Kuinka moni kannattaa, että veronmaksajien rahaa tuhlataan siihen, että aurausyrittäjä saa hinkata katuja puhtaaksi yötä päivää vaikka lunta tulisi vain 10 senttiä? Kovin epäedullisia tuollaiset sopimukset, joissa ei rajata kokonaislaskutusta vaan yrittäjän intresseissä on laittaa laitteet käyntiin aina kun vaan vähänkään mahdollista.
Aurauksesta
Anonyymi-ap
11764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
10 cm on aika paljon lunta, jos sitä on ajotiellä
10 senttiä on paljon, mutta oikeeseen asiaan aloittaja puuttui. Aurausurakoitisijalla on houkutus aurata turhan paljon. Harva tajuaa, että tuokin toiminta on julkista sektoria. Lukuisat yrittäjät toimii julkisella sektorilla tuota kautta.
10 senttiä on vielä harmillisempaa kevyen liikenteen väylällä rollaattorin kanssa liikkujille.
ja sitten jos ei aurata alkaa se itkeminen taas ,kun on niin huonosti aurattu.teki niin tai näin,niin aina itkettää.
Oli asia mikä tahansa. Ainainen jarru päällä.
Eihän toi mitään, ellei aurata valtuutetun kotitietä kunnan piikkiin, niinkuin taanoin. Onneksi tuskin ennen kesää kuitenkaan, mutta sitten alkaa se pölyntorjunta, arvatkaa kenen laskuun.....Moittikaa ennemminkin sitä.
Se taisi olla 5 kk urakkasopimus,ei tunti tai lähtö korvaus, ja siihen kuului myös hiekan poisto. Jos yrittäjä ajaa niin ajakoon ,itse maksaa polttoaineen.
Jos näin, niin hyvä. Kuntalaisille edulliset sopimukset eivät ole Suomessa ollut joka kunnassa tavoiteltavaa tai sitten osaamista ei ole ollut tarpeeksi. Päättäjien pitäisi aina ajatella kuntalaisten etua kokonaisuudessa, mutta se ikuinen mantra miten yrittäjyyttä pitää tukea, saattaa joskus sokaista tekemään päätöksiä, jotka on hyödyksi vain yhdelle yrittäjälle, mutta ei kokonaisuudelle.
Oikeasti on ihan toisarvoista kuinka paljon kunnassa on yrittäjiä tai yrityksiä. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni kuntalainen saa käydä töissä - vaikka sitten naapurikunnassa, sillä ei ole väliä kunnalle. Totta kai nuo kulkee käsi kädessä, mutta yrittäjien ja yritysten määrän ei pitäisi olla mikään itseisarvo. Kuhmoisissa tuntuu, että juuri yritysten määrä on tärkeää.
Niitähän syntyy. Kuvitellaan, että joku kohtalaisen iso työllistäjä naapurikunnasta; vaikkapa 10 kuhmoislaista työllistävä yritys lopettaa. Sitten 5 heistä jää pitkäaikaistyöttömäksi, mutta 5 perustaa yrityksen tai alkaa omalla nimellään yrittämään. Tällä kuhmoislaisella ajatustavalla muutos on ollut loistava. Kuhmoisiin on saatu 5 uutta yritystä/yrittäjää. Mutta kuntatalouden eli kokonaisuuden kannalta asia on miinusmerkkinen.
Olkaa siis tarkkana mitä milloinkin tarkoitatte tai kannatatte, kun puhuttu yrittäjyydestä.
Yrittäjyydessä ideana on olla oman itsensä herra ja työllistää itsensä, myymällä palveluita tai tuotteita. Jos yrittäjyydestä kasvaa isompi bisnes, silloin on tarve palkata tekijöitä lisää. Se on se yrittäjän riski, että maksaa palkan kaikille työllistetyille ja hankkii tehtävää työtä, josta asiakas maksaa ja yritykselle jää kate, jotta se voi menestyä ja kehittyä.
Kunnan rooli tulla yritystoiminnan tueksi on luoda otollisia olosuhteita, jotta työllistävä ( veroa maksavia henkilöitä) yritys voi kehittyä ja työllistää lisää. Kunnan rooli on esimerkiksi vuokrata toimitiloja tai rakentaa infraa teolliselle tuotannolle.
Kunnan rooli on olla vain ja ainoastaan avustava, mutta aina oikeissa mittasuhteissa ja kokonaisvaltaisesti kuntaa kehittävä. Kaikki palvelut, jotka kunta ostaa, ne on kilpailutettava. Siltä ostetaan, jolta halvemmalla saadaan. Se on sitä kilpailua.
Kilpailu vääristyy, jos julkinen tuki on väärin perustein myönnetty.
Kunnan lumenpaksuus on 3cm,autot kyllä kulkee 10cm lumessakin mutta sitä polannetta kertyy sitten.tuo 3cm kertyi jo tielle kun tuuli puhalsi puista lumet tielle,eikun auraamaan!
Vali vali. Kuinka moni kannattaa sitä, että kesät talvet ja yötä päivää valitetaan? Kovin epäedullista sellainen. Senkin ajan voisi käyttää johonkin hyödylliseen.