Tiesitkö, että energia on ikuista. Sitä ei voi synnyttää eikä tuhota.

Miten tyhjästä voi loogisesti mitään räjähtää kun kerran mitään räjähdettävää ei ole?

Anonyymi kirjoitti:

Miten tyhjästä voi loogisesti mitään räjähtää kun kerran mitään räjähdettävää ei ole?

Alkuräjähdys-mallissa ei puhuta tyhjästä räjähtämisestä, vaan universumin laajenemisesta ja kehittymisestä alkuhetkestä lähtien.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdys-mallissa ei puhuta tyhjästä räjähtämisestä, vaan universumin laajenemisesta ja kehittymisestä alkuhetkestä lähtien.

Nimen omaan.
Ennen alkuräjähdystä on voinut olla erittäin tiheäksi pakkautunutta energiaa iso möhkäle.
Ison pamauksen jälkeen tuo energia levisi pitkin avaruutta.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuräjähdys-mallissa ei puhuta tyhjästä räjähtämisestä, vaan universumin laajenemisesta ja kehittymisestä alkuhetkestä lähtien.

Minne se kaikkeus laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä mitään ole, minne laajentua.

Anonyymi kirjoitti:

Minne se kaikkeus laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä mitään ole, minne laajentua.

Tästä syystä puhutaan aika-avaruudesta: Jos matka ei voi laajeta, aika voi ja jos aika ei riitä - muutetaan matkaa..

Anonyymi kirjoitti:

Tästä syystä puhutaan aika-avaruudesta: Jos matka ei voi laajeta, aika voi ja jos aika ei riitä - muutetaan matkaa..

Aika-avaruus ei todellakaan tarkoita tuota.

🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑

🍑 ­­N­­­y­­m­f­­­o­­­m­a­­­a­­n­i -> https://tiny.tw/3BTx#kissagirl21

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio, joka synnytti inflatonikentän. Eksponentiaalinen laajeneminen edellyttää tyhjiötä, jotta kvanttifluktaatio ei romahda Heisenbergin epätarkkuuden sallimissa rajoissa nollaksi.

Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio, joka synnytti inflatonikentän. Eksponentiaalinen laajeneminen edellyttää tyhjiötä, jotta kvanttifluktaatio ei romahda Heisenbergin epätarkkuuden sallimissa rajoissa nollaksi.

Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana.

Lue lisää

"Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio"

Tämä ei ole tietoa.

"Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio, joka synnytti inflatonikentän."

Tämä ei ole oikein. Kun on kvanttifluktuaatio, on olemassa jokin X, mikä olemisensa lisäksi kvanttifluktuoi joskus jonkin ajan päästä. Kun X ei ole kvanttifluktuoinut, se on X. Kun X on kvanttifluktuoitunut, se on edelleen X.

Lauseesi sanoo siis, että kosmisessa historiassa ei olisi aikaa jota tarvitsisi kutsua erikseen 'X:n ajaksi fluktuaation jälkeen', vaan että on helposti suoriksi vedettäviä mutkia.

X on yleensä sama kuin 'aika-avaruus ja kaikki mitä avaruudessa on'. Mutta kun se on ennen universumia tai universumien tekijä, niin toki se on myös enemmän. X voi olla esim. Wheeler-DeWitt -tila.
https://arxiv.org/pdf/gr-qc/9403010

tai säieteoriaa
https://arxiv.org/pdf/2303.04819
(s. 56 ei ole WDW, vaan yhden 10D-alueen tunneloituminen aineeltaan ja metriikaltaan toiseksi odottaen, että tulisi tietty klassinen kosmologia 4D:hen)
(sivut 148- on omistettu myös avaruuden tunneloitumiselle avaruudeksi)

Inflatonin syntymisen sijaan voisi puhua myös siten, että se on Y, joka on edelleen X:ää, tai voisi sanoa, että kun X tekee jotain tietyllä tavalla, sitä voi myös kutsua Y:ksi. Mutta Y:tä ei ole olemassa vaan se on karkeistus. Ensimmäisessä linkissä ei esim. muodosteta inflaton-kenttää, mutta siinä muodostetaan eräs laajeneminen, joka ei´ole välttämättä niin nopea kuin juuri inflaatiossa on, mutta voisi hyvin olla. Mitä eroa tämän aika-avaruuden tekemisen ja tietyn kentän tekemisen välillä on, on esim. se, että inflaatio-laajenemisesta ei voi suoraan sanoa, että onko siinä ainetta, joka muuttuu standardimallin aineeksi (tämä on vielä kerran spesifimpi kuin sanoa, että inflaton on erikseen kenttä eikä toisessa ja kolmannessa linkissä ole aina valmiiksi tehty muuta). Tämä tapahtuu vain tarkemmin spesifioiduille kentille. Jotta voisi päästä ensimmäisestä fluktuaatiostaan X:ssä standardimalliin asti, on kyseisen X:n oltava se, mikä on spesifi.

https://arxiv.org/pdf/hep-th/0511093
(säie-WDW:stä)
Tämä artikkeli on kirjoitettu juuri niin kuin hain takaa:
"Here all other dynamical fields are ignored and it is assumed that their effects are incorporated into a single parameter..."
Sitten yksi kenttä on pakko kirjoittaa kaiken tunnelittomasta alusta asti näkyviin ja se on inflaton.

"Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana."

Tämä on minusta siis väärin periaatteessa, ja korkeintaan sinun on mahdollista saada energian määräksi jotain muuta kuin nyt on, vaikka täysin sama entiteetti on kyseessä.

"Eksponentiaalinen laajeneminen edellyttää tyhjiötä, jotta kvanttifluktaatio ei romahda Heisenbergin epätarkkuuden sallimissa rajoissa nollaksi. "

Äskeisissä tapauksissa on niin, että tyhjiö edellyttää laajenemista tai muuten siitä tulee taas edellinen toinen tyhjiö, joka on kvanttitila ennen ns. universumia. Tämä johtuu siitä, että fluktuoiva asia on kuin aika-avaruus ja fluktuaatiolla on aikaavaruudessa käytännössä maksimietäisyys, jonka ulkopuolella oleviin asioihin se ei vaikuta. Ja siitä voi sanoa, että Heisenberg sallii pienen universumin palata toiseen tyhjiöön samoin kuin salli sen muuttumisen ensin universumiksi.

Vilekinin artikkelissa toinen tyhjiö ei ole laajeneva universumi, koska asioita, jotka eivät ole klassisen GR:n alueella, ei kutsuta siinä universumiksi. On toinenkin syy, joka on pikemminkin valinta kuin seuraus. Kvanttisuureena on universumin koko. Kyseisessä valevakuumissa aloitetaan funktion x^2 - L* x^4 muotoisen potentiaalin keskeltä. Tämä on pienille häiriöille stabiili tila. Ja stabiilius merkitsisi tälle objektille sitä, että 'avaruus' ei muutu ajassa ja on siksi laajentumatonkin. Tässä tapauksessa tarkoittaisit siis, että universumi edellyttää kvanttifluktuaatiota, joka on isompi kuin potentiaalivalli, koska muut fluktuaatiot eivät tuota mitään. Lisäksi ennen universumia väitettynä olevan tilan määrittely on kuitenkin hyvin triviaali teorian tekijän valinta eikä mikään siitä myöhemmin löydetty pisteen kokoinen asia vaadi siltä hirveästi.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio"

Tämä ei ole tietoa.

"Nykyisen tiedon mukaan alussa oli kvanttifluktaatio, joka synnytti inflatonikentän."

Tämä ei ole oikein. Kun on kvanttifluktuaatio, on olemassa jokin X, mikä olemisensa lisäksi kvanttifluktuoi joskus jonkin ajan päästä. Kun X ei ole kvanttifluktuoinut, se on X. Kun X on kvanttifluktuoitunut, se on edelleen X.

Lauseesi sanoo siis, että kosmisessa historiassa ei olisi aikaa jota tarvitsisi kutsua erikseen 'X:n ajaksi fluktuaation jälkeen', vaan että on helposti suoriksi vedettäviä mutkia.

X on yleensä sama kuin 'aika-avaruus ja kaikki mitä avaruudessa on'. Mutta kun se on ennen universumia tai universumien tekijä, niin toki se on myös enemmän. X voi olla esim. Wheeler-DeWitt -tila.
https://arxiv.org/pdf/gr-qc/9403010

tai säieteoriaa
https://arxiv.org/pdf/2303.04819
(s. 56 ei ole WDW, vaan yhden 10D-alueen tunneloituminen aineeltaan ja metriikaltaan toiseksi odottaen, että tulisi tietty klassinen kosmologia 4D:hen)
(sivut 148- on omistettu myös avaruuden tunneloitumiselle avaruudeksi)

Inflatonin syntymisen sijaan voisi puhua myös siten, että se on Y, joka on edelleen X:ää, tai voisi sanoa, että kun X tekee jotain tietyllä tavalla, sitä voi myös kutsua Y:ksi. Mutta Y:tä ei ole olemassa vaan se on karkeistus. Ensimmäisessä linkissä ei esim. muodosteta inflaton-kenttää, mutta siinä muodostetaan eräs laajeneminen, joka ei´ole välttämättä niin nopea kuin juuri inflaatiossa on, mutta voisi hyvin olla. Mitä eroa tämän aika-avaruuden tekemisen ja tietyn kentän tekemisen välillä on, on esim. se, että inflaatio-laajenemisesta ei voi suoraan sanoa, että onko siinä ainetta, joka muuttuu standardimallin aineeksi (tämä on vielä kerran spesifimpi kuin sanoa, että inflaton on erikseen kenttä eikä toisessa ja kolmannessa linkissä ole aina valmiiksi tehty muuta). Tämä tapahtuu vain tarkemmin spesifioiduille kentille. Jotta voisi päästä ensimmäisestä fluktuaatiostaan X:ssä standardimalliin asti, on kyseisen X:n oltava se, mikä on spesifi.

https://arxiv.org/pdf/hep-th/0511093
(säie-WDW:stä)
Tämä artikkeli on kirjoitettu juuri niin kuin hain takaa:
"Here all other dynamical fields are ignored and it is assumed that their effects are incorporated into a single parameter..."
Sitten yksi kenttä on pakko kirjoittaa kaiken tunnelittomasta alusta asti näkyviin ja se on inflaton.

"Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana."

Tämä on minusta siis väärin periaatteessa, ja korkeintaan sinun on mahdollista saada energian määräksi jotain muuta kuin nyt on, vaikka täysin sama entiteetti on kyseessä.

"Eksponentiaalinen laajeneminen edellyttää tyhjiötä, jotta kvanttifluktaatio ei romahda Heisenbergin epätarkkuuden sallimissa rajoissa nollaksi. "

Äskeisissä tapauksissa on niin, että tyhjiö edellyttää laajenemista tai muuten siitä tulee taas edellinen toinen tyhjiö, joka on kvanttitila ennen ns. universumia. Tämä johtuu siitä, että fluktuoiva asia on kuin aika-avaruus ja fluktuaatiolla on aikaavaruudessa käytännössä maksimietäisyys, jonka ulkopuolella oleviin asioihin se ei vaikuta. Ja siitä voi sanoa, että Heisenberg sallii pienen universumin palata toiseen tyhjiöön samoin kuin salli sen muuttumisen ensin universumiksi.

Vilekinin artikkelissa toinen tyhjiö ei ole laajeneva universumi, koska asioita, jotka eivät ole klassisen GR:n alueella, ei kutsuta siinä universumiksi. On toinenkin syy, joka on pikemminkin valinta kuin seuraus. Kvanttisuureena on universumin koko. Kyseisessä valevakuumissa aloitetaan funktion x^2 - L* x^4 muotoisen potentiaalin keskeltä. Tämä on pienille häiriöille stabiili tila. Ja stabiilius merkitsisi tälle objektille sitä, että 'avaruus' ei muutu ajassa ja on siksi laajentumatonkin. Tässä tapauksessa tarkoittaisit siis, että universumi edellyttää kvanttifluktuaatiota, joka on isompi kuin potentiaalivalli, koska muut fluktuaatiot eivät tuota mitään. Lisäksi ennen universumia väitettynä olevan tilan määrittely on kuitenkin hyvin triviaali teorian tekijän valinta eikä mikään siitä myöhemmin löydetty pisteen kokoinen asia vaadi siltä hirveästi.

1

Lue lisää

"Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana."

Vilekinin mallissa on juuri eräs Einsteinin yhtälöiden vakio läsnä ja muodostamassa siinä kaikelle oleellista potentiaalia. Kyseessä on kuitenkin inflaatiota edeltävän ajan suuruinen vakio, mutta miten paljon halusit tehdä eroa näiden välillä? Vilekinin systeemin energiana on gravitaatioon sekoitettua energiaa, joka näkyy vain siten, että universumin koolla on potentiaalienergia ja kineettinen energia. Tämä myös tekee eri systeemien tyhjiöistä halutessa erilaisia konsepteja. Vilekinin alku on nollansuuruinen, mutta loppu on pienempi kuin nolla ja hän siis aloitti korkealta. Kyseinen universumi on kuitenkin alussaankin GR:nä ajateltuna (ja energiaksi tulkittuna, jota ilmeisesti vaadit) määritelty siten, että sillä on nimenomaan energiaa, jota emme tunne, joten systeemi ei välttämättä sisällä alkuhetkellään sitä, että mikään energia ei olisi aina jaettuna kahteen nollasta poikkeavaan lajiin.

Ei ole supervarmaa, onko kosmologinen vakio edes tyhjiöenergiaa. Eli mitään niistä. Inflaation ajan kosmologinen vakio ei ole tyhjiöenergiaa suurimmassa osassa malleja.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Kosmologian paradigma on, että universumi on syntynyt tyhjästä, vaan ei siitä tyhjiöenergiasta, mistä nykyään puhutaan esimerkiksi kiihtyvän laajenemisen yhtenä mahdollisena aikaansaajana."

Vilekinin mallissa on juuri eräs Einsteinin yhtälöiden vakio läsnä ja muodostamassa siinä kaikelle oleellista potentiaalia. Kyseessä on kuitenkin inflaatiota edeltävän ajan suuruinen vakio, mutta miten paljon halusit tehdä eroa näiden välillä? Vilekinin systeemin energiana on gravitaatioon sekoitettua energiaa, joka näkyy vain siten, että universumin koolla on potentiaalienergia ja kineettinen energia. Tämä myös tekee eri systeemien tyhjiöistä halutessa erilaisia konsepteja. Vilekinin alku on nollansuuruinen, mutta loppu on pienempi kuin nolla ja hän siis aloitti korkealta. Kyseinen universumi on kuitenkin alussaankin GR:nä ajateltuna (ja energiaksi tulkittuna, jota ilmeisesti vaadit) määritelty siten, että sillä on nimenomaan energiaa, jota emme tunne, joten systeemi ei välttämättä sisällä alkuhetkellään sitä, että mikään energia ei olisi aina jaettuna kahteen nollasta poikkeavaan lajiin.

Ei ole supervarmaa, onko kosmologinen vakio edes tyhjiöenergiaa. Eli mitään niistä. Inflaation ajan kosmologinen vakio ei ole tyhjiöenergiaa suurimmassa osassa malleja.

2

Lue lisää

Mikään muu malli ei vastaa paremmin havaintoja. Jos tilalle saadaan uusi teoria, tiedeyhteisö ottaa sen riemusta kiljuen vastaan, ja jatkaa uudella, paremmin havaintoja kuvaavalla teorialla.