jotka istuvat hämärissä ja neuvottelevat keskenään seuraavista siirroista voittojensa maksimoimiseen. ”Olisiko nyt sodan vuoro vai epidemia?”

Tämä maa, Suomi, on nyt se kuuluisa uppoava laiva. Pohjaan menee rikki revityt, itsensä, perheensä, sukunsa, arvonsa kadottaneet yksilöt, suvut, kyläkunnat. Sinne painuu hyvin organisoidut systeemit, virkakoneistot ja koko roskasakki. Rotat eli ne jotka tekivät unelmistaan totta, kaivautuvat maanalle, luoliin juhlistamaan onnistumisia.

Hiljaisuus laskeutuu, kun kaikki on ohi. Älä huoli, sinustakin pidetään huolta, joukkohadoissa on tilaa.

Teksti: Tuntematon kirjoittaja
Lähde: Sosiaalinen media