Ohessa kootut perustelut sille, miksi pakkoruotsi ja pakkosuomi ovat tarpeettomia:
1) Kielen virallisuus ei ole peruste sen pakollisuudelle. Eihän suomestakaan tullut pakollista oppiainetta vuonna 1863, kun suomesta tuli virallinen kieli. Maailmassa on runsaasti virallisia kieliä, jotka eivät ole pakollisia oppiaineita kouluissa.
2) Ruotsin kielen taitoa ei tule vaatia virkamiehiltä yleisesti, vaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin taitoja: tehtävän mukaan. Ruotsin taitoa on vaadittava niissä tehtävissä, joissa sitä tarvitaan, jotta tehtävää pystyy hoitamaan. Ei muissa. Tämä riittää siihen, että ruotsinkieliset saavat julkiset palvelut omalla kielellään (mihin heillä on oikeus).
3) Pakkoruotsia ei voida verrata pakkomatematiikkaan eikä pakkohistoriaan, koska matematiikka ja historia ovat universaaleja: niitä opetetaan pakollisina kaikkialla maailmassa. Ruotsia ei. Pakollinen vieras kieli on perusteltavissa, mutta sen (tai niiden) nimiä ei tule määritellä. Tämä koskee myös englantia. Huomattakoon, että jako "toiseen kotimaiseen" ja "vieraaseen" kieleen on keinotekoinen ja poliittisesti tarkoitushakuinen: mikä tahansa kieli, joka ei ole henkilön kotikieli, on hänen kannaltaan vieras kieli.
4) Pakkoruotsi kaventaa koulujen kielivalikoimaa. Jos pidetään pakollinen vieras kieli, mutta oppilaat saavat itse valita, mitä kieltä tai kieliä opiskelevat, kielivalikoima laajenee. Myös harvinaisempien kielten ryhmät saavat enemmän opiskelijoita, jolloin useampia niistä voidaan opettaa. Itse en aikoinaan voinut valita koulussa latinaa, koska ryhmään ei tullut riittävästi oppilaita. Sama kohtalo oli niillä, jotka olisivat halunneet lukea venäjää.
5) Myöhemmin voi havaita, että tarvitsisi ruotsin taitoa, vaikka ei sitä koulussa olisi opiskellutkaan. Ruotsi ei tässä poikkea muista kielistä tai muista taidoista: aina voi havaita tarvitsevansa jotain, jota ei osaa, ja todennäköisesti havaitseekin. Usein kuulee sanottavan, että ruotsin opiskeleminen helpottaa saksan ja englannin oppimista. Tämä toimii tietysti myös toisin päin. Ylipäänsä se, että on opiskellut vierasta kieltä, helpottaa uusien vieraiden kielten opiskelua. Lisäksi varsin yleisesti sanotaan ruotsin olevan varsin helppo kieli. Niinpä ei luulisi olevan hankalaa, että tarvitessaan ruotsin taitoa motivoituneena menee kurssille ja opettelee sen. Vähemmän siihen aikaa ja vaivaa menee kuin vuosikausia koulutunneilla väkipakolla istumalla.
6) Niiden, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimistulokset paranisivat, koska vastentahtoisesti tunnilla istuvat eivät olisi mukana hidastamassa tahtia ja mahdollisesti häiriköimässä. Järjestelmässä, jossa pakollinen vieras kieli säilytetään, heitä tosin saattaisi olla mukana, koska moni saattaisi valita ruotsin sen helppouden takia. Joka tapauksessa häiriköiden määrä vähenisi.
Pari myönnytystä ruotsin kielelle voitaisiin tehdä:
1) Säilytetään ruotsin kieli virallisena ja taataan ruotsinkielisille julkiset palvelut heidän omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa, valtion keskushallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Tähän riittää se, että meillä on jo valmiiksi viitisen prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia sekä lisäksi ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleita (jotka siis todennäköisemmin osaisivat sitä myös oikeasti eivätkä vain muodollisesti).
2) Vaaditaan, että suomenkielisissä kouluissa on aina tarjottava ruotsia yhtenä vieraana kielenä ja ruotsinkielisissä kouluissa suomea. Näin kenenkään mahdollisuus lukea ruotsia tai suomea ei kariutuisi siihen, että sitä ei koulussa olisi tarjolla.
Ja mainittakoon myös, että en näe periaatteellisia perusteita myöskään pakkosuomelle. Ruotsinkielisilläkin on oltava valinnanvapaus, vaikka käytännössä se, ettei hallitse maan enemmistön kieltä, voi olla hankalaa. Mutta voihan olla, että kaksikielisenä hallitsee molemmat kielet, eikä tarvitse niissä opetusta. Tai sitten ei aio jäädä Suomeen, eikä halua kieltä opiskella. Annetaan mahdollisuus valita.
1) Kielen virallisuus ei ole peruste sen pakollisuudelle. Eihän suomestakaan tullut pakollista oppiainetta vuonna 1863, kun suomesta tuli virallinen kieli. Maailmassa on runsaasti virallisia kieliä, jotka eivät ole pakollisia oppiaineita kouluissa.
2) Ruotsin kielen taitoa ei tule vaatia virkamiehiltä yleisesti, vaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin taitoja: tehtävän mukaan. Ruotsin taitoa on vaadittava niissä tehtävissä, joissa sitä tarvitaan, jotta tehtävää pystyy hoitamaan. Ei muissa. Tämä riittää siihen, että ruotsinkieliset saavat julkiset palvelut omalla kielellään (mihin heillä on oikeus).
3) Pakkoruotsia ei voida verrata pakkomatematiikkaan eikä pakkohistoriaan, koska matematiikka ja historia ovat universaaleja: niitä opetetaan pakollisina kaikkialla maailmassa. Ruotsia ei. Pakollinen vieras kieli on perusteltavissa, mutta sen (tai niiden) nimiä ei tule määritellä. Tämä koskee myös englantia. Huomattakoon, että jako "toiseen kotimaiseen" ja "vieraaseen" kieleen on keinotekoinen ja poliittisesti tarkoitushakuinen: mikä tahansa kieli, joka ei ole henkilön kotikieli, on hänen kannaltaan vieras kieli.
4) Pakkoruotsi kaventaa koulujen kielivalikoimaa. Jos pidetään pakollinen vieras kieli, mutta oppilaat saavat itse valita, mitä kieltä tai kieliä opiskelevat, kielivalikoima laajenee. Myös harvinaisempien kielten ryhmät saavat enemmän opiskelijoita, jolloin useampia niistä voidaan opettaa. Itse en aikoinaan voinut valita koulussa latinaa, koska ryhmään ei tullut riittävästi oppilaita. Sama kohtalo oli niillä, jotka olisivat halunneet lukea venäjää.
5) Myöhemmin voi havaita, että tarvitsisi ruotsin taitoa, vaikka ei sitä koulussa olisi opiskellutkaan. Ruotsi ei tässä poikkea muista kielistä tai muista taidoista: aina voi havaita tarvitsevansa jotain, jota ei osaa, ja todennäköisesti havaitseekin. Usein kuulee sanottavan, että ruotsin opiskeleminen helpottaa saksan ja englannin oppimista. Tämä toimii tietysti myös toisin päin. Ylipäänsä se, että on opiskellut vierasta kieltä, helpottaa uusien vieraiden kielten opiskelua. Lisäksi varsin yleisesti sanotaan ruotsin olevan varsin helppo kieli. Niinpä ei luulisi olevan hankalaa, että tarvitessaan ruotsin taitoa motivoituneena menee kurssille ja opettelee sen. Vähemmän siihen aikaa ja vaivaa menee kuin vuosikausia koulutunneilla väkipakolla istumalla.
6) Niiden, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimistulokset paranisivat, koska vastentahtoisesti tunnilla istuvat eivät olisi mukana hidastamassa tahtia ja mahdollisesti häiriköimässä. Järjestelmässä, jossa pakollinen vieras kieli säilytetään, heitä tosin saattaisi olla mukana, koska moni saattaisi valita ruotsin sen helppouden takia. Joka tapauksessa häiriköiden määrä vähenisi.
Pari myönnytystä ruotsin kielelle voitaisiin tehdä:
1) Säilytetään ruotsin kieli virallisena ja taataan ruotsinkielisille julkiset palvelut heidän omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa, valtion keskushallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Tähän riittää se, että meillä on jo valmiiksi viitisen prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia sekä lisäksi ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleita (jotka siis todennäköisemmin osaisivat sitä myös oikeasti eivätkä vain muodollisesti).
2) Vaaditaan, että suomenkielisissä kouluissa on aina tarjottava ruotsia yhtenä vieraana kielenä ja ruotsinkielisissä kouluissa suomea. Näin kenenkään mahdollisuus lukea ruotsia tai suomea ei kariutuisi siihen, että sitä ei koulussa olisi tarjolla.
Ja mainittakoon myös, että en näe periaatteellisia perusteita myöskään pakkosuomelle. Ruotsinkielisilläkin on oltava valinnanvapaus, vaikka käytännössä se, ettei hallitse maan enemmistön kieltä, voi olla hankalaa. Mutta voihan olla, että kaksikielisenä hallitsee molemmat kielet, eikä tarvitse niissä opetusta. Tai sitten ei aio jäädä Suomeen, eikä halua kieltä opiskella. Annetaan mahdollisuus valita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikä teillä siellä Kokkolassa on kielisuhde? Siis, onko ruotsinkielisiä enemmän kuin 25%. Sellaisilla paikkakunnilla joissa kielisuhteet on jotenkuten tasaiset on selvästi paremmat välit kieliryhmien kesken kuin jos vähemmistökieltä puhuu alle 10%. 50-50 paikkakunnilla kuten Hanko ja Pietarsaari ei ole muuta mahdollisuutta kuin tulla keskenään toimeen ja siten myös huomataan että ihan samanlaisia ihmisiä ne siellä toisellakin puolen kielirajaa ovat.
Ei varmasti ole yli 25%, sillä Vaasassa on 25% ja se on jo aika harvinaista
Oletettavasti Kokkolassa on alle 20%
18,6% on ruotsinkielisiä Kokkolassa
"Sellaisilla paikkakunnilla joissa kielisuhteet on jotenkuten tasaiset on selvästi paremmat välit kieliryhmien kesken kuin jos vähemmistökieltä puhuu alle 10%"
Ei koske ainakaan Sipoota, jossa noin 57% puhuu suomea. Siellähän aiheutui heti konfliktia, kun vuonna 2003 suomenkieliset muuttuivat vihdoin virallisesti enemmistöksi ja suomenkieliset kyltit jouduttiin laittamaan etusijalle. Nyt sitten Sipoossa ennätysmäärä abiturientteja jätti ruotsin kirjoittamatta.
Noin se juuri menee! Ilman että ketään pakotetaan tai sorretaan.