minulla on 10kuukauden ikäinen lapsi,yö syönistä luovuttiin n;kuukausi sitten,nyt vain aamulla 5aikaan maidon annan,muuuten pomppais pystyyn jo silloin..illalla 8nukkumaan syöpi puuroa ja maitoa puolipulloa,joskus jopa viellä velliä pullollisen...nukkuu aamuunet kun hereillä oltu 2tuntia ja päikkärit 1-2aikaan,ei olla saatu rytmiä millään pysymään,onko kellään muulla näin?yöllä rupeaa aina n.11aikaan huuuto ei meinaa rauhottua millään...ei tunnu kipuitkulta,enempi sellaiselta että kun äidin perään itkis..tuttia kauheana kaipaamaa,miten vierotus onnistaa??? onko kellään kokemuksia...entäpä kun ei tahdo ruoka mennä kuin leikkimällä...?tuylipas asiaa :))
levoton uni!!
äiti
6616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vuosi ja 2kk yöunille 18.30.nukkuu aamu kuuteen ja sit nousemme ylös.päikkärit ainoastaan tunnin ja ne nukutaan puolilta päivin.yöt välillä levottomia,tuttia tai muuten vaa ähkää..sama rytmi ollu jo kauan.
Nukkumisasiaan en ota kantaa. Mutta tuohon leikkimällä syömiseen.
ÄLÄ missään tapauksessa opeta lastasi siihen, että ruokailutilanteet ovat sirkusta. Se ei palvele sinua, mutta ennenkaikkea vauva siitä kärsii.
Annat ruokaa ruoka-aikoina ihan ilman mitään tyrkyttämistä ja leikkiä. Lapsi syököön sen, mikä menee ilman leikkiä. Sitten ei mitään ylimääräistä, vaan seuraava ruoka, kun on seuraava ruoka-aika.
Tuossa iässä vauvan ruoantarve alkaa pikkuhiljaa vähetä, joten leikkimällä ei kannata lasta houkutella syömään määräänsä enempää.
Lapselle riittää aamupala, aamupäivän kevyt välipala, aamiainen, kevyt välipala päivällä, päivällinen ja pieni iltapala ennen nukkumaanmenoa.
Muutaman nukkumistunnin jälkeinen huutelu saattaa olla sitäkin, että tuputat vauvan ylitäyteen juuri ennen nukkumista.
Toivottavasti vauva jo nukkuu eri huoneessa kuin vanhempansa?
Enpä ota kantaa muuhun kuin tuohon missä huoneessa nukkuu...
Ajatteletko automaattisesti, että kaikki joilla lapsi on niin iso asunto, että lapsen voisi laittaa omaan huoneeseen.
Me asuttiin kaksiossa aika pitkään esikoisen kanssa ja omaan huoneen poika sai 1,8kk ikäisenä.
Meillä yöheräämiset loppu, kun yösyötöt lopetettiin ja sit sitäkin paremmin kun tutit oli luovutettu "siilille" (2vee) niin eipä herännyt siihen, että tutti ois ollut hukassa jossain sängyssä käden ulottumattomissa.
Nuorimmainen nyt 2v ja voi kiesut...
Aivan toista maata kuin veljensä :o
On joo omassa huoneessa ollu jo pitkään vaan eipä taho pysyä siellä.
Herää ainakin 1x joskus 4x se ero, et tutti on vieläkin, mutta nyt pian annetaan "siilille" ja toivon, että sitten asettuisi niin voisin kuvitella töihinkin palaavani, tällä menolla en jaksaisi mennä töihinkään aikasin aamusta :(
Poika joskus harvoin saa nukkua loppuyön keskellä mutta se on kauheeta ku poika potkii!
Levoton sielu se on muutenkin, liekkö siksi nukkuu huonosti yölläkin.
Jos isoveli ei ole kotona niin tää onkuin enkeli, muuten on niin villi päivällä.
Että tässä samalla joku vois antaa niksejä mitä kokeilla?
Kun oma esikoiseni oli vauva, asuimme asunnossa, jossa oli huone ja keittiö. Kun vauva lopetti yösyömisen (n. 2 kk:n iässä), siirsimme hänen sänkynsä keittiöön. Eli kyllä vauvan voi laittaa eri huoneeseen nukkumaan, vaikka ei jättiasunnossa asukaan. Ja aika harvalla on tuon pienempää asuntoa kuin mikä meillä oli.
Eihän se vauva ole sängyssään kuin yöt. Ainakin meillä päiväunet nukuttiin _aina_ vaunuissa (sisälläkin nukkuessa kylmillä ja huonoilla ilmoilla). Hereilläoloajat sitten vauveli viettää sylissä, lattialla, sitterissä...
Kun sitten muutimme kaksioon tytön ollessa vuoden ikäinen, annoimme lapselle makuuhuoneen omakseen ja itse nukuimme olohuoneessa. Lapsi tarvitsee kuitenkin paljon enemmän leikkitilaa kuin vanhemmat, joille useimmiten riittää sänky tai jopa pelkkä lattia (kun "leikit" eivät ole niin tilaavieviä).
kiinni. :D
Me asuttiin ennen kaksistaankin kaksiossa ja sinne syntyi esikoinen.
Huonekaluja kauheesti.
Mut ei mua haitannut vaavin nukkuminen samassa huoneessa.
Niin eihän sitä valinnanvaraa vauvan sängyn paikalle paljoa ole jos on yksiössä.
Mut niin ku sanoit varmasti pärjää senkin kokoisessa asunnossa ihan mukavasti :)
Sänkyäkään ei kaikkilla ole heti alkuun vaavilla, voi nukkua äippäpakkauksen laatikossakin.
Sillä vain otin kantaa tuohon koska ei kaikilla sitä omaa huonetta ole tai mahdollisuuksia edes keitiöön laittaa.
Muistan kun olin pieni ja isosisko 8vuotta mua vanhempi, asuimme kaksiossa n.57neliöö ja meillä oli makkari ja vanhemmat tekivät pedin joka ikinen ilta patjoista olkkarin lattialle (oli 4v sinne muutettaessa).
Hyvin meni 9vuotta silleen ennen kuin muutettiin isompaan.
Sitten isompi asunto kun saatiin niin systeri muuttikin samontein omaan asuntoon poikakaverin kanssa.
Arvaa olinko onnessaan kun sain vihdoin oman huoneen!
Samoin olivat varmasti vanhempanikin kun saivat lopussaan ostaa oman parisängyn ja nukkua oikeassa sängyssä :)
Kaverini asuu kaksiossa kans, lapsen ja miehensä kanssa kolmistaan ja hyvin mahtuvat, eihän se ole loppujen lopuksi kuin järjestely kysymys.
Nyt itse ollaan sen verran onnellisessa tilanteessa, että 2 pojalla on omat huoneet ja tilaa sen verran, että hyvin mahduttaisiin 3. lapsen kanssa.
Edellinen asukas jolta tämä ostettiin asui 5 lapsen kanssa yksinhuoltajana. ;)
Pääasia että lapsella paikka missä nukkua :D
Kuullostaa tutulle. Tyttö 8kk. Ruoan syöttäminen yleensä yhtä pelleilyä. Jonka jälkeen vaatteissa ja ympäristössä ruokaa varmasti enemmän kuin mahassa. Meillä kans heti aamu-unet, sitten kahden maissa ja vielä iltaunet ja sitten vasta iltapuuro. Tissimaitoa ennen uneen vaipumista. Nyt öisin heräilee tosi usein, rauhoittuu tissillä. Ei ilmeisesti ole kuitenkaan nälkää vaan läheistyyttä mitä kaipaa. Epäilen että päivän touhut ja vilkas uuden oppiminen voisi olla takana tässä hommassa nyt.