Tanssia tahtoisin.
Tämä ihana kesä inspiroi,muistot tulevat mieleen ja haikeana ajattelee miten sitä ennen.
Harvalla paikkakunnalla on tanssilavoja ,tai ainakaan mihin tämän ikäinen kehtaisi mennä ja saisi vielä tanssiakin.
Mutta se nuoruuden aika.
Olisi mukavaa kuulla miten itsekullakin muisti pelaa,mitä tulee mieleen lavatansseista,miksei muistakin tanssiretkistä.
Minä muistan kuinka kateellisena katselin,kun isosisko lähti tansseihin ,ei puhettakaan ennenkuin olin rippikoulun käynyt,oli vastaus kun mukaan halusin.
No tulihan sekin aika ja voi sitä intoa,odotin monta päivää lauantai-iltaa ja ystävättäreni kanssa suunniteltiin,mitä päälle laitetaan.
Silloin oli tapana ,että pukeuduttiin ystävän kanssa samanlaisiin vaatteisiin,sitä en muista mitä ne oli ,ne vaatteet,mutta samanlaiset kumminkin.
Lauantai-ilta tuli,ystäväni tuli jo hyvissä ajoin meille ja sitten suunnitelmat viimeisteltiin.
Paikkakunnalla oli neljä lavaa,mutta aina joku oli listalla ykkönen.
Matkaa lavalle oli reilu viisi kilometriä ,pyörää en omistanut ja sisko ei lainannut(kai tarvitsi itse)kävellen mentiin.
Matkan alussa etsimme paikan missä lakattiin kynnet ja maalia huuliin ja sitten talsimaan.
Askel ei painanut ,ilmassa odotuksen tuntu ja matka taittui arvaillen ,että tuleekohan se ja se poika.
Perillä vilkuiltiin poikia ja puna poskilla lisääntyi,kun tuttuja ja ikävöityjä näkyi.
Tyttöjä taas vilkuiltiin vähän huolissaan ,oliko joukossa "kilpailijoita"
Tanssia sai ja ilta loppui liian pian.
Kotimatkalla pojat saattoivat osan matkaa ja kääntyivät sitten kotiin.
Se oli niin viatonta ja herttaista.
Loppumatkan raavittiin kynsilakkaa,ja maalia huulista,sillä äiti ei hyvällä katsellut turhamaista tytärtään.
Luonnonkaunis oli hänen mielestään kauneinta.
Enpä tiedä näitä meidän harvoja miehiä ,kuka haluaisi tanssia,mutta Ruuneperi ainakin on kertonut tanssivansa,siispä rohkenen "pokata"
herrasmies ei rukkasia anna;))D
Tuleeko teille toisille tanssiretket mieleen,elikä oletteko jo niin vanhoja ,että nuoruutta kaihoten muistellaan.
Tämä ihana kesä inspiroi,muistot tulevat mieleen ja haikeana ajattelee miten sitä ennen.
Harvalla paikkakunnalla on tanssilavoja ,tai ainakaan mihin tämän ikäinen kehtaisi mennä ja saisi vielä tanssiakin.
Mutta se nuoruuden aika.
Olisi mukavaa kuulla miten itsekullakin muisti pelaa,mitä tulee mieleen lavatansseista,miksei muistakin tanssiretkistä.
Minä muistan kuinka kateellisena katselin,kun isosisko lähti tansseihin ,ei puhettakaan ennenkuin olin rippikoulun käynyt,oli vastaus kun mukaan halusin.
No tulihan sekin aika ja voi sitä intoa,odotin monta päivää lauantai-iltaa ja ystävättäreni kanssa suunniteltiin,mitä päälle laitetaan.
Silloin oli tapana ,että pukeuduttiin ystävän kanssa samanlaisiin vaatteisiin,sitä en muista mitä ne oli ,ne vaatteet,mutta samanlaiset kumminkin.
Lauantai-ilta tuli,ystäväni tuli jo hyvissä ajoin meille ja sitten suunnitelmat viimeisteltiin.
Paikkakunnalla oli neljä lavaa,mutta aina joku oli listalla ykkönen.
Matkaa lavalle oli reilu viisi kilometriä ,pyörää en omistanut ja sisko ei lainannut(kai tarvitsi itse)kävellen mentiin.
Matkan alussa etsimme paikan missä lakattiin kynnet ja maalia huuliin ja sitten talsimaan.
Askel ei painanut ,ilmassa odotuksen tuntu ja matka taittui arvaillen ,että tuleekohan se ja se poika.
Perillä vilkuiltiin poikia ja puna poskilla lisääntyi,kun tuttuja ja ikävöityjä näkyi.
Tyttöjä taas vilkuiltiin vähän huolissaan ,oliko joukossa "kilpailijoita"
Tanssia sai ja ilta loppui liian pian.
Kotimatkalla pojat saattoivat osan matkaa ja kääntyivät sitten kotiin.
Se oli niin viatonta ja herttaista.
Loppumatkan raavittiin kynsilakkaa,ja maalia huulista,sillä äiti ei hyvällä katsellut turhamaista tytärtään.
Luonnonkaunis oli hänen mielestään kauneinta.
Enpä tiedä näitä meidän harvoja miehiä ,kuka haluaisi tanssia,mutta Ruuneperi ainakin on kertonut tanssivansa,siispä rohkenen "pokata"
herrasmies ei rukkasia anna;))D
Tuleeko teille toisille tanssiretket mieleen,elikä oletteko jo niin vanhoja ,että nuoruutta kaihoten muistellaan.
Vastaukset 23
Vanhimmat
On monella tavoin tehty noita tanssiretkiä, kävellen, sekä pyöräillen. Aina on ollut pitkä matka, mutta eihän se menosuunta ainakaan missään tuntunut.
Olin melko "iäkäs" aloittaessani ensimmäiset tanssikäymiseni.Olin jo rippikoulunkin käynyt, ehkä sellaisena 16-17 vuotiaana
Uudevuoden-aaton tanssimatkan muistan kun oioimme lumisen kauniin metsäpolun kautta eräseen toisen pitäjän työväentalolle. Pakkastakin oli kai 25 astetta ja matkaa noin 6km yhteensuuntaan.
Mutta kaikkein hauskin, joka mieleeni muistuu oli jo myöhemmässä vaiheessa kun pyöräilimme kotiin myöskin aivan pimeän metsä-oikopolun kautta.
Kenelläkään meistä tansseista tulijoilla ei ollut valoja pyörissämme, ja kuinhahan olisi käynytkään ellei 3-4 tuollaista 15 kesäistä poikaa olisi jostain matkan varrelta liittäytynyt seuraamme.
Heillä oli valot pyörissään ja saattoivat meidät porukalla "selville vesille".
Sinne jäivät tienpieleen seisoskelemaan, kun me tytöt vähinnerin jokainen erosimme omista tienhaaroistamme kotipoluillemme.
Varmaan oli pojilla pitkä matka kotia päin.
Koska Ruuneperille on jo pokattu, niin minä sitten luultavasti kysyn lokari69:ltä: Saanko luvan.
Mutta varo varpaitasi Fiiuli.
Minä kun en ole kovinkaan hyvä tanssimaan.
Vaikka sanotaanhan sitä niinkin, että, tanssi on taito vetää varpaansa pois alta jus oikeella hetkellä.
Terv: Lokari69.
Olenkohan liian itsekäs,jos kehaisen että meidän ikä luokalle ei viiden kilometrin tanssi reissut
yhteen suuntaan ja jalkaisin ollut mikään ihmeel-
linen juttu,vaan kesäisin joka lauantai ilta,jos
vain ei ollut mitään suurempia esteitä.
Minullakin oli ensin käveltävä reilu kaksi kilo-metriä järven rantaan ja siitä soutu matkaa reilu
neljä kilometriä ja siitä vielä parin kilometrin
kävely ennen kuin alkoi kuulua hanurin äänet.
Hyvin usein kuului ensimmäisenä kappaleena,"Tun-
turin pieni kukkanen."
Kotiin kun joutui joskus viiden aikoihin ja oli
heinän teko aika,niin koti väellä oli aina hom-
mat tiedossa"juo tuosta kahvi ja pari kapaletta
heinää pitää niittää."
Arvatkaapas uskalsiko sanoa,että väsyttää?Kyllä-
hän sitä aina unet karisi silmistä,kun heinä pel-
lossa sattui olemaan ampiais pesä ja siitä hui-
taisi viikatteella "hatun pois."Se oli aikaa se.
Siihen aikaan oli vielä "rukous lauantait"tans-
seja ei saanut pitää.Meillä päin tanssit kuitenkin
järjestettiin aina jonnekin riiheen tai järvellä
oli yksi iso saari,siellä oli sopiva niemen kär-
ki tanssimiselle.Sinne kokoontui lähi kyliltä ve-
neillä porukkaa ja rammari soi.
Sen ajan tanssimusiikki oli musiikkia ja on tä-
näkin päivänä.Tässä naapuri kylällä on eräs nuo-
ri harmonikka taiteilija ja hän sanoi kerran mi-
nulle,että vanha tanssimusiikki pitää hanuristin
leivässä.Olen tässä vuosien varrella kerännyt
usean tuhannen kappaleen vanhan tanssimusiikin
nuotti kokoelman ja minulla on ollut suuri ilo
auttaa näitä nuoria muusikoita tässä nuotti asi-assa.
Kauniit on muistot nuoruuden tanssi reissuilta.
Saiskos seuraavan jenkan?Kiitos
Oikein mukavalta tuntui lukea sinun tanssiretkistäsi, tuli nuoruus takaisin mieleen.
Kevät , kesä ja tanssit, sehän se oli sitä nuoruuden hurmaa.
Samoin kaikki kevään kukkaset , jopa tuoreet saunavihdat muistuttavat nuoruudenajoista.
Katselen parast'aikaakin ikkunan takana olevaa valkoista sireeni pensasta, näyttää aivan kesä morsiamelta.
Kyllä kaikki tuoksutkin ajavat samaa asiaa, tuovat nuoruuden mieleen.
Meidän juhannusruusumme ei vielä ole ehtinyt nuppujaan aukaisemaan, mutta niistäkin tulee mieleen, ei mikään kehuttava muisto. Silloisen asuinkuntamme hautausmaalla kasvoi villinä vaikka kuinka paljon juhannusruusuja.
Kun vähän oli liikennettä, niin kävimmepä illan tullen, ei varastamassa, vaan ottamassa vain, noita ihania ruusuja.
Voi sitä tuoksujen runsautta, joka huoneeseemme laskeutui
Kyllä se aika oli ihmeellistä.
suututti ne rukouslauantait,oli se yhtä kidutusta nuorelle tanssihaluiselle tytölle.
Muistatteko muuten lauantain toivotut ja toivelaulu vihkot.
Siinä sitä radion edessä kuunneltiin ja laulettiin.
Silloin oli tärkeää saada uusin Toivelaulu vihko ja Elokuva-Aitta oli toinen hankittava ostos.
Joka ajalla ne on ollut ne ajassa olevat asiat tärkeitä.
Kyllä tuntuu,että se meidän nuoruus oli sitä oikeaa aikaa,nyt nuoriso ei tiedä hyvästä mitään.
niinhän se vain on ,että joka aika on laisensa ja hyvä niille jotka siinä elonsa viettävät.
Varmaan tämän ajan nuoret muistavat aikaansa ,samoin kuin mekin ,nyt.
Muuten ,jenkkaa en jaksa tanssia,henki loppuu.
Olen eläessäni antanut yhdet pakit kun nainen oli niin humalassa, ettei osannut kissaa sanoa eikä pystyssä pysyä.
Olin tänäänkin tanssimassa Uittamon lavalla. Sinun pitää, SkillaN, tulla tänne, lavoja on vaikka kuinka.
tanssi paikoistasi.
Miten minä savolainen sinne etelään kotiutuisin,paras tyytyä muistelemaan nuoruusaikoja.
Totta puhut,ei kilot tanssimista haittaa,minuakin on kehuttu,olen kevyt vietävä.(kukas kissanhännän nostaa jollei kissa itse)
No kiitos tanssista,hyvin meni meiltäkin ;))D
Onko sunnuntaipäivänä musiikki levyiltä vai onko siellä joku bändi soittamassa. Mikä tanssijoiden keski-ikä?
Tanssit alkavat klo 13 ja joskus on erityisen hyväkin orkesteri, kelvollisia kaikki.
Keski-ikä on korkeahko, ehkä yli 65, siis tällainen " meidän ikä".
Joudunko, pääsenkö tanssitestiin?
Ei sitä koskaan tiedä.
mukavaa,romanttista tapahtuisi,jos tapaisitte.
Minä jo romanssia ,,,,,
Ihan alko jo toivo herätä. Herranjestas sentään. Tuleekos meillä kilpaili näistä vähistä uroista? Jeh.
minä olen niin kaukana,mutta siellä lähellä olevat,juhannustaikoja tekemään.
Mitä kaikkea se juhannuskin taioillaan lupaa.
Kukkia tyynyn alle ,vai viljapeltoon nakusillaan pyörimään,,mitä vielä.
Taitaa olla kiire jo ystävän löytämiseen,joten töpinäksi vain.
Tansseihin menin.
Joku tanssitti kuristusotteella.
Kun irti pääsin napin kuva otsassa,
en enää toista kertaa mennyt.
paikka oli Linnanmäki.
beataB( sai tarpeekseen…)
ketään teistä vielä tunne mutta haluaisin tanssilattialle pyörähtelemään.
Ei kai täällä joudu seinäkukkaseksi?
Lähden pokkaajan mukaan joka veisi että hameenhelmat hulmuisi!
tutustutaan ja et varmaan seinäkoristeeksi joudu.
Tämän ikäryhmän miehet ovat herrasmiehiä,kuten olet huomannut,kaikille pokataan.
Väkeä odotan lisää kertomaan nuoruuden,myös tämän päivän tanssi kokemumuksista.
Miten olette kokeneet tämän päivän lavatanssit/entiset nuoruudenaikaiset ?
Minulle tanssi on niin tärkeä asia , että keskityn siihen, en puhumiseen.
Tämä ei kaikille sovi, puhutaan vaikka sopimattomia.
Kerran eräs tanssitettavani rupesi puhumaan peräpukamistaan kaikkine siihen liittyvine ilmiöinen ja vaivoineen.
Seuraava tanssitettava kertoi taas virtsatievaivoistaan, liekö ollut tarkoitus ohjailla ajatuksiani oikeaan suuntaan.
Hiukan olin kauhuissani kun tansseissa tehdään parin kappaleen aikana puoligynekologi.
Paljon puhutaan miesten esittämistä ehdotuksista - tiedätteköhän kanssasisartenne tekemistä?
Kerran Espanjassa tanssitin kanadansuomalaista naista. Puolen kierroksen jälkeen tämä kivahti: Perkele, kai me jotain jutellaankin! Hänen tanssitaitonsa oli 0. Väärin askelin, tahdin vierestä. Puhuin hänelle englantia, jota sitäKÄÄN hän ei ollut oppinut.
Osaakohan, muuten, edes kymmenen prosenttia tanssijoista hidasta valssia?
Olen paljon tanssinut minäkin, ja inhosin puhumista, halusin nauttia tanssista. Sanoinkin hyvälle tanssi kaverille usein että, ei sun tarvi puhella, sinä tanssit hyvin.Ei tanssitaitoa kannata piilottaa puhumisella. Tämä on minun mielipide.
Näissä ikäihmisten tansseissa partneri saattaa avautua puhumaan hyvinkin intiimeistä asioistaan.
Eräs Lavojen partaveitsi, grand old man muutaman kipaleen jälkeen alkoi vuodattaa. Olen niin onneton kun ei toimi on näet eturauhasen liikakasvua testosteronitaso olematon. Lääkkeitä joutuu syömään napin päivässä ja karvat senkun lähtee.
Olin niin töykeä sanoin tulleeni viettämään hauskaa iltapäivää joten kiitos ei lisää.
Kun kerran menee tyrkylle on varauduttava vaikka minkälaatuisiin vuodatuksiin. Onneksi ei soinut tango; Ennen kuolemaa varmaan, onnen kohdata saan....
meinaa maistua näille suomalaisille miehille,mutta minä aion nyt niiata Kullerolle,mitenkähän käy.
Tango,Satumaa,missä rytmi on takuu varma,että tantta tanttan ,tantta tanttan,,,,,,,
(tämä tango ei ole suosikkini)mutta tanssittavaksi tehty.
Ajattelin pokata Lankunparsintaan, siihen hyvään tangoon. Tiedäthän La Cumparcitan (tulikohan oikein).
Nythän Sinulla on tuo kiulu viemässä niin minun täytyy väistyä.
Eikös sellainen konjakinjuotiin käytettävä aromilasi riitä, pitää olla oikein kiulu.
tämä taas tuli ,ennenkuin ehdin kokeilla.
Ei mene mikään suunnitelmien mukaa,mutta mitäpä siitä,,
Hyvää päivää siitä huolimatta.
Nyt olen mustannut,kopioinut,liittänyt,en tiedä mitä nyt tapahtuu,,,,,,,,,
moni kysyy "saiskos luvan".
Mitä siitä seuraa.
Voi olla että joku onnellinen pari syntyy,voi tulla mustasukkaisuus draama,voi olla joku,jota ei kukaan pyytänyt tanssiin.
Niin paljon voi tuohon juhannuksenkin aikaan lataantua,onnena ,ilona suruna,toivona,myös epätoivona.
Toivotaan ,että hukkumisonnettomuuksilta vältyttäisiin ja samoin liikenne sujuisi kolaritta ja vielä toivoisi,että mahdollisimman monella olisi onnellinen juhannus vuonna 2005.