Aurauksesta

10 senttiä on paljon, mutta oikeeseen asiaan aloittaja puuttui. Aurausurakoitisijalla on houkutus aurata turhan paljon. Harva tajuaa, että tuokin toiminta on julkista sektoria. Lukuisat yrittäjät toimii julkisella sektorilla tuota kautta.

10 senttiä on vielä harmillisempaa kevyen liikenteen väylällä rollaattorin kanssa liikkujille.

Oli asia mikä tahansa. Ainainen jarru päällä.

Jos näin, niin hyvä. Kuntalaisille edulliset sopimukset eivät ole Suomessa ollut joka kunnassa tavoiteltavaa tai sitten osaamista ei ole ollut tarpeeksi. Päättäjien pitäisi aina ajatella kuntalaisten etua kokonaisuudessa, mutta se ikuinen mantra miten yrittäjyyttä pitää tukea, saattaa joskus sokaista tekemään päätöksiä, jotka on hyödyksi vain yhdelle yrittäjälle, mutta ei kokonaisuudelle.

Oikeasti on ihan toisarvoista kuinka paljon kunnassa on yrittäjiä tai yrityksiä. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni kuntalainen saa käydä töissä - vaikka sitten naapurikunnassa, sillä ei ole väliä kunnalle. Totta kai nuo kulkee käsi kädessä, mutta yrittäjien ja yritysten määrän ei pitäisi olla mikään itseisarvo. Kuhmoisissa tuntuu, että juuri yritysten määrä on tärkeää.

Niitähän syntyy. Kuvitellaan, että joku kohtalaisen iso työllistäjä naapurikunnasta; vaikkapa 10 kuhmoislaista työllistävä yritys lopettaa. Sitten 5 heistä jää pitkäaikaistyöttömäksi, mutta 5 perustaa yrityksen tai alkaa omalla nimellään yrittämään. Tällä kuhmoislaisella ajatustavalla muutos on ollut loistava. Kuhmoisiin on saatu 5 uutta yritystä/yrittäjää. Mutta kuntatalouden eli kokonaisuuden kannalta asia on miinusmerkkinen.

Olkaa siis tarkkana mitä milloinkin tarkoitatte tai kannatatte, kun puhuttu yrittäjyydestä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos näin, niin hyvä. Kuntalaisille edulliset sopimukset eivät ole Suomessa ollut joka kunnassa tavoiteltavaa tai sitten osaamista ei ole ollut tarpeeksi. Päättäjien pitäisi aina ajatella kuntalaisten etua kokonaisuudessa, mutta se ikuinen mantra miten yrittäjyyttä pitää tukea, saattaa joskus sokaista tekemään päätöksiä, jotka on hyödyksi vain yhdelle yrittäjälle, mutta ei kokonaisuudelle.

Oikeasti on ihan toisarvoista kuinka paljon kunnassa on yrittäjiä tai yrityksiä. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni kuntalainen saa käydä töissä - vaikka sitten naapurikunnassa, sillä ei ole väliä kunnalle. Totta kai nuo kulkee käsi kädessä, mutta yrittäjien ja yritysten määrän ei pitäisi olla mikään itseisarvo. Kuhmoisissa tuntuu, että juuri yritysten määrä on tärkeää.

Niitähän syntyy. Kuvitellaan, että joku kohtalaisen iso työllistäjä naapurikunnasta; vaikkapa 10 kuhmoislaista työllistävä yritys lopettaa. Sitten 5 heistä jää pitkäaikaistyöttömäksi, mutta 5 perustaa yrityksen tai alkaa omalla nimellään yrittämään. Tällä kuhmoislaisella ajatustavalla muutos on ollut loistava. Kuhmoisiin on saatu 5 uutta yritystä/yrittäjää. Mutta kuntatalouden eli kokonaisuuden kannalta asia on miinusmerkkinen.

Olkaa siis tarkkana mitä milloinkin tarkoitatte tai kannatatte, kun puhuttu yrittäjyydestä.

Lue lisää

Yrittäjyydessä ideana on olla oman itsensä herra ja työllistää itsensä, myymällä palveluita tai tuotteita. Jos yrittäjyydestä kasvaa isompi bisnes, silloin on tarve palkata tekijöitä lisää. Se on se yrittäjän riski, että maksaa palkan kaikille työllistetyille ja hankkii tehtävää työtä, josta asiakas maksaa ja yritykselle jää kate, jotta se voi menestyä ja kehittyä.

Kunnan rooli tulla yritystoiminnan tueksi on luoda otollisia olosuhteita, jotta työllistävä ( veroa maksavia henkilöitä) yritys voi kehittyä ja työllistää lisää. Kunnan rooli on esimerkiksi vuokrata toimitiloja tai rakentaa infraa teolliselle tuotannolle.

Kunnan rooli on olla vain ja ainoastaan avustava, mutta aina oikeissa mittasuhteissa ja kokonaisvaltaisesti kuntaa kehittävä. Kaikki palvelut, jotka kunta ostaa, ne on kilpailutettava. Siltä ostetaan, jolta halvemmalla saadaan. Se on sitä kilpailua.

Kilpailu vääristyy, jos julkinen tuki on väärin perustein myönnetty.