Parasiitti DNA

đđšđ«đšđŹđąđąđ­đ­đą-𝐃𝐍𝐀: đ•đąđ«đźđŹđ©đžđ«đšÌˆđąđŹđ­đšÌˆ đ«đšđŹđ€đšđš 𝐠𝐞𝐧𝐹𝐩𝐱𝐬𝐬𝐚𝐩𝐩𝐞? 𝐎𝐬𝐚 𝟏
Vain noin 1,5 % ihmisen DNA:sta koodaa proteiineja. Loppu on luokiteltu roskaksi (tilke-DNA!), passiiviseksi fossiiliseksi jÀÀnteeksi, jota luonnonvalinta ei ole kyennyt poistamaan. TĂ€llainen ”jÀÀnneselitys” on kuulunut evoluutioteoreetikkojen selitysapparaattiin Darwinin ajoista lĂ€htien: Kun jonkin elimen, rakenteen tms. funktiota ei tiedetty, siihen lyötiin leima ”toimimaton kehitysopillinen jÀÀnne”. HyödyttömĂ€t jÀÀnteet ovat siis evoluutioteorian (ja biologian!) sisÀÀn rakentuneita totuuksia ja siksi niitĂ€ ei tutkittu; synti tuhlata rahaa tunkion penkomiseen. Uuden lukion biologia 2 (WSOY 1986, s.74-75) kertoo, ettĂ€ ”Vastaavia surkastumia havaitaan myös aikuisyksilöissĂ€, ihmisessĂ€kin parisataa” (kursiivi alkuperĂ€inen).
Molecular Biology of the Cell (Alberts ym.) on erÀs arvostetuimmista biologian oppikirjoista. Vuoden 2008 painos toteaa: "Suurin osa meidÀn (proteiineja) koodaamattomasta DNA:sta on lÀhes varmasti hyödytöntÀ roskaa, joka on sÀilynyt kuin kasa vanhoja sanomalehtiÀ."
Roska-DNA:n olemassaoloa on toki kyseenalaistettu jo vuosia, erityisesti kreationististen tutkijoiden taholta. Suomenkielinen Wikipedia (5/2023) kuitenkin toteaa, ettÀ tilke-DNA:n olemassaolo todistettiin kokeellisesti vuonna 2004, kun U.S. Department of Energy Joint Genome Institute (JGI) poisti hiiren alkion perimÀstÀ miljoonia emÀspareja ilman ettÀ mitÀÀn vaikutuksia ilmeni. Kokeita, joissa alkion kantasolujen geenejÀ mykistetÀÀn, kutsutaan poistokokeiksi (knockout): Jos jonkin geenin funktiota ei tunneta, se (+vastaava alleeli) mykistetÀÀn liittÀmÀllÀ siihen markkeri. Sitten katsotaan, minkÀlainen hiiri alkiosta syntyy. Yksi biologian suurista yllÀtyksistÀ on ollut se, ettÀ useimmiten knockout -alkiosta syntyy aivan tavallisia hiiriÀ. Ja vain pari prosenttia lituruohon (A. thaliana) 200 knockoutista ilmensi kehityshÀiriötÀ. LeipÀhiivan geeneistÀ voitiin poistaa 60 % ilman ettÀ sillÀ oli mitÀÀn vaikutusta ilmiasuun!
TÀmÀ ei sovi teoriaan, sillÀ sen mukaan kaikilla geeneillÀ tÀytyy olla valintaetu; jos sitÀ ei ole, valinta poistaa niitÀ kantavat yksilöt. TÀmÀ siis tarkoittaa ettÀ: Kun elÀmÀ jatkoi kehitystÀÀn alun yksisoluisista eliöistÀ vÀhÀisine geeneineen kohti monisoluisuutta ja monimutkaisuutta, piti syntyÀ uusia geenejÀ, jotka johtivat tÀysin uusiin piirteisiin. Teorian mukaan niiden piti
10206
ÄÀnestĂ€

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat
Aloittaja

varmistetaan hĂ€iriön sattuessa. Eliöt soluineen ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia kuin humaaniteknologia, eikĂ€ niiden hĂ€iriötön toiminta voi olla vain yhden tai muutaman varajĂ€rjestelmĂ€n kontolla – kaikki on tĂ€ytynyt ennakoida. IhmisellĂ€ on ainakin 250 erilaista perussolutyyppiĂ€ ja aineenvaihduntamme arvioidaan koostuvan vĂ€hintÀÀn 10 000 erilaisesta, toisiinsa linkittyneistĂ€ reaktiosarjoista, kymmenistĂ€ tuhansista signaalireiteistĂ€ ja hyvĂ€ terveys edellyttÀÀ nĂ€iden kaikkien hĂ€iriötöntĂ€ toimintaa. Ihminen kehittyy, kasvaa, lisÀÀntyy ja vanhenee ihmisenĂ€; matka hedelmöityksestĂ€ hautaan on pitkĂ€ ja monivaiheinen: monet vaatimukset ja vaarat odottavat elĂ€mĂ€n polulle lĂ€htijÀÀ.
Ateismin apostoli Richard Dawkins tarinoi ikuisista geeneistÀ: Vain geenit ovat ikuisia, itsekkÀitÀ klooneja, jotka kÀyttÀvÀt eliöitÀ hyvÀkseen matkalla utopiaan. Kun eliö kuolee, ne pysÀhtyvÀt aina samannimisellÀ asemalla (Seuraava Sukupolvi), vaihtavat junaa ja jatkavat ikuista matkaansa taivaanrantaan. Voitaisiin sanoa, ettÀ Dawkins ei ollut edes vÀÀrÀssÀ (not even wrong): Seuraavan Sukupolven asema, junan vaihto on riskialtis tehtÀvÀ, jossa vanhan sukupolven tÀytyy luovuttaa uudelle polvelle mahdollisimman tarkat kopiot tiedostoistaan ja niiden kÀyttöohjeista (metadata). Tiedostoja (joiden tÀytyy pelata yhteen) on mielikuvituksellinen mÀÀrÀ. Jos kutakin tiedostoa olisi vain yksi, yksikin virheellisesti kopioitu lenkki saattaisi katkaista koko ketjun. TÀstÀ syystÀ biologiset tietojÀrjestelmÀt ja signaalien vÀlitysreitit ovat moneen kertaan varmistettuja, skaalattomia ja epÀlineaarisia, erÀÀnlaisia hÀmÀhÀkin verkkoja kuten internet: jos yksi- tai useampiakin ohjelmia kaatuu tai reittejÀ katkeaa, redundanssi saattaa varmistaa systeemin toiminnan.
Joku voisi kuvitella, ettÀ redundanssi perustuu varageeneihin, duplikaatioihin. TuplageenejÀ tosin on, mutta ne eivÀt ole jÀrjestelmÀn perusta; perusta on paljon monimutkaisempi, vielÀ osittain tuntematon. Se on kuitenkin opittu, ettÀ monet geenit ovat monitoiminnallisia; niillÀ on pÀÀllekkÀisiÀ funktiota eli ne voivat korvata toisiaan. Siksi yhden tai muutaman geenin poistolla ei usein ole mitÀÀn vaikutusta eliön ilmiasuun. Esimerkiksi eurooppalaisilla on geenejÀ, joita aasialaisilla ei ole, mutta silti he saattavat olla meitÀ fiksumpia.

ÄÀnestĂ€
  • Aloittaja

    VielĂ€ silloin kun Dawkins kirjoitti bestseller-kirjaansa Geenien itsekkyys (1976), geeni kuviteltiin yksittĂ€iseksi DNA-jaksoksi, joka koodaa vain jotain tiettyĂ€ proteiinia. Myöhemmin kĂ€vi kuitenkin ilmi, ettĂ€ geenien rajat ovat kuin veteen piirrettyjĂ€ viivoja ja ettĂ€ koko geenin kĂ€site on ”sumea”. Sama geenialue voi koodata jopa tuhansia erilaisia proteiineja (vaihtoehtoinen silmukointi) ja geeni voidaan koota osina, jotka sijaitsevat toisistaan tuhansien nukleotidien pÀÀssĂ€, jopa eri kromosomeissa. Tuman sisĂ€llĂ€ sijaitseva kromosomisto on tarkoin jĂ€rjestĂ€ytynyt dynaaminen kokonaisuus – ei kolmi- vaan neliulotteinen, jossa aika on neljĂ€s ulottuvuus: Saman yksilön erityyppisissĂ€ soluissa DNA:n ja kromosomien rakenteet muuntuvat ajan funktiona, kun transposonit ja niihin liittyvĂ€t epigeneettiset mekanismit muokkaavat genomeja kulloistenkin tarpeiden mukaan.
    TĂ€mĂ€ muokkaus alkaa jo hedelmöittyneessĂ€ munasolussa ja jatkuu hautaan saakka. Ajoittain sitĂ€ tapahtuu myös ituradan soluissa, jolloin populaatiot voivat jakaantua alalajeiksi. Transposonit ja epigeneettiset jĂ€rjestelmĂ€t lienevĂ€t selitys luotujen lajityyppien ”evoluutiolle” vedenpaisumuksen jĂ€lkeen: Esimerkiksi laajan ja monipuolisen perimĂ€n omanneet ”peruskissa” ja ”kantasusi” muuntuivat ja jakautuivat nykyisiksi kissa- ja koiraelĂ€imiksi, joista monet vielĂ€kin risteytyvĂ€t keskenÀÀn ilmentĂ€en joskus ”uusia” piirteitĂ€. TĂ€stĂ€ jo Darwinin havaitsemasta kyyhkysjalostukseen liittyvĂ€stĂ€ ilmiöstĂ€ kĂ€ytetÀÀn nimitystĂ€ reversio eli palautuminen alkuperĂ€iseen tilaan (ollen ristiriidassa hĂ€nen teoriansa kanssa!).
    Ja mitĂ€ tulee vĂ€itteeseen, ettĂ€ evoluutiomme, olemassaolomme on virusten ansiota, asia on pĂ€invastoin: Virukset ovat eliöiden soluista karkuun pÀÀsseitĂ€ geneettistĂ€ materiaalia sisĂ€ltĂ€viĂ€ partikkeleita. PÀÀstyÀÀn uusiin isĂ€ntiin, ne muuntuivat ja myöhemmin osa niistĂ€ (erityisesti RNA-viruksista) palautui alkuperĂ€isiin isĂ€ntiin (elĂ€imiin), joissa ne nyt voivat aiheuttaa sairauksia. MerkittĂ€vĂ€nĂ€ ”siirtomekanismina” RNA-viruksille lienee toiminut lihansyönti ja verta imevĂ€t hyönteiset. RNA-viruksissa on siis elĂ€inperĂ€isiĂ€ geenejĂ€ eikĂ€ pĂ€invastoin! TĂ€mĂ€ ilmeisesti selittÀÀ sitĂ€, ettĂ€ retrotransposonit, ERVt vaikuttaisivat olevan tĂ€rkeĂ€ osa elimistön immuunijĂ€rjestelmÀÀ niiden sÀÀdellessĂ€ antiviraalisten geenien ilmentymistĂ€: Koska RNA-virukset ovat soluista irti pÀÀsseitĂ€, hieman muuntuneita karkulaisia, solut (jos ovat riittĂ€vĂ€n terveitĂ€) tunnistavat ja torjuvat tĂ€llaiset ”kotiinpaluuta yrittĂ€vĂ€t tuhlaajapojat”.

    ÄÀnestĂ€

  • Aloittaja

    Arto777 kirjoitti:

    VielĂ€ silloin kun Dawkins kirjoitti bestseller-kirjaansa Geenien itsekkyys (1976), geeni kuviteltiin yksittĂ€iseksi DNA-jaksoksi, joka koodaa vain jotain tiettyĂ€ proteiinia. Myöhemmin kĂ€vi kuitenkin ilmi, ettĂ€ geenien rajat ovat kuin veteen piirrettyjĂ€ viivoja ja ettĂ€ koko geenin kĂ€site on ”sumea”. Sama geenialue voi koodata jopa tuhansia erilaisia proteiineja (vaihtoehtoinen silmukointi) ja geeni voidaan koota osina, jotka sijaitsevat toisistaan tuhansien nukleotidien pÀÀssĂ€, jopa eri kromosomeissa. Tuman sisĂ€llĂ€ sijaitseva kromosomisto on tarkoin jĂ€rjestĂ€ytynyt dynaaminen kokonaisuus – ei kolmi- vaan neliulotteinen, jossa aika on neljĂ€s ulottuvuus: Saman yksilön erityyppisissĂ€ soluissa DNA:n ja kromosomien rakenteet muuntuvat ajan funktiona, kun transposonit ja niihin liittyvĂ€t epigeneettiset mekanismit muokkaavat genomeja kulloistenkin tarpeiden mukaan.
    TĂ€mĂ€ muokkaus alkaa jo hedelmöittyneessĂ€ munasolussa ja jatkuu hautaan saakka. Ajoittain sitĂ€ tapahtuu myös ituradan soluissa, jolloin populaatiot voivat jakaantua alalajeiksi. Transposonit ja epigeneettiset jĂ€rjestelmĂ€t lienevĂ€t selitys luotujen lajityyppien ”evoluutiolle” vedenpaisumuksen jĂ€lkeen: Esimerkiksi laajan ja monipuolisen perimĂ€n omanneet ”peruskissa” ja ”kantasusi” muuntuivat ja jakautuivat nykyisiksi kissa- ja koiraelĂ€imiksi, joista monet vielĂ€kin risteytyvĂ€t keskenÀÀn ilmentĂ€en joskus ”uusia” piirteitĂ€. TĂ€stĂ€ jo Darwinin havaitsemasta kyyhkysjalostukseen liittyvĂ€stĂ€ ilmiöstĂ€ kĂ€ytetÀÀn nimitystĂ€ reversio eli palautuminen alkuperĂ€iseen tilaan (ollen ristiriidassa hĂ€nen teoriansa kanssa!).
    Ja mitĂ€ tulee vĂ€itteeseen, ettĂ€ evoluutiomme, olemassaolomme on virusten ansiota, asia on pĂ€invastoin: Virukset ovat eliöiden soluista karkuun pÀÀsseitĂ€ geneettistĂ€ materiaalia sisĂ€ltĂ€viĂ€ partikkeleita. PÀÀstyÀÀn uusiin isĂ€ntiin, ne muuntuivat ja myöhemmin osa niistĂ€ (erityisesti RNA-viruksista) palautui alkuperĂ€isiin isĂ€ntiin (elĂ€imiin), joissa ne nyt voivat aiheuttaa sairauksia. MerkittĂ€vĂ€nĂ€ ”siirtomekanismina” RNA-viruksille lienee toiminut lihansyönti ja verta imevĂ€t hyönteiset. RNA-viruksissa on siis elĂ€inperĂ€isiĂ€ geenejĂ€ eikĂ€ pĂ€invastoin! TĂ€mĂ€ ilmeisesti selittÀÀ sitĂ€, ettĂ€ retrotransposonit, ERVt vaikuttaisivat olevan tĂ€rkeĂ€ osa elimistön immuunijĂ€rjestelmÀÀ niiden sÀÀdellessĂ€ antiviraalisten geenien ilmentymistĂ€: Koska RNA-virukset ovat soluista irti pÀÀsseitĂ€, hieman muuntuneita karkulaisia, solut (jos ovat riittĂ€vĂ€n terveitĂ€) tunnistavat ja torjuvat tĂ€llaiset ”kotiinpaluuta yrittĂ€vĂ€t tuhlaajapojat”.

    Turhaa on kirjoittaa tyhmille eivÀt he nÀistÀ mitÀÀn ymmÀrrÀ. Mutta evoluutio uskontoon he sitten uskovat, vaikka se ei voi pitÀÀ paikkaansa. TyhmiÀ kun ovat.

    ÄÀnestĂ€

  • Arto777 kirjoitti:

    Turhaa on kirjoittaa tyhmille eivÀt he nÀistÀ mitÀÀn ymmÀrrÀ. Mutta evoluutio uskontoon he sitten uskovat, vaikka se ei voi pitÀÀ paikkaansa. TyhmiÀ kun ovat.

    No ethÀn sinÀ kirjoitakaan mitÀÀn, vaan varastat muiden tekstejÀ.

    Ja ei olemassa mitÀÀn "evoluutio uskontoa", se on vain yksi vale lisÀÀ mitÀ levitÀt.

    Koska sinusta tuli tuollainen varas ja valehtelija? Sinulla ei ole mitÀÀn asiaa paratiisiin.

    1ÄÀnestĂ€

  • Arto777 kirjoitti:

    Turhaa on kirjoittaa tyhmille eivÀt he nÀistÀ mitÀÀn ymmÀrrÀ. Mutta evoluutio uskontoon he sitten uskovat, vaikka se ei voi pitÀÀ paikkaansa. TyhmiÀ kun ovat.

    EhkÀ ihmisen joka jÀÀnyt Àlyllisesti lapsen tasolla ei kannattaisi nimitellÀ muita.
    Et edes ymmÀrrÀ mitÀ termi uskonto tarkoittaa, etkÀ ymmÀrrÀ ettÀ evoluutio on todistettu luonnonilmiö jota evoluutioteoria selittÀÀ.

    1ÄÀnestĂ€

  • 😋😍😋😍😋😍😋😍😋

    🔞 ­N­y­­­m­f­­­o­m­­­a­a­­­n­i -> https://ye.pe/finngirl21

    đŸ”žâ€ïžđŸ’‹â€ïžđŸ’‹â€ïžđŸ”žđŸ’‹â€ïžđŸ’‹â€ïžđŸ’‹đŸ”ž

    ÄÀnestĂ€

TiedÀn ettÀ et uskalla vastata, mutta kysytÀÀn silti; Miten tÀmÀ todistaa sen ettÀ maailma on syntynyt Sotkan munista?

1ÄÀnestĂ€

Raamatun Jumala sanoo, ettÀ "Katso, tyhjÀksi MinÀ teen viisasten viisauden.".
SiinÀ on evoluution ylistÀjillÀ nuppi lenkona.
Jumala sanoi myös, ettÀ " Lopun pÀivinÀ tulee vÀkevÀ eksytys, joka eksyttÀÀ myös valitutkin, jos mahdollista".
SehÀn tarkoittaa evoluutioteoriaa, kun piispatkin ovat menneet siihen ateistien hömpötykseen , joka on ilmanmuuta rustattu yksinomaan Raamatun luomiskertomuksen vastustamiseksi.

ÄÀnestĂ€
  • "Raamatun luomiskertomuksen vastustamiseksi."

    Miksi sitÀ pitÀisi vastustaa? EihÀn yhdestÀkÀÀn luojasta ja luomisesta ole mitÀÀn todisteita, niin miksi turhaan kÀyttÀÀ voimia ja aikaa sen vastustamiseen?

    1ÄÀnestĂ€

  • " Lopun pĂ€ivinĂ€ tulee vĂ€kevĂ€ eksytys,"

    VÀkevÀ Eksytys sulla hihhulilla on housussas...

    ÄÀnestĂ€

Ketjusta on poistettu 4 sÀÀntöjenvastaista viestiÀ.

Kommentoi aloitusta


Arto777 kirjoitti:

đđšđ«đšđŹđąđąđ­đ­đą-𝐃𝐍𝐀: đ•đąđ«đźđŹđ©đžđ«đšÌˆđąđŹđ­đšÌˆ đ«đšđŹđ€đšđš 𝐠𝐞𝐧𝐹𝐩𝐱𝐬𝐬𝐚𝐩𝐩𝐞? 𝐎𝐬𝐚 𝟏
Vain noin 1,5 % ihmisen DNA:sta koodaa proteiineja. Loppu on luokiteltu roskaksi (tilke-DNA!), passiiviseksi fossiiliseksi jÀÀnteeksi, jota luonnonvalinta ei ole kyennyt poistamaan. TĂ€llainen ”jÀÀnneselitys” on kuulunut evoluutioteoreetikkojen selitysapparaattiin Darwinin ajoista lĂ€htien: Kun jonkin elimen, rakenteen tms. funktiota ei tiedetty, siihen lyötiin leima ”toimimaton kehitysopillinen jÀÀnne”. HyödyttömĂ€t jÀÀnteet ovat siis evoluutioteorian (ja biologian!) sisÀÀn rakentuneita totuuksia ja siksi niitĂ€ ei tutkittu; synti tuhlata rahaa tunkion penkomiseen. Uuden lukion biologia 2 (WSOY 1986, s.74-75) kertoo, ettĂ€ ”Vastaavia surkastumia havaitaan myös aikuisyksilöissĂ€, ihmisessĂ€kin parisataa” (kursiivi alkuperĂ€inen).
Molecular Biology of the Cell (Alberts ym.) on erÀs arvostetuimmista biologian oppikirjoista. Vuoden 2008 painos toteaa: "Suurin osa meidÀn (proteiineja) koodaamattomasta DNA:sta on lÀhes varmasti hyödytöntÀ roskaa, joka on sÀilynyt kuin kasa vanhoja sanomalehtiÀ."
Roska-DNA:n olemassaoloa on toki kyseenalaistettu jo vuosia, erityisesti kreationististen tutkijoiden taholta. Suomenkielinen Wikipedia (5/2023) kuitenkin toteaa, ettÀ tilke-DNA:n olemassaolo todistettiin kokeellisesti vuonna 2004, kun U.S. Department of Energy Joint Genome Institute (JGI) poisti hiiren alkion perimÀstÀ miljoonia emÀspareja ilman ettÀ mitÀÀn vaikutuksia ilmeni. Kokeita, joissa alkion kantasolujen geenejÀ mykistetÀÀn, kutsutaan poistokokeiksi (knockout): Jos jonkin geenin funktiota ei tunneta, se (+vastaava alleeli) mykistetÀÀn liittÀmÀllÀ siihen markkeri. Sitten katsotaan, minkÀlainen hiiri alkiosta syntyy. Yksi biologian suurista yllÀtyksistÀ on ollut se, ettÀ useimmiten knockout -alkiosta syntyy aivan tavallisia hiiriÀ. Ja vain pari prosenttia lituruohon (A. thaliana) 200 knockoutista ilmensi kehityshÀiriötÀ. LeipÀhiivan geeneistÀ voitiin poistaa 60 % ilman ettÀ sillÀ oli mitÀÀn vaikutusta ilmiasuun!
TÀmÀ ei sovi teoriaan, sillÀ sen mukaan kaikilla geeneillÀ tÀytyy olla valintaetu; jos sitÀ ei ole, valinta poistaa niitÀ kantavat yksilöt. TÀmÀ siis tarkoittaa ettÀ: Kun elÀmÀ jatkoi kehitystÀÀn alun yksisoluisista eliöistÀ vÀhÀisine geeneineen kohti monisoluisuutta ja monimutkaisuutta, piti syntyÀ uusia geenejÀ, jotka johtivat tÀysin uusiin piirteisiin. Teorian mukaan niiden piti

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisÀltö

  • SisĂ€ltÀÀ materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisĂ€ltÀÀ nimiĂ€, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistĂ€, julkisissa viroissa toimivista ihmisistĂ€ sekĂ€ yritysten vastuuhenkilöistĂ€ saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselĂ€mÀÀn liittyvistĂ€ asioista voi keskustella siltĂ€ osin, kuin niistĂ€ on julkisesti kerrottu.

  • SisĂ€ltÀÀ lapsille haitallista tai heiltĂ€ kiellettyĂ€ materiaalia. Seksuaalinen sisĂ€ltö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikĂ€raja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisĂ€ltöÀ voi olla mm. yksityiselĂ€mÀÀ loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmÀÀ vastaan, laiton uhkaaminen, alaikĂ€isiin liittyvĂ€ seksuaalinen sisĂ€ltö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijĂ€noikeusrikkomukset.

  • SisĂ€ltö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisĂ€ltÀÀ mainontaa, se sisĂ€ltÀÀ tekijĂ€noikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu