Suomalaiset kurkut ja tomaatit

Ilman tukia toiminta ei olisi kannattavaa.

Suomalainen talvikauden kasvihuonetomaatti on eurooppalainen ihme. Sen viljelyssä sovelletaan huipputekniikkaa, ja mikä hämmästyttävintä, sen hiilijalanjälki on pienempi kuin espanjalaisen tomaatin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalainen talvikauden kasvihuonetomaatti on eurooppalainen ihme. Sen viljelyssä sovelletaan huipputekniikkaa, ja mikä hämmästyttävintä, sen hiilijalanjälki on pienempi kuin espanjalaisen tomaatin.

Lue lisää

Suomalaisen tomaatin hiilijalanjälki on 2.6/kg, kun espanjalaisen 0,15-0,5/kg. Kuljetus Suomeen ei nosta tuota lukua vielä lähellekään suomalaista.
Sen sijaan vesijalanjälki on huikeasti pienempi Suomessa kuin Espanjassa, jossa se on 90 kertainen Suomeen verrattuna. Espanjassa laajojen viljelmien kastelu vie paljon vettä ja vesivarannot niukkoja. Lisäksi Suomen kasvihuoneiden tehoviljely tuottaa noin kymmenkertaisen sadon/ha verrattuna espanjalaiseen peltoviljelyyn.

Ekologisuusvertailu ei ole ihan pelkkä yhden tekijän vertailua.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisen tomaatin hiilijalanjälki on 2.6/kg, kun espanjalaisen 0,15-0,5/kg. Kuljetus Suomeen ei nosta tuota lukua vielä lähellekään suomalaista.
Sen sijaan vesijalanjälki on huikeasti pienempi Suomessa kuin Espanjassa, jossa se on 90 kertainen Suomeen verrattuna. Espanjassa laajojen viljelmien kastelu vie paljon vettä ja vesivarannot niukkoja. Lisäksi Suomen kasvihuoneiden tehoviljely tuottaa noin kymmenkertaisen sadon/ha verrattuna espanjalaiseen peltoviljelyyn.

Ekologisuusvertailu ei ole ihan pelkkä yhden tekijän vertailua.

Lue lisää

Ei toki ole!

Mitä enemmän satoa per neliö, sitä pienempi hiilijalanjälki. Takavuosina kevään ja syksyn välisenä aikana tuotettiin 50 kiloa tomaattia yhdellä neliöllä. Nyt määrä on tyypillisesti 80–90 kiloa, parhailla tiloilla jopa 100 kiloa vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei toki ole!

Mitä enemmän satoa per neliö, sitä pienempi hiilijalanjälki. Takavuosina kevään ja syksyn välisenä aikana tuotettiin 50 kiloa tomaattia yhdellä neliöllä. Nyt määrä on tyypillisesti 80–90 kiloa, parhailla tiloilla jopa 100 kiloa vuodessa.

Lue lisää

Kyllä, tehoviljely on nimensä mukaisesti tehokkaampaa tuotantoa/yksikkö kuin luonnonmukainen viljely. Näin laskien varmaankin yhden ’jalanjäljen’ mittarilla, eli hiilijalanjäljen, yksikköä kohden myös pienempi.
Kokonaisuus luonnon kannalta ja myös laadun ja lajikkeiden kannalta pidemmällä aikavälillä tietysti riippuu melkoisesti siitä, millä keinoin tuota tehoviljelyä tehdään.
Ja kyllä sekin varmasti on huomioitava, että tehoviljelyä tarvitaan ilman muuta elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotantoon, jotta kyetään varmistamaan elintarvikkeiden riittävyys maailmassa.

Tuontitomaatin hiilijalanjälki on niin kova että ympäristöihmisenä en niitä missään tapauksessa syö ja osta.