Olen hiukan hulluuksissani hieronut kauppoja palaneesta hirsitalosta. Palossa katto on pääosin välikattoa myöten romahtanut, mutta itse hirsistä noin 3 ylintä varvia on tuhoutunut kelvottomiksi. Kaikista muista on max. 2 cm, monissa paljon vähemmän hävinnyt. Kyseessä on satakunta vuotta vanha aikansa tyypillisestä järeästä hirrestä tehty ponttilautavuorattu talo.
Kysymykseni kuuluukin, miten tuo noin 2 cm häviäminen hirrestä vaikuttaa 1) talon kantavuuteen eli onko talo ratkaisevasti heppoisempi nyt ja 2) eristykseen.
Entäpä mitä keskusmuurit tykkäävät pahasta tulipalosta? Niissä ei silminnähden ole halkeamia, mutta mm. kaakeiluunit ovat purkukunnossa koska kaakelit ovat palasina. Voiko keskusmuuria, siis piippua ja hormeja käyttää sellaisenaan muuraten uudet tulisijat tuhoutuneiden tilalle?
Tämä on ns. "omiin tieteellisiin tarkoituksiin" tontin hinnalla mahdollisesti ostettava rojekti, jonka epäonnistuminen ei vie konkurssiin. Ajattelin tehdä niin, että ensin tyhjentää talon kaikesta fyllistä, peittää pressulla ja antaa kuivaa vuoden päivät ja katsoa sitten eteenpäin hommia. Huoneiden sisäseinistä ajattelin sitten "piiluttaa" hiilet pois (ettei haise palaneelle) paljastaen kovan puupinnan, pistää sisäpuolelle tuulensuojalevyn tai sitten koolaukset ja 5-10 cm puhallusvillaa, lauta ja pinkopahvitus. Gyproccia tai muovia tai mitään muutakaan hengittämätöntä taloon ei tulisi. Kuulostaako kuolleena syntyneeltä? Onko ratkaisevia ajatusvirheitä? Realiteetit ovat ne, että projektin kanssa ei ole eikä voi olla kiire koska oma talo on massiivisen restauroinnin kourissa ja tämän kohteen pelastaminen olisi ns. kakkosharrastus. Rahaa olen valmis laittamaan oikeisiin materiaaleihin sen verran kun ne vievät.
Kysymykseni kuuluukin, miten tuo noin 2 cm häviäminen hirrestä vaikuttaa 1) talon kantavuuteen eli onko talo ratkaisevasti heppoisempi nyt ja 2) eristykseen.
Entäpä mitä keskusmuurit tykkäävät pahasta tulipalosta? Niissä ei silminnähden ole halkeamia, mutta mm. kaakeiluunit ovat purkukunnossa koska kaakelit ovat palasina. Voiko keskusmuuria, siis piippua ja hormeja käyttää sellaisenaan muuraten uudet tulisijat tuhoutuneiden tilalle?
Tämä on ns. "omiin tieteellisiin tarkoituksiin" tontin hinnalla mahdollisesti ostettava rojekti, jonka epäonnistuminen ei vie konkurssiin. Ajattelin tehdä niin, että ensin tyhjentää talon kaikesta fyllistä, peittää pressulla ja antaa kuivaa vuoden päivät ja katsoa sitten eteenpäin hommia. Huoneiden sisäseinistä ajattelin sitten "piiluttaa" hiilet pois (ettei haise palaneelle) paljastaen kovan puupinnan, pistää sisäpuolelle tuulensuojalevyn tai sitten koolaukset ja 5-10 cm puhallusvillaa, lauta ja pinkopahvitus. Gyproccia tai muovia tai mitään muutakaan hengittämätöntä taloon ei tulisi. Kuulostaako kuolleena syntyneeltä? Onko ratkaisevia ajatusvirheitä? Realiteetit ovat ne, että projektin kanssa ei ole eikä voi olla kiire koska oma talo on massiivisen restauroinnin kourissa ja tämän kohteen pelastaminen olisi ns. kakkosharrastus. Rahaa olen valmis laittamaan oikeisiin materiaaleihin sen verran kun ne vievät.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kantavuuteen eikä lämmöneristykseen.
Muurit kannattaa tarkistuttaa nuohoojalla. Hän osaa varmaan kertoa millaisessa kunnossa ne ovat.
Miten paksua hirttä seinissä on? Ohjeellisesti 15 cm paksuus itsessään pitäisi riittää pitämään talo lämpimänä.
Meillä on remontin alla 1890-luvun talo ja sinne on tarkoitus laittaa sisäseiniin puukuitulevyä. Valmiina siellä 12mm levy ja tarkoitus on liimapaperilla tiivistää tämän kerroksen saumat ja sitten laittaa toinen kerros samanvahvuista levyä päälle. Rakennusapteekin käsikirjassa sanottiin 22mm puukuitulevyn eristävän yhtä hyvin kuin 5 cm kerros puhallusvillaa. Säästyy koolaamiselta ja ajaa saman asian. Tota puukuitulevyähän on 22mm paksuisena.
Oot sinä energinen, kun meinaat ottaa toisenkin rojektin lisää:) Vaikka kyllä itselläkin on sellainen käyny mielessä, vaikka omassakin on vielä aivan tolkuttomasti työtä. Vanhat talot on vaan niin kivoja:)
Jos tämä homma toteutuu, voin valottaa lisäsyitä "kakkosprojektille". Joka tapauksessa talo katoaa mitä todennäköisimmin maailmankartalta jos minä en sitä hanki. Ensisijainen tavoite on säilöä talo kuivana tulevaisuuteen ja katsoa sitten ajan kanssa jatko.
Jos kunnostamaan ryhtyy, niin entäpä pinkopahvi puukuitulevyn päälle? Käsittääkseni levylle ei suoraan voi tapetoida (vai voiko?) ja pinkopahvin kiinnitykseen puukuitulevy lienee liian huokoinen? Lisäeristys tai ylipäänsä seinien levytys on tehtävä senkin puolesta että seinistä voi tulla epätasaiset kun niistä poistaa palon jäljet.
Nuohoojan käyttö voi käydä mielessä sitten kun hormien yläosaan ylipäänsä pääsee jollakin tavalla :)
voi laittaa sen pinkopahvin. Liimataan kostutetut pinkopahvit reunoistaan kiinni. Liimaksi erikeeperin ja liisterin sekoitusta. Ainakin yksi työkauvaus löytyy videokasettisarjasta Perinteinen hirsitalo.
Meidän talossa on tapetoitu suoraan puukuitulevyjen päälle ehkä joskus 50-luvulla ja vieläkin ne tapeetit on aika kovaa kiinni, vaikka talo oli asumattomanakin kymmenisen vuotta ennen meitä. Niin meidänkin on tarkoitus tehdä eli tapetti suoraan päälle. Pinkopahvia olisi tarkoitus laittaa keittiöön puolipaneelin yläpuolelle. Aioin maalata sen itse liimaväreillä roiskemaalaten.
Me tapetoimme myös puukuitulevyn päälle suoraan. Talo on rakennettu 30-luvulla ja lisäeristetty myöhemmin levyillä. Ainakin edelliset tapetit olivat tosi hyvin kiinni. Moni sukulainen, "rakentamisen asiantuntija" on käynyt remonttikohteessamme ja kehottanut korvaamaan puukuitulevyt gyprocilla. Mutta miksi ryhtyisimme siihen kun edelliset levyt ovat ihan hyvässä kunnossa? Ikkunoiden alta on kyllä jouduttu korvaamaan levyä kipsilevyllä.
siihen ikkunankin alle. Gyprokilla on vähän eri ominaisuudet kuin puukuitulevyllä ja eristyskyky huonompi kuin samanpaksuisella puukuitulevyllä. Ääntä se kylläkin eristää ehkä paremmin kuin puukuitulevy.
Minä en nää gyprocin käytössä MITÄÄN muuta järkeä vanhaan rakennukseen kuin paloeristys jos sitä jossain esim. autotallissa tarvitaan. Helvettihin gyprocit, muovit ja uretaanit suyn muut polymeerit hirsitaloista, se on minun missioni enkä tältä tieltä syrjään astu!
Ja kiitoksia neuvoista puukuitulevyn&tapetoinnin suhteen.
Olisimme tietenkin korvanneet ikkunanaluset puukuitulevyllä, mutta rakennusliikkeessä tuli ongelma: talossamme olevaa yhdeksän milliä paksua puukuitulevyä ei myydä enää. Gyprocia oli sitten sen paksuisena (nimellä tuulensuojalevy). Siihen oli sitten tyydyttävä ettei mennyt kaikki levyt vaihtoon...:)
Piiluamalla on vaikeaa poistaa hiiltynyt puu, sillä hirsiseinä ei pala tasaisesti, vaan hirsien välistä enemmän.
Joskus pinkopahvitetussa seinässä voi olla satoja nauloja, joista jokainen tulee poistaa ennen piilutusta.
Palaneisiin hirsiin pesiytyy helposti valkolahosädesieni, joka itääkseen tarvitsee suuren kosteuden (n. 95%) ja vähintään 42 C lämpötilan.
Tilaa apteekista kilo boorihappoa ja tee siitä noin 5% keittoliuos veteen. Keitettävä avotilassa, sillä haihtuva boori on lievästi myrkyllistä.
Tällä keitoksella kun ruiskutat koko raunion niin se on kuivamisaikanaan suojattu kaikilta lahottajasieniltä, myös lattia-eli kellarisieneltä, ruskolaholta.
Vähäinen hirren paksuuden menetys hiiltymisen vuoksi ei vaikuta paljoakaan kantavuuteen, mutta saattaa olla syytä purkaa pystyyn jaäänyt kehikko ja numeroida hirret purkujärjestyksessä seinittäin A1,B1,C1 jne, sillä hirsien välinen rive saattaa olla palanut pois ja vaatii uusimista.
Pönttöuunit voi pyytää nuohoojan tarkastamaan ja jos niissä ei suuria halkeamia ole, saattavat ne pinnoite uusimalla olla helpostikin korjattavissa.
Kosteuden (sade,lumi) kulkeutuminen hormeihin niitä rapistuttamaan (pakkasvauriot) tulee estää.
Massiivinen hirsi kestää hyvin palokuormaa ja on jopa teräsrakenteita palonkestävämpi.
RÖH~
Näyttää käyvän niin että raha puhuu (tonttikin kallis ja menee uudisrakennustarkoituksiin toiselle henkilölle) ja pintapalaneet hirret siirtyvät ilmaiseksi polttopuuksi pihaani. Näinkin voi käydä vaikka yrittää ajatella vanhan puolesta :)