WW I ja Suomen velka USA:lle

Suomi oli ainoa länsivaltio, joka ei ottanut vastaan sille tarjottua Marshall-apua.

Dooma kirjoitti:

Suomi oli ainoa länsivaltio, joka ei ottanut vastaan sille tarjottua Marshall-apua.

Marshall-avun torjuminen ja YYA onkin jo riittävät määritteet sanoa Suomea ennemmin itäeuroopaksi.

... kirjoitti:

Marshall-avun torjuminen ja YYA onkin jo riittävät määritteet sanoa Suomea ennemmin itäeuroopaksi.

Suomi ei voinut ottaa Marshall-apua vastaan, koska Neuvostoliitto ei antanut lupaa sille. Neuvostoliitto piti ko. apua USA:n keinona sitoa Euroopan valtioita omaan valtapiiriinsä ja kielsi Suomelta avun vastaan oton.

tämän vuoksi kirjoitti:

Suomi ei voinut ottaa Marshall-apua vastaan, koska Neuvostoliitto ei antanut lupaa sille. Neuvostoliitto piti ko. apua USA:n keinona sitoa Euroopan valtioita omaan valtapiiriinsä ja kielsi Suomelta avun vastaan oton.

Lue lisää

Niinhän se teki, ja melko oikeassahan se oli. Ilmaisia lounaita ei ole. Samalla Suomi epäsuorasti sitoutui NL:n etupiiriin.

... kirjoitti:

Marshall-avun torjuminen ja YYA onkin jo riittävät määritteet sanoa Suomea ennemmin itäeuroopaksi.

Suomi sai Marhall apua epäsuorasti. USA tunnusti poliittiset realiteetit mutta pyrki mahdollisukkisen mukaan estämään Suomen luisumisen kokonaan Neuvostoliiton etupiiriin. Tämän linjan mukaisesti Suomelle tarjottiin mahdollisuus lainoihin USA:sta joiden korko ja muut ehdot olivat Suomen kannalta varsin edullisia. En ole koskaan tutustunut siihen, olivatko lainat suoria vai oliko esim. maailmanpankki välittäjänä. Joka tapauksessa Suomen USA:n velan kuolettamaton osuus muutettiin aikanaan stipendirahastoiksi, joiden tehtävänä on tukea USA:n ja Suomen välistä opiskelijavaihtoa ja suomalaisten opiskelua USA:n yliopistoissa.

Marshall apua tuli myös salaisia väyliä myöten kun CIA tuki esimerkiksi sos.dem työväenliikettä sen taistellessa asemistaan ay-liikkeessä kommunistien kanssa. Tämäkin apu laskettiin miljoonissa dollareissa.

Liekki kirjoitti:

Suomi sai Marhall apua epäsuorasti. USA tunnusti poliittiset realiteetit mutta pyrki mahdollisukkisen mukaan estämään Suomen luisumisen kokonaan Neuvostoliiton etupiiriin. Tämän linjan mukaisesti Suomelle tarjottiin mahdollisuus lainoihin USA:sta joiden korko ja muut ehdot olivat Suomen kannalta varsin edullisia. En ole koskaan tutustunut siihen, olivatko lainat suoria vai oliko esim. maailmanpankki välittäjänä. Joka tapauksessa Suomen USA:n velan kuolettamaton osuus muutettiin aikanaan stipendirahastoiksi, joiden tehtävänä on tukea USA:n ja Suomen välistä opiskelijavaihtoa ja suomalaisten opiskelua USA:n yliopistoissa.

Marshall apua tuli myös salaisia väyliä myöten kun CIA tuki esimerkiksi sos.dem työväenliikettä sen taistellessa asemistaan ay-liikkeessä kommunistien kanssa. Tämäkin apu laskettiin miljoonissa dollareissa.

Lue lisää

"CIA tuki esimerkiksi sos.dem työväenliikettä sen taistellessa asemistaan ay-liikkeessä kommunistien kanssa. "

- Jälikäteen tuntuu hulvattomalta, että CIA on nähnyt oleelliseksi esimerkiksi taistella TUL:n (Työväen urheiluliike) hallinnasta kommunistien kanssa. Taistelu siis ulottui kaikille sektoreille.

SDP:n perinteisen vasemmistolaisuuden takia joskus ajatellaan (nuorempien parissa) että SDP olisi sympannut NL:ää tai kommunisteja, mikä on tietysti nurin päin. Kekkosen aikana isoista puolueista Kepu oli eniten rähmällään, vaikka kyllä demareitakin Tehtaankadulla hyppäsi, ja kokoomuslaisia tietysti. Demarit kuitenkin kotimaisia komukoita vastaan oli taistellut jo 20-luvulta.

Kyllä täällä on tasokasta keskustelua: toinen rassukka ei tiedä Suomesta mitään ja toinen kertoo Suomen saamasta Marshall-avusta ja sen takaisinmaksusta täyttä paskaa.

Mitä luottoja USA myönsi Suomelle II msodan aikana? Eikös ainakin Talvisodan aikana ja sen jälkeen luotot juuri evätty?

Vandaali kirjoitti:

Mitä luottoja USA myönsi Suomelle II msodan aikana? Eikös ainakin Talvisodan aikana ja sen jälkeen luotot juuri evätty?

II MS alkoi ennen talvisotaa. Siksi talvisotakin syttyi.

Mutta kai aloite velan takaisinmaksamisesta depression jälkeen tuli alunperin velkojalta Yhdysvalloista?

Vai pitikö Suomen lähettää ensin maksamattomasta velastaan montakin muistutusta ja karhukirjettä ennenkuin velan takaisinmaksu Yhdysvalloille saatiin rapakon takana käyntiin?

Vandaali kirjoitti:

Mitä luottoja USA myönsi Suomelle II msodan aikana? Eikös ainakin Talvisodan aikana ja sen jälkeen luotot juuri evätty?

Talvisodan aikana USA ei voinut myöntää Suomelle luottoja aseiden ostamiseen. Epäkohdan korjaamiseksi kongressi ryhtyi muuttamaan lainsäädäntöä, mutta siihen kului runsaasti aikaa. USA olisi kuitenkin voinut myydä aseita käteisellä. Kun halua auttaa kuitenkin oli, niin keinokin löytyi kongressin hitaudesta huolimatta. USA myönsi Suomelle luottoja elintarvikkeiden ostamiseen. Tarkkaa luoton määrää en muista, mutta 10 miljoonaa silloista taalaa on varmaan aika lähellä. Suomi nosti luotot ja osti elintarvikkeita, jotka se myi edelleen Englannille. Näillä rahoilla sitten ostettiin USA:sta sotamateriaalia, mm. kenttätykkejä (esim. 203 mm haupitseja 30 kpl), ammuksia, tykistön vetoajoneuvoja (International kuorma-autoja ja McCormic telatraktoreita) ja hävittäjiä (Brewster). Ostetuista tarvikkeista vain pieni osa ehti Suomeen ennen sodan päättymistä. Suurin osa tarvikkeista saapui maahan vasta kun sota oli jo ohi. Jatkosodassa niitä sitten käytettiin.

Kongressin alun perin Suomen auttamiseksi aikanaan valmiiksi saama lainsäädäntö oli sittemmin se pohja, jolle lend-lease apu pohjautui. Avun suurin nauttija vain oli Suomen sijasta Neuvostoliitto.

Gutta-Perkka kirjoitti:

Mutta kai aloite velan takaisinmaksamisesta depression jälkeen tuli alunperin velkojalta Yhdysvalloista?

Vai pitikö Suomen lähettää ensin maksamattomasta velastaan montakin muistutusta ja karhukirjettä ennenkuin velan takaisinmaksu Yhdysvalloille saatiin rapakon takana käyntiin?

Lue lisää

Suomi ei tarvinnut muistutuksia tai karhuja. Velkaa maksettiin normaalista oli lama eli ei. Pahimpina lamavuosina käytiin keskusteluja maksujen lykkäämisestä ja muut maat (esim. Englanti) painostivat Suomea olemaan maksamatta. Ryti Suomen Pankin pääjohtajana ajoi kuitenkin Väinö Tannerin tuella erittäin tiukkaa ja velallisia kohtaan ankaraa talouspolitiikkaa, joka ulottui myös valtion velan hoitoon. Kuuri oli kova ja nostatti yheteiskunnallista levottomuutta (Nivalan konikapina, Mäntsälän liike, loikkaukset Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa jne). Ryti totesi myöhemmin, että "yksi Suomen kansan ihailtavimmista ominaisuuksista on, että se kykenee vetämään vyön aina yhtä pykälää tiukemmalle." Mutta kuuri oli myös tehokas. Jo vuoden 1934 alussa Suomen teollisuuden tuotanto oli saavuttanut lamaa edeltävän tason, kun melkein kaikissa muissa Euroopan maissa ja erityisesti USA:ssa tuolle tasolle päästiin vasta juuri ennen maailmansotaa tai sen aikana. Tilanteen selvittyä Ryti pyrki Suomen Pankin pääjohtajan pitämään huolta siitä, että laman aikana laskun maksaneet myös pääsisivät hyötymään uudesta noususta ja tuki vahvasti esim. Kivimäen hallituksen talouspolitiikkaa, joka pyrki jo luomaan jonkinlaista hyvinvointi Suomea.

Liekki kirjoitti:

Talvisodan aikana USA ei voinut myöntää Suomelle luottoja aseiden ostamiseen. Epäkohdan korjaamiseksi kongressi ryhtyi muuttamaan lainsäädäntöä, mutta siihen kului runsaasti aikaa. USA olisi kuitenkin voinut myydä aseita käteisellä. Kun halua auttaa kuitenkin oli, niin keinokin löytyi kongressin hitaudesta huolimatta. USA myönsi Suomelle luottoja elintarvikkeiden ostamiseen. Tarkkaa luoton määrää en muista, mutta 10 miljoonaa silloista taalaa on varmaan aika lähellä. Suomi nosti luotot ja osti elintarvikkeita, jotka se myi edelleen Englannille. Näillä rahoilla sitten ostettiin USA:sta sotamateriaalia, mm. kenttätykkejä (esim. 203 mm haupitseja 30 kpl), ammuksia, tykistön vetoajoneuvoja (International kuorma-autoja ja McCormic telatraktoreita) ja hävittäjiä (Brewster). Ostetuista tarvikkeista vain pieni osa ehti Suomeen ennen sodan päättymistä. Suurin osa tarvikkeista saapui maahan vasta kun sota oli jo ohi. Jatkosodassa niitä sitten käytettiin.

Kongressin alun perin Suomen auttamiseksi aikanaan valmiiksi saama lainsäädäntö oli sittemmin se pohja, jolle lend-lease apu pohjautui. Avun suurin nauttija vain oli Suomen sijasta Neuvostoliitto.

Lue lisää

aikaan USA ei voinut myydä aseita sotivaan maahan. Asiaa ei hoidettu lainsäädännöllä, vaan määrittelemällä sopiva määrä tavaraa romuksi. Kannattaa muistaa Talvisodan ajankohta muuhun maailmaan verrattuna.

Jerry_Falwell kirjoitti:

aikaan USA ei voinut myydä aseita sotivaan maahan. Asiaa ei hoidettu lainsäädännöllä, vaan määrittelemällä sopiva määrä tavaraa romuksi. Kannattaa muistaa Talvisodan ajankohta muuhun maailmaan verrattuna.

Lue lisää

Olet oikeassa, että viimeinen silaus oli todellakin sotatarvikkeiden määritteleminen "romuksi", jolloin aseidenvientikielto voitiin kiertää. Tässäkin päti "where there is a will, there is a way". Lainsäädännöstä jo mainitsinkin, että se ei ehtinyt läpäistä kongressin käsittelyä ennen kuin talvisota oli jo loppunut.

Suomi maksoi velan koknaan korkoineen, sitä ei konveroitu miksikään. sen sijaan Hooverin moratorion jälkeiset Suomen maksut koottiin stipendirahastoksi, josta myönnetään mm ASLA-STIPENDEJÄ. Olen itse saanut Asla-stipendin v. 75, jolla opiskelin TEXASissa 6 kk.

...pilakuvissa Suomea siitä, että se tosiaankin silloinkin maksoi ainoana velkansa.

En tiedä tarkemmin, mitkä piirit niitä julkaisivat mutta jotakin tuonsuuntaista se on ollut ehkä paljon muuallakin kuin Yhdyvalloissa.

Gutta-Perkka kirjoitti:

...pilakuvissa Suomea siitä, että se tosiaankin silloinkin maksoi ainoana velkansa.

En tiedä tarkemmin, mitkä piirit niitä julkaisivat mutta jotakin tuonsuuntaista se on ollut ehkä paljon muuallakin kuin Yhdyvalloissa.

Lue lisää

jotain jatkosodan ajasta kertovaa historiateosta, jonka nimeä en nyt saa millään konstilla mieleeni palautumaan. Yksi juttu siitä on kuitenkin iäksi mieleeni syöpynyt. Suomihan tunnollisesti maksoi muistaakseni 100 000 silloisen dollarin suuruisen lainanlyhennyseränsä jatkosodan alkuvaiheissa. Rooseveltin kerrottiin sanoneen jotenkin näin: Luuleeko se *****valtio ostavansa itselleen joitakin erivapauksia.

sitten luin kirjoitti:

jotain jatkosodan ajasta kertovaa historiateosta, jonka nimeä en nyt saa millään konstilla mieleeni palautumaan. Yksi juttu siitä on kuitenkin iäksi mieleeni syöpynyt. Suomihan tunnollisesti maksoi muistaakseni 100 000 silloisen dollarin suuruisen lainanlyhennyseränsä jatkosodan alkuvaiheissa. Rooseveltin kerrottiin sanoneen jotenkin näin: Luuleeko se *****valtio ostavansa itselleen joitakin erivapauksia.

Lue lisää

Minä järkytyin, kun luin Yhdysvaltain lähetystön Clintonin aikaista muistokirjaa vuodelta 1999 Suomen ja Yhdysvaltain suhteista.

Kyllä se on ollut kamalan härskiä suhtautumista.

Mutta sinänsä hyvin realistista.

Ei siinä paljon pienellä maalla ole sanomista suurvaltojen jaloissa sodan aikaan.

Mutta niinhän se on.

tuli taloudellinen toimija varsinaisesti vasta markan myötä.

Gutta-Perkka kirjoitti:

Minä järkytyin, kun luin Yhdysvaltain lähetystön Clintonin aikaista muistokirjaa vuodelta 1999 Suomen ja Yhdysvaltain suhteista.

Kyllä se on ollut kamalan härskiä suhtautumista.

Mutta sinänsä hyvin realistista.

Ei siinä paljon pienellä maalla ole sanomista suurvaltojen jaloissa sodan aikaan.

Mutta niinhän se on.

Lue lisää

... kirja ja mistä sellaisen voisi löytää?
Voisi olla aika kiinnostava.

Gutta-Perkka kirjoitti:

...pilakuvissa Suomea siitä, että se tosiaankin silloinkin maksoi ainoana velkansa.

En tiedä tarkemmin, mitkä piirit niitä julkaisivat mutta jotakin tuonsuuntaista se on ollut ehkä paljon muuallakin kuin Yhdyvalloissa.

Lue lisää

pidä paikkaansa. USA:ssa ei todellakaan pilkattu Suomea siitä, että se maksoi velkansa USA:lle. Päin vastoin, siitä on ollut Suomelle erittäin suuri hyöty ja jos keskivertoamerikkalainen ylipäätänsä jotakin suomalaisista tietää, niin se on hyvin usein että "suomalainen maksaa velkansa" tai että "suomalaiset ovat rehellisiä". Kumpikin on nimenomaan tunnollisen velanmaksun perua.

Rooseveltin lausunto liittyi siihen, että Suomi lyhensi tunnollisesti velkaansa silloinkin, kun maiden suhteet vuonna 1944 olivat aallonpohjassa. Tuolloin Roosevelt ihmetteli kuvittelivatko suomalaiset osatavansa rahalla amerikkalaisten sydämet. Tämän päivän näkökulmasta katsottuna Ryti tunsi amerikkalaiset Rooseveltia paremmin.

Suomi ei itsenäisyytensä aikana ole tehnyt kansainvälisen maineensa kannalta parempaa sijoitusta kuin USA:n velan takaisin maksaminen olosuhteista riippumatta. Vielä ainakin pari vuotta sitten tuo suoritus mainittiin esimerkiksi Moody's in luottoluokituksen perusteluissa yhtenä, vaikkakin nykyisin pienenä syynä Suomen valtion parhaalle mahdolliselle luokitukselle. Suuri maa voi syödä sanansa ja jättää velat maksamatta, pienen taas kannattaa pitää kiinni oamstaan -ja katsoa ettei mene turhanpäiten sanaansa antamaan.

Jerry_Falwell kirjoitti:

tuli taloudellinen toimija varsinaisesti vasta markan myötä.

"tuli taloudellinen toimija varsinaisesti vasta markan myötä."

- Markka tuli tosiaan Suomen valuutaksi vasta 1861, mutta eikö Senaatilla sitten ollut ennen sitä talousosastoa? Olihan niillä oltava oma budjetti? En tunne asiaa tarkemmin. 1860-luku on kyllä sinänsä looginen aikakausi, että tuolloin Suomi alkoi toimia (jopa kansainvälisesti kaupan alalla) melko aktiivisesti lunastaakseen keisarin/suomalaisen eliitin odotukset itsenäisestä toiminnasta.

... kirjoitti:

"tuli taloudellinen toimija varsinaisesti vasta markan myötä."

- Markka tuli tosiaan Suomen valuutaksi vasta 1861, mutta eikö Senaatilla sitten ollut ennen sitä talousosastoa? Olihan niillä oltava oma budjetti? En tunne asiaa tarkemmin. 1860-luku on kyllä sinänsä looginen aikakausi, että tuolloin Suomi alkoi toimia (jopa kansainvälisesti kaupan alalla) melko aktiivisesti lunastaakseen keisarin/suomalaisen eliitin odotukset itsenäisestä toiminnasta.

Lue lisää

sen nyt tulkitsee. Ennen markkaa Suomi oli kuin kunta tämän päivän Suomessa. Oma budjetti, mutta sama valuutta.

Jerry_Falwell kirjoitti:

sen nyt tulkitsee. Ennen markkaa Suomi oli kuin kunta tämän päivän Suomessa. Oma budjetti, mutta sama valuutta.

Niinpä. Aika paljon enemmän tietysti poliittista ja ja taloudellista valtaa kuin nykykunnilla. Suomellahan oli esim. tulliraja Venäjälle, eikä venäläiset saaneet automaattisesti harjoittaa täällä taloustoimintaa.

Eipä se USA tainnu niitä velkoja senkummemmin miltään valtiolta PERIÄ, mikäli minä kouluhistoriasta oikein muistan.
Suomi vaan maksoi alkuperäisen sopimuksen mukaan.

Punaniska kirjoitti:

Eipä se USA tainnu niitä velkoja senkummemmin miltään valtiolta PERIÄ, mikäli minä kouluhistoriasta oikein muistan.
Suomi vaan maksoi alkuperäisen sopimuksen mukaan.

Lue lisää

...mutta ei kai se poisuljettuakaan ole, että jonkun pörssiromahduksen jälkeen joku suurikin valtio rupeaa muistelemaan, mitä saatavia sitä mistäkin löytyykään, olkootpa kuinka mitättömiä tahansa, joita normaalioloissa ei edes muistakaan ja joita ei muuten kehtaisi edes periäkään.

Gutta-Perkka kirjoitti:

...mutta ei kai se poisuljettuakaan ole, että jonkun pörssiromahduksen jälkeen joku suurikin valtio rupeaa muistelemaan, mitä saatavia sitä mistäkin löytyykään, olkootpa kuinka mitättömiä tahansa, joita normaalioloissa ei edes muistakaan ja joita ei muuten kehtaisi edes periäkään.

Lue lisää

USA joutui moneen otteeseen pidentämään Euroopan maille myöntämiensä lainojen takaisinmaksuaikaa 1920-luvulla. Lisäksi kaikki Saksan taloudellisen tilanteen vakauttamiseen liittyneet yritykset toteutettiin USA:n taloudellisella tuella. Amerikkalaisilla pankeilla oli myös suuria saatavia Euroopassa. Näille oli tyypillistä, että laina-ajat olivat lyhyitä vain muutaman kuukauden mittaisia. Erityisesti Saksa eli aika pitkälle vekselivetoisesti.

Kun lama sitten iski, amerikkalaiset pankit alkoivat omien tappioidensa kattamiseksi ja likviditeettiään (lue käteisvarojaan) kasvattaakseen irtisanoa (eivät siis jatkaneet lainaa uudella vekselillä) lainojaan Euroopassa. Eurooppalaiset lainanottajat eivät kyenneet maksamaan ja kierre oli valmis. Suomen onni oli, että meillä ulkomaisen velan osuus oli suhteellisen pieni ja että se oli pitkäaikaista. Saksa kuitenkin, kuten tunnettua on, romahti totaalisesti ja veti koko keskisen Euroopan mukanaan.