Tietoa ja kokemuksia?!?!

Rottweiler on luotettava palvelus- ja seurakoira. Vahtimisvietti erittain voimakas samoin suojelusvietti. Kiintyy syvasti omistajaan. Kokemuksesta voin sanoa, etta se on lapsiystavallinen mutta se on voimakas ja kompelo koira. Rajussa leikissa voi tulla useampikin mustelma. Rotu on erittain alykas mutta itsepainen. Oppii nopeasti. Rodusta kiinnostunutta kehoitan ottamaan yhteyden vastuuntuntoiseen kasvattajaan. Rottweilerin kanssa elaminen ei ainakaan ole pitkastyttavaa.
Ensimmaiseksi koiraksi en sita suosittele.
Rottweiler ottaa helposti perheessa johtajan paikan jos sille ei nayteta sen oikeaa paikkaa.
Minka tahansa koiran saa akaiseksi jos haluaa. Jotkut rodut helpommin kuin toiset. Senpa vuoksi Rottweiler vaarissa kasissa voi tulla akaiseksi.
Toivotan menestysta mahdollisille "Rottisen" omistajalle!
Maggie

Mun tutulla on kaksikin rottweilerii,ja tämä narttu oira,Donna on todella ystävällinen varsinkin lapsille. Tuttavallani on kaksi lasta (3 ja 6 vuotiaat) jotka "roikkuvat" Donnan kaulalla,mutta hännänheiluttaja katselee ystävällinen tuike silmissä lapsia. Siis jos koira on elännyt lasten kanssa pennusta lähtien tottuu todella hyvin.

Toinen taas on vähän vaikemapi tapaus,jota joudutaan pitämään ainakin kesäisin ulkona,sillä lasten kiusaamana oppinut näykkimään,joskus kovaakin.

Meillä on kax rotikka narttua, nimet on Veera ja Doris. Molemmat dogit on lapsi ystävällisiä, lapsia meillä on kolme. mulla on 10 ja 13.v pikkuveljet ja ite oon 15. Koulutus on meillä onnistunut tosi hyvin.. kumpikaan koirista ei oo vihanen, pahoja päiviähän on tietysti kaikilla... mielenvikaisuutta ei tietääkseni oo erityisesti tällä rodulla. meillä on ollut rottweiler (vanhempi) kax vuotta ja nuorempi vuoden. suuria ongelmia ei oo ollu enkä kyl pois vaihtais rotikkaa... =) p.s ootko hankkimassa rotikkaa? kumpaa sukupuolta? pps. huomautan vielä että molemmat koirat on kouluttanu äiti ja isä en minä.

Itselläni on rottisuros joka on jo 9v,nuorempana ei tykännyt vieraista lapsista eikä vieraista ihmisistä, ennen kuin perheeseen tuli lapsia, nykyisin se on tosi lapsiystävällinen ja luotettava,pihalla se osallistuu poikien 3v 6v leikkeihin, eikä hermostu vaikka pienempi istuu sen päälle tai muuta ja ymmärtää että ne ovat lapsia.Tämä olisi ollut mahdotonta ilman kunnollista peruskoulutusta ja opetusta joka on tärkeää voimakastahtoiselle vahtikoiralle sitä ei saa laiminlyödä. kaiken a ja o.Ilman sitä rottis on olla hankala hallita, hyvin koúlutettuna ja opetettuna mitä parhain ja luotettavin kaveri. koirallani on erittäin voimakas vahtimisvietti se ei päästä ketään täysin vierasta pihalle ennen kuin itse menen ulos ja sanon tietyn sanan jolloin henkilö voi vapaasti liikkua pihalla koiran hänestä välittämättä .

voin kans antaa sen neuvon et tosi hyvä ja jämäkkä koulutus on rotikan (varsinkin uroksen) kanssa tarpeen muuten koira yrittää olla pomo eikä ole hallittavissa.Yhdellä kaverillani on rotikka uros ja olin pitänyt sitä aina todella lempeänä ja kilttinä kun kävin kylässä.mutta yks kerta mulla oli toinen kaveri mukana ja yhtäkkiä rotikka alkoi murista raivoisasti kaverilleni eikä tahtonut totella emäntäänsä.kyseisellä kaverillani on kotona uros koira ja se varmaan haisi vaatteissa.olen muutenkin saanut sellaisen käsityksen että pitävät reviiriään aika hanakasti omanaan.Ja leikki on tosiaan välillä aika rajua.on repinyt emännältään monet lapaset ja pari takkia on vähän ratkennut.ei välillä lopeta millään vaikka emäntä komentaa.kiskoo vaan kädestä ja murisee (välillä näyttää aika hurjalta).itse olen nykyään hieman varautuneempi kun menen kylään.Mutta onnea sulle rotikan kans! muista hyvä ja jämpti koulutus (selvät säännöt mitä saa tehdä mitä ei)!

Rottweiler on luotettava ja hyvä rotu. Rottweiler ON lapsiystävällinen. Helppo kouluttaa. Äkäinen hän se ei ole jos sitä ei ärsytä hurina tarkottaa joko vihaista tai onnellista. Mielen vikaisuuksia EI! Koiramme nimi on Otto ja sen kennel nimi on Mustan lumouksen alibaba. Rottweilerin kanssa on hyvä ja turvallinen olo asustaa muutenkin se on hyvä luontoinen.

Minulla on ollut 2 Rottista,ensimmainen oli uros koira jonka ostin kasvattajalta(kaliforniasta) ja jolla oli paperit.
Koira oli uskollinen ja helppo kouluttaa.
Huonolla tuurilla sai kuitenkin synnynnaisen selkaranka vian joka paheni kun hyppasi sohvan yli imuria pakoillessaan.
Onnettomuuksia sattuu,mutta kannattaa varoa autoista pois hyppaamista yms.
Minun Rott hyppasi Jeepista ja se ei selka kipuja auttanut,toisen karran kaverini heitti kiven vuoren rinnetta alas kanjoniin ja Rottinen tietty meni perassa....joten pennutujen kanssa pitaa olla varovainen.
Virheekseni taytyy myos myontaa,etta aloitin patikomisen koirani kanssa liian aikaisin.
Koira sai lopulta halvauksen ja koska se oli niin nuori luuli elainlaakari sen toipuvan,2 paivaa myohemmin se tapahtui uudelleen ja sitten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa.
Vahingosta viisastuneena adoptoin naaras koiran(ei papereita)6kuukauden vanhana.
Luonteessa oli aika iso ero,naaras koira on aivan ihana,ei uroksessakaan luonne vikaa ollut oli vaan "ukkominen",naaras koira tulee kaikkien koirien kanssa toimeen (tosin on puolustavaisempi minusta jos on hihnassa kiinni)muuten lapset tai vanhukset saa puhutella ja se vaan nauttii.
Koiat on helppo kouluttaa,se vaan vie vahan aikaa ja karsivallisyytta sinulta.
Koirat ovat hyvia puolustamaan koti nurkkia,mutta silti lempeita kun tulee vieraita kaymaan.
Minun naaras koira elelee toisen koiran kanssa ja koskaan ei olla tosissaan otettu yhteen.
Samassa sangyssa nukuskelee 3kissan kanssa,heh.
Tama
koira rotu on erin omainen lemmikki,mutta tarpeen vaatiessa ei rohkeutta puutu.
En ole joutunut koskaan kurittamaan koiriani,vaan lempealla palkitsemisella on tultu toimeen.
Koira tarvitse liikuntaa,eli takapihalle ei voi noin vaan jattaa ja ajatella,etta kylla se siella..puutarha letkujen puremiset jaa pois kun liikutat tarpeeksi(joka paiva)
Eri lelut auttaa etteivat saa ideoita syoda kenkiasi.
Eli kaikenkaikkiaan olen milestani valinnut maailman parhaan koirarodun itselleni,jos paadyt Rottisen hankkimaan,muista se on iso vastuu,tarvitsee huolta ja rakkautta ihan kuin lapsi.
Toivon onnea etsiessasi sita oikeaa.

Meillä myös rottis-narttu sekä lapsia (11v ja 8kk). Koira erittäin lapsirakas, vauva saa repiä karvoista..syödä häntää ym. Ainoastaan luuta kalvaessaan en päästä vauvaa lähelle. Isomman lapsen kanssa leikki välillä aika raisua, koira liikaa innostuessaan voi näpsiä, mutta lopettaa kun käskytetään hetki..eli normaalia tottelevaisuutta väliin leikin ohessa niin kaikki hyvin. Suhtautuu vieraisiin aina iloisesta.Ei koskaan murissut kenellekkään ym. Tilanne voi tietenkin olla toisin jos varas pistäytyy.Koira tulee remmissä ollessaan kaikkien koirien kanssa toimeen, mutta vapaana ollessaan ei jaksa nuoria uroksia.Ajaa ne nopeasti ja rajusti tiehensä.Ovat kai meijän nartulle liian innokkaita. Tässäkään tilanteessa ei ole kyllä haavereita sattunut. Olen samaa mieltä, että koira on aika kömpelö ja jyrää ohi ,kuin juna. Erittäin hellyydenkipeä..tulee istumaan syliin, tykkää halailusta ym. Narttumme on weifferin kennelistä. Äärimmäisen rauhallinen jo pentuna. Meillä ei ole tuhottu yhtään ainutta kenkää ym. Myöskään lasten leluja ei pure.Tietää mikä hänen lelunsa ja mikä lasten. Itse olen nainen, eli rottis sopii oikein hyvin meille heikommillekin, kunhan osaa kouluttaa vaan oikein keinoin. Johtajuus tehdään koiralle selväksi heti kun saapuu uuteen kotiin ja siitä ei lipsuta. Neuvoisin lukemaan kirjoja rottiksista. Ettei pääsisi tapahtumaan kasvatus virheitä. Itse aion ottaa myöhemmin lisäksi vielä rottis uroksen.Koira ollut myös toistaiseksi terve, yksi ainut silmätulehdus pentuna. Ruokana käytän hillsiä. Koiran maha aika herkkä. Hyvät päivänjatkot kaikille!

J.A.U. Yrjölä on kirjottanut kirjan "Ystävämme rottweiler" eti käsiisi ja lue. Mulla itelläni sekarotonen rotikka mut en kyl rotikkaa ekaksi koiraksi lähtis suosittelemaan.

Rottweiler on rotuna vaativa, osaamattomiin tai kokemattomiin käsiin ei hyvä vaihtoehto.
Lapsiperheihin soveltuu kyllä, mutta vaatii vanhemmilta erittäin paljon, että koira tajuaa olevansa alimalla jakkaralla, ohi siis lapsienkin. Koulutettavuus ei ole helpoimpia, sillä rottweilerillä ei ole luontaista miellyttämishalua, vaan se tekee jos sen saa oikein motivoitua ja innostumaan. Rotikalle täytyy olla ehdottaman reilu ja jämpti johtaja.
Se on PAKKO tapakouluttaa, ei siis vaan "kasva" siinä kersojen ohella.
Rottweiler on koirarotujen ehdotonta aatelia, mutta ei tosiaankaan joka perheen tai joka
pojan "mopo".
www.rottweiler.fi löydät kasvattajat, harrastajat yms. tietoa.

Meillä on aina ollut rottwailereita ikinä ei ole ollut ongelmia kun heti pennun tullessa aloittaa koulutuksen ja on reilu ja johdonmukainen ☺️ rotu on omasta mielestäni ihana ja ole koskaan halunnut vaihtaa toiseen. Niin sanottu teini vaihe on rankka kun kokeillaan rajoja mutta kun vaan pitää säännöistä kiinni niin kyllä se siitä rauhoittuu.

Ette ole varmaan kokenut kun koira pyytää apua sinulta eikai minun pidä lähteä lenkille koska minä enhalua.
Sen jälkeen kymmen päivää jouduin viemään hänet viimeiselle piikille.
Koska oli imusolmuke syöpä.
Hän oli minun aurinko, tähdet ja kuu.
Tätä kirjoittessa on hirveä ikävä.

hei!mitä sanoisitte siitä,että sopisiko rotikka kerrostalo kolmioon jossa kaksi aikuista (toisella koirakokemusta) ja lapsi (12.v tyttö,osaisi tarvittaessa komentaa jämptinä ja lenkittää pidempiäkin lenkkejä kuulemma.)?