kysyisin,

Brahma viharat ovat minulle tärkeitä harjoituksia, metta bhavana, karuna bhavana, mudita bhavana, upekkha bhavana - sekä meditaatioina että arkielämän tekoina. Eli bodhicittan herättelyä rakastavan ystävällisyyden, myötätunnon ja myötäelävän ilon kautta. Upekkha bhavanan kautta olen löytänyt myös mielenrauhaa, ennen minulle niin tuntematonta herkkua. Laiskuuteen ja muuhun tuntuu parasta vastalääkettä olevan itse elämä - on paras harjoittaa jotta haasteista selviää.

Allekirjoitan viestissäsi esittämäsi aatokset.

Kaikkea hyvää kesääsi =)

Aiheesta eri lähteistä:

http://www.nic.fi/~laan/bodhicitta.htm

________________________

>>>Valaistumismieli (tiib. chang chub kyi sem, sanskr. bodhicitta) Valaistumismielessä on erotettavissa kaksi aspektia: 1) Suhteellinen aspekti tarkoittaa kuuden vapauttavan teon saattamista täydellisyyteensä kaikkien olentojen hyväksi. 2) Absoluuttinen aspekti merkitsee spontaania ja vaivatonta toimintaa, joka tapahtuu empimättä ja käsitteiden tuolla puolen. Kun subjektin, objektin ja teon kokee samaksi kokonaisuudeksi, tästä intuiitivisesta tilasta tulee automaattinen.>>>

http://www.buddhalaisuus.fi/opetukset/sanasto.html#Valaistumismieli

__________________________

http://www.cc.jyu.fi/~liikanen/boda.htm

Minulle on opetettu että on kahdenlaista valaistusmieltä; ehdoton, todellinen valaistusmieli joka mitään erityisesti tekemättä sulkee syliinsä kaikki aistivat olennot, ja sitten mieli, joka lähtee valaistusmieltä tavoittelemaan.Aspiraatio ja applikaatio. Jos tavoite on erittäin selvä ja loistava se valaisee sekä polun että kulkijan. Toisin sanoen ne ovat yksi ja sama.
Mielestäni se on paras ohje.

Juuri tällä hetkellä tietoisuus siitä, että dharmakaan ei ole pysyvää, itsellistä ja muuttumatonta, vaan Maijjaa. Tänään olen kapinallisella mielellä ja lyön Buddhaa turpaan ja potkaisen Sanghan kirjaviisaita persuksille. Mitä seuraava hetki tuo tullessaan, en piittaa, sillä eilen vasemman käden vauva kahmoi vaipasta suuhunsa kakkaa. :-) >:| X^D