hei. olen pahassa pulassa! seurustelin kaksi vuotta sitten maailman ihanimman ihmisen kanssa. vannoin että rakastan sitä aina. olen pitänyt lupaukseni vaikka hän jätti mut noin 4kk seurustelun jälkeen. kyseinen tyyppi vihaa mua ja sen kiikarissa on jo muut tytöt. mutta en ole vieläkään päässyt asiasta yli. olen antanut itelleni aikaaa, mut itken joka ilta koska mun on sitä niin ikävä. me ollaan samalla luokalla, ja mun on ´hirveetä käydä koulua ja kattoo ku se flirttailee muille. ja nyt kesä lomalla mun on ikävä sitä. rakastan sitä niin sokeasti ja näen joka yö siitä unta. en vain suostu uskomaan, et se ei ehkä enää rakasta mua. tää on ihan painajaista. olen yrittänyt unohtaa, olen yrittänyt jutella muille pojille, mutta en pysty. enkä ole edes varma haluanko unohtaa hänet. en voi tunteilleni mitään. kuulostan varmaan tyhmältä, mut tää on hirveetä!!!! onko tää peli lopullisesti menetetty? onko mulla enää mitään mahdollisuutta?
onko mulla toivoa?
ballerinah
7387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olette samanikäisiä on hyvin todennäköistä että jätkä jättää samanikäisen tytön. Viimeistään perheen perustamisen jälkeen tästä osoituksena monet avioerot. Katsele noin viisi vuotta vanhempia (mutta älä alle 20 vuotiaita pojan kloppeja) jotka osaavat arvostaa ja kunnioittaa sinua. Jos olet alle 18-vuotias niin ei ole mitään hätää mutta silmät kannattaa pitää auki jos se oikea osuu kohdalle.
Tää kuullostaa pahalta, mut mielestäni sun täytyy vaan unohtaa se...Jos olet jo puhunut sen kans ja kertonut että sulla on viel tunteita sitä kohtaan niin hyvä on, mutta ET VOI pakottaa ketään rakastamaan! Jos sil jätkäl ei oo enää mitää sua kohtaan ni suosittelen unohtaaan sen..karua mutta totta. (Ja sitte ku ette enää oo samassa koulussa ni voin vannoa että unohdat sen!!!)
mutku mä en vaan voi unohtaa sitä. se ei oo niin yksinkertaista. oon yrittäny, mut en pysty. oon kertonu sille, että haluisin viel yrittää mut se aina sanoo, et se tarvii aikaa miettii. sit se unohtaa koko asian. tiedän, ettten voi pakottaa sitä rakastamaan mut mitä mä teen kun oon niin helvetin rakastunu siihen?
Oletko varma että oikeasti rakastat? Minusta tuo kuulostaa jo pikkuhiljaa pakkomielteiseltä tarrautumiselta toiseen.
Ymmärrän kyllä että sinulla on/on ollut paljon tunteita tätä tyyppiä kohtaan, mutta hän ei ilmeisesti välitä sinusta enää niinkuin sinä hänestä. Miksi turhaan murehtia häntä, kun maailmassa on varmasti joku paljon parempi ja ihanampi sinua varten. Mieti onko hän edes sinun arvoisesi.
kyllä mä rakastan sitä ihan mielettömästi. voin olla pakkomielteinenkin mut rakkaudesta se vaan johtuu. mä tiedän, ettei se oo mun arvoiseni mut rakastan sitä silti! en ees pysty ajattelee muita! pliiis hakekaa joku dr. phill tai muu auttaa mua!
Aloita jokin "uusi" liikuntaharrastus. Et oikein muuta voi tehdä asian hyväksi (ja muista terveelliset elämäntavat)
kukaan ei ymmärrä mua! tää on nnniiiiii nnnnnn kamalaaaaaaa! mä rakastan rakastan rakastan rakastan rakastan járrrkkkooooo!