Hallitus on päättänyt 400 miljoonan euron säästöistä valtion toimintamenoihin. Säästöt alkanevat ensi vuonna. Jo nyt on alkanut hirmuinen mekkala siitä, kuinka säästöt heikentävät ja hidastavat palveluja. Samanlainen meteli kuin kehitysapuleikkauksista. Kukaan ei luovu sentistäkään kun on kyse omista eduista. Valtion byrokratiaa liiaksikin kokeneena ihmettelee, miten palvelut voisivat nykyisestä vielä lisää hidastua.
400 miljoonaa euroa on mitätön summa. Valtiolla on 82.000 työntekijää. Pelkästään keskipalkoilla ja eläkemaksuilla laskettuna kyse olisi 6700 henkilöstä. Kun huomioi palkan lisäksi aiheutuvat muut kulut (työpiste, laitteisto, terveydenhoito, lomat, koulutus jne) on hyvä nyrkkisääntö kertoa palkka kahdella ja saadaan työntekijän aiheuttamat kokonaismenot.
Näin laskien irtisanottavien määrä olisi 4000, mihin myös ministeriön ylijohtaja oli päätynyt.
Irtisanottavat eivät enää maksa veroja eivätkä eläkemaksuja, minkä vuoksi on sanottava 600 työntekijää enemmän. Toki huutavan työvoimapulan maassa irtisanottavat työllistynevät helposti yksityissektorille korvaamaan ulkomaalaisia työntekijöitä.
Valtion keskipalkkainen saisi työttömyyskorvausta 2104 euroa kuukaudessa. Siitä hän maksaisi veroja vuodessa 5329 euroa. Nettomenot lisääntyisivät 91 miljoonaa euroa, jos kaikki 4600 irtisanottavaa jäisivät ilman työtä. Irtisanottavia tarvittaisiin 5600 hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi.
Irtisanottavien määrä (4600) on vain 5 % valtion työvoimasta. Jos halutaan tervehdyttää julkinen sektori, on kunnista, alueilta ja valtiolta vähennettävä ainakin 20 % työvoimasta hallituskauden aikana. Se tarkoittaa yli 100.000 viran ja työsuhteen lopettamista. Lisäksi sopeuttamista voidaan tehostaa palkkaamatta ketään eläkkeelle siirtyvien tilalle.
100.000 löytyy helposti, jos turhan byrokratian karsimisen lisäksi lasketaan mukaan kaiken maailman verorahoilla elätettävien järjestövirkamiesten avustusten lopettaminen. Jättäisin jäljelle vain vammais-, lapsi- ja terveysalan järjestöjen valtionavut. Haitallisen kehitysavun lopettaisin heti kokonaan, vaikka 260 kehitysapujärjestössä alkaisikin hirmuinen huuto.
Suomen kansantalous tervehtyisi julkista sektoria pienentämällä pitemmäksi aikaa. Samalla varauduttaisiin tekoälyn ja automaation vähentäviin työpaikkoihin, jotka tulevat rajusti vähentämään kerättävien verojen määrää.
400 miljoonaa euroa on mitätön summa. Valtiolla on 82.000 työntekijää. Pelkästään keskipalkoilla ja eläkemaksuilla laskettuna kyse olisi 6700 henkilöstä. Kun huomioi palkan lisäksi aiheutuvat muut kulut (työpiste, laitteisto, terveydenhoito, lomat, koulutus jne) on hyvä nyrkkisääntö kertoa palkka kahdella ja saadaan työntekijän aiheuttamat kokonaismenot.
Näin laskien irtisanottavien määrä olisi 4000, mihin myös ministeriön ylijohtaja oli päätynyt.
Irtisanottavat eivät enää maksa veroja eivätkä eläkemaksuja, minkä vuoksi on sanottava 600 työntekijää enemmän. Toki huutavan työvoimapulan maassa irtisanottavat työllistynevät helposti yksityissektorille korvaamaan ulkomaalaisia työntekijöitä.
Valtion keskipalkkainen saisi työttömyyskorvausta 2104 euroa kuukaudessa. Siitä hän maksaisi veroja vuodessa 5329 euroa. Nettomenot lisääntyisivät 91 miljoonaa euroa, jos kaikki 4600 irtisanottavaa jäisivät ilman työtä. Irtisanottavia tarvittaisiin 5600 hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi.
Irtisanottavien määrä (4600) on vain 5 % valtion työvoimasta. Jos halutaan tervehdyttää julkinen sektori, on kunnista, alueilta ja valtiolta vähennettävä ainakin 20 % työvoimasta hallituskauden aikana. Se tarkoittaa yli 100.000 viran ja työsuhteen lopettamista. Lisäksi sopeuttamista voidaan tehostaa palkkaamatta ketään eläkkeelle siirtyvien tilalle.
100.000 löytyy helposti, jos turhan byrokratian karsimisen lisäksi lasketaan mukaan kaiken maailman verorahoilla elätettävien järjestövirkamiesten avustusten lopettaminen. Jättäisin jäljelle vain vammais-, lapsi- ja terveysalan järjestöjen valtionavut. Haitallisen kehitysavun lopettaisin heti kokonaan, vaikka 260 kehitysapujärjestössä alkaisikin hirmuinen huuto.
Suomen kansantalous tervehtyisi julkista sektoria pienentämällä pitemmäksi aikaa. Samalla varauduttaisiin tekoälyn ja automaation vähentäviin työpaikkoihin, jotka tulevat rajusti vähentämään kerättävien verojen määrää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaarlelan pappilan kattoremontin kustannusarvio 250000 euroa.Sen jälkeen kalliita tervauksia,kannataisko myydä pappila ja laittaa säästyneet eurot ruoka apuun.Pitäisi käyttää järkeä minne on pakko laittaa rahaa,Kaikki ei pakolliset ja turhat kulut pois ja myytävä yksityisille ihmisille.Kirkkoon kuulumattomatkin pakotetaan osallistumaan maksutalkoisiin valtion avustusten muodossa,
,
Ruokahan muuttuu vain ulosteeksi. Remonteista sentään seuraa edes jotain pysyvämpää.
Ooppa viikko ilman ruokaa, niin tiedät mikä on tärkeää.
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
No mutta pensa ja kalija on halapaa, ja harmaa työ kannattaa aina.