On tyhmää kun jotkut pissikset/teiniXet viiltelevät kätensä, ja sitten pitävät lyhyt hihaisia paitoja ja puhuu tällei: Voi bäm, kun mä en voi ny mennä viikonloppuna biitsille kun nää mun kädet näyttää niin hirveilt, siis ou my gad! (ööh..en tiiä kirjotinkmo oikein)
Siis lähteeköhän nää pois? eikai kukaan näe näit?*ja esittelee samalla hymysuin kavereille)
Siis masennus/viiltely on vakava asia!!
Omasta kokemuksestani tiedän, että masennuksesta ei ihan sormiaan napsauttamalla pääse eroon!
Yhen kerran kun mun yks tuttava koulussa (ollaan kavereit, niinku joskus välkillä puhutaan, ja moikataan yms.)
Niin tää sit kerran alko välkäs puhuu isos porukas siitä kuinka se oli taas viilelly, ja otti sit taskustaan veitsen! ja sano:" Onneks mul on tää kaveri täs mukana"
Mä hermostuin siitä ja huusin:" Kuinka sä voit puhua noin! Vittu mitä me sit täs sun ympärillä ollaan!!? koristeit jos ei kavereit!!??
Ota järkikäteen, ja lopeta toi! Jos sul on vaikeeta niin puhu kavereille, koska viiltelyst ei oo mitään apua, eikä se varsinkaan ole mikään hieno ja cool juttu! Etkä sä vittu tiedä mitään kurjista ja kauheista asioista ja ajoista!!"
Se sit oli hiljaa, ja laitto veitsen pois..kai se oli vähällä itkeekki...
Mä tiedän että sil on paha olla, ja oon ollu sen tukena paljon yms. mutta se saa mut raivoamaan että pahalla ololla pitää leveillä ku elvis!
Mut mä ny haluan täs kaikille sanoa, että tiedän yhden asian mikä auttaa ainakin!
Meinaan mulla oli 7-8 luokilla masennusta, ja teki mieli jäädä vaan sänkyyn makaamaan, ja itkeä...
Siihen aikoihin mä olin ajatellut että jumalaa ei ole (hei hei!! en ole super uskovainen vaan puhun asiaa, ja tahdon auttaa joten lukekaa!!)
ja ajattelin että ne kirkko-hömpötykset on sieltä ja syvältä.
No sit yhtenä päivänä kun olin suihkussa, ajattelin että mitä jos rukoilisin...eihän siitä mitään haittaakaan olisi..joten rukoilin...ja asiat alkoivat mennä parempaan päin..hitaasti mutta varmasti!
Joten...jos todella haluat pois masennuksesta (tiedän myös että masennus ei tule ympäristöstäsi..vaan saatana nauttii tuskastasi..joten itsemurhalla olet saatanan vallassa. taistele vastaan jos todella haluat päästä siitä pois!)
Rukoile sillä siitä ei ole sinulle mitään haittaakaan...ei sun oo pakko sanoa siitä kellekkään, sanot vaan kaikki huoles (itse itkin samalla)
Ja anna tuskan valua pois rukoilun välityksellä)
Eikä sun joka ilta ole pakko rukoilla..vain silloin kun tahdot.
Mutta se auttaa!!
Sen rukoilemisen jälkeen minä ainakin olen saanut kaverieta, koulu kiusaus loppui (ihan yhtäkkiä!!)
ja tuntui paljon paremmalta.
Ymmärrän jos nyt tulee kommentteja että olen joku jeesustelija, mutta kokeilkaa rukoilemista! Itse en lue ilta- ja ruokarukousta, en käy kirkossa kuin vain koulun kanssa, mutta silti uskon jumalaan. Sillä hän auttaa...tiedän sen...jos et usko niin kokeile...yritä edes...minä ainakin olisin sinusta ylpeä jos tekisit sen...rukoile...
Siis lähteeköhän nää pois? eikai kukaan näe näit?*ja esittelee samalla hymysuin kavereille)
Siis masennus/viiltely on vakava asia!!
Omasta kokemuksestani tiedän, että masennuksesta ei ihan sormiaan napsauttamalla pääse eroon!
Yhen kerran kun mun yks tuttava koulussa (ollaan kavereit, niinku joskus välkillä puhutaan, ja moikataan yms.)
Niin tää sit kerran alko välkäs puhuu isos porukas siitä kuinka se oli taas viilelly, ja otti sit taskustaan veitsen! ja sano:" Onneks mul on tää kaveri täs mukana"
Mä hermostuin siitä ja huusin:" Kuinka sä voit puhua noin! Vittu mitä me sit täs sun ympärillä ollaan!!? koristeit jos ei kavereit!!??
Ota järkikäteen, ja lopeta toi! Jos sul on vaikeeta niin puhu kavereille, koska viiltelyst ei oo mitään apua, eikä se varsinkaan ole mikään hieno ja cool juttu! Etkä sä vittu tiedä mitään kurjista ja kauheista asioista ja ajoista!!"
Se sit oli hiljaa, ja laitto veitsen pois..kai se oli vähällä itkeekki...
Mä tiedän että sil on paha olla, ja oon ollu sen tukena paljon yms. mutta se saa mut raivoamaan että pahalla ololla pitää leveillä ku elvis!
Mut mä ny haluan täs kaikille sanoa, että tiedän yhden asian mikä auttaa ainakin!
Meinaan mulla oli 7-8 luokilla masennusta, ja teki mieli jäädä vaan sänkyyn makaamaan, ja itkeä...
Siihen aikoihin mä olin ajatellut että jumalaa ei ole (hei hei!! en ole super uskovainen vaan puhun asiaa, ja tahdon auttaa joten lukekaa!!)
ja ajattelin että ne kirkko-hömpötykset on sieltä ja syvältä.
No sit yhtenä päivänä kun olin suihkussa, ajattelin että mitä jos rukoilisin...eihän siitä mitään haittaakaan olisi..joten rukoilin...ja asiat alkoivat mennä parempaan päin..hitaasti mutta varmasti!
Joten...jos todella haluat pois masennuksesta (tiedän myös että masennus ei tule ympäristöstäsi..vaan saatana nauttii tuskastasi..joten itsemurhalla olet saatanan vallassa. taistele vastaan jos todella haluat päästä siitä pois!)
Rukoile sillä siitä ei ole sinulle mitään haittaakaan...ei sun oo pakko sanoa siitä kellekkään, sanot vaan kaikki huoles (itse itkin samalla)
Ja anna tuskan valua pois rukoilun välityksellä)
Eikä sun joka ilta ole pakko rukoilla..vain silloin kun tahdot.
Mutta se auttaa!!
Sen rukoilemisen jälkeen minä ainakin olen saanut kaverieta, koulu kiusaus loppui (ihan yhtäkkiä!!)
ja tuntui paljon paremmalta.
Ymmärrän jos nyt tulee kommentteja että olen joku jeesustelija, mutta kokeilkaa rukoilemista! Itse en lue ilta- ja ruokarukousta, en käy kirkossa kuin vain koulun kanssa, mutta silti uskon jumalaan. Sillä hän auttaa...tiedän sen...jos et usko niin kokeile...yritä edes...minä ainakin olisin sinusta ylpeä jos tekisit sen...rukoile...
Vastaukset 15
Vanhimmat
täl hetkel just kärsin masennuksest.. mul ei oo ketään kelle puhuu vaik mul onkin kavereita mut ne ei jaksa kuunnella. mä oon viillelly ennen itteeni ja tiedän että se on todella typerää mutta mulla se oikeesti auttaa tuskaan.. mä saan sillä suruni pois. monta kertaa on ollut veitsi nytkin kädes mut sit ku kattelee noit vanhoi arpii tulee sellanen fiilis et vittu tää on sairast touhuu..
ja sitten tosta rukoilemisesta.. oon kokeillu ei auta!
Oletko varma että annoit rukouksen sydämmestä asti?
Tai ehkä sinun pitää rukoilla enemmän, jotta saatana jättää sinut rauhaan...
Mutta usko minua, että viiltelyllä saat vain hetkellisen hyvän olon..
Mut noista kavereist...kuinka paljon olet yrittänyt sanoa niille että sinulla on paha olo?
Sillä jos sanot niille suoraan (mikä on hankalaa..kysy vaikka yöksi niin on helpompaa puhua kaverille kahestaan)
ja jos kaveri sanoo et:"mee muualle ruikuttaa" yms. niin silloin hän ei ole kaverisi, koska kaverit ovat sitä varten että heidän olkapäähän voi nojata ja itkeä siinä ja kertoa pahasta olostansa!
Yritä vain jaksaa, ja nyt näin kesäaikaan kannattaa mennä ulos vaikkapa metsään, ja katsoa luonnon rauhaa/kauneutta.
Minusta silloin tuntuu rauhalliselta ja ihanalta.
Mutta tosiaankin, toivottavsti pääset masennuksen yli, joten...Tsemppiä!!
Voin tietysti rukoilla puolestasi jos tahdot.
ite oon kärsiny kohta vuoden masennusta..syitä en jaksa tässä luetella.mutta,pitää rukoilla.mut on vaan sellanen tunne etten ole uskovainen...joskus oli,ja elämä hymyili.tarkemmin kun ajattelee,niin elämä oli mahtavaa silloin(tietysi tulee aina huonoja päiviä) pahan masennuksen aikana oon vaan haukkunu jumalaa,heitin rippiristini järven pohjaan(koska vitutti).mut nyt en ole pitkään aikaan uskonut,enkä tiedä osaanko edes uskoa...
En minä nyt masentunut ole ollut, mutta "huonojakin aikoja" on ollut. Vitutti kyllä kunnolla kaikki ja kyllä siinä tietysti masennuksen kuilun reunalla oli...
Ei siitä selviä kuin etsimällä elämän valoisia puolia tai puhumalla jollekin.
Viiltely ei tosiaan auta ja en tiedä auttaako rukoilukaan. Tulihan tuota riparin jälkeen pari kertaa kokeiltua ja toisaalta tuntuu että se auttoi... Saattoihan se toisaalta olla vain sitä että uskoi sen jälkeen menevän paremmin vakaasti, tai lähde oli kuin olikin jumalallinen.
Mäkin oon ollu pahasti masentunu,mut en mä ite usko jumalaan koska oon ateisti/satanisti. Ja niille tietämättömille jotka luulee että satanisti on sama asia ku saatananpalvoja,lukekaa toi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Satanismi
Mä parannuin masennuksesta pikkuhiljaa kun tapasin vanhan kaverini joka on myös masentunu.Ollaan juteltu paljon ja mun kohdalla musiikin kuuntelu on todella auttanut.
Mä en oo tarvinnu minkään jumalan apua,mut jotkut,jotka uskoo siihen,saattaa tarvita. Tuntuuhan se turvaliselta kun uskoo että on joku joka auttaa aina,jollain yliluonnollisella tavalla. Oli mullakin pienenä mielikuvituskaveri.
Ja masentuneena mä en ollu mitenkään kovaääninen,enkä esitelly mitään arpia,vaan eristäydyin täysin muista ihmisistä ja kuuntelin vaan musiikkia.
Tiedätkö että kaikella on tarkoituksensa, ja että jumala näkee kaiken?
Ehkä et vain huomannut, mutta jumala pelasti sinut, "lähettämällä" kaverin sinulle.
Minäkin masennuksen aikana luulin että tuntuu vaan paremmalta kun on jotain mihin uskoo, ja joku jonka luulee auttavan. Mutta uskonnossa ei ole kyse siitä, että niinkuin pikku lapsi luulee että haavaan ei enää satu, kun joku puhaltaa siihen, vaan jumala parantaa ihan oikeasti!
Sinulle minä haluaisin sanoa, että yritä tulla edes uskoon!
Olemme maailmassa vain "testin" takia, jonka avulla jumala tietää ketkä todella rakastavat häntä!
Luciferkin (eeh..eikös se kirjoteta noin?)
heitettiin pois taivaasta, koska kääntyi jumalaa vastaan! Sen vuoksi jumala teki testin.
Joten ole kiltti, ja pelastu! Usko jumalaan!
Mä uskon itteeni,enkä tarvii ketään jumalaa. Mul ei oo mitään syytä uskoa siihen,ja onhan elämä hauskempaakin,kun ei tarvii miettii kokoajan sitä että "suuttuukohan jumala nyt tästä?"
Mun mielestä toi koko juttu on vaan joku satu,jonka joku tyyppi keksi kauan sitten ,että kansalaiset olis kilttejä,koska ne pelkää ettei ne pääse taivaaseen.
Kaikilla on omat mielipiteet,mutta musta mun elämä on paljon helpompaa ku ei tarvii rukoilla apuu keneltäkään,vaan oppii pitämään huolen itsestään ja kavereistaan.
Mä rakastan ihmisiä jotka on ansainnu sen. Jumalasta ei mulla ainakaan oo mitään todisteita, eikä mulla muutenkaan oo syytä rakastaa ketään,jonka olemassaolosta mulla ei oo varmuutta.
Mä oon täysin itseeni ja elämään tyytyväinen ateisti. (tai satanisti)
(ei tehä täst mittää väittelyä. Keskustelua vain)
En minä ajattelekkaan niin että pelkäisin jumalan suuttuvan, koska hän antaa kaiken anteeksi!! Pitää vain rakastaa häntä. Ja on tyhmää sanoa, että ei usko siihen, mikä ei ole varmaa, (tai noh...tuo tyhmä-sana oli ehkä väärä sana)
koska eihän tieteellisetkään jutut ole varmoja! Emme edes tiedä minkänäköisiä meidän aivon solut ovat, koska ne ovat vain arvailuja, ja samoin kaikki donosaurukset yms.!
ja on jumalasta todisteita! Ne pitää vain itse kohdata, ja minä olen!
Mutta jso tosiaankin saatana on valloittanut sinut, etkä edes tahdo harkita asiaa niin..sille jumalakaan ei mahda mitään, koska se on ihmisen oma valinta, tahtookoon taivaaseen.....
Ja entisaikoina kun alettiin nähdä merkkejä jumalasta, papit yms. tekivät väärin!!! Saatana oli niin kiero,että uskotteli heille että heidän pitää tappaa/kiduttaa ei-uskovaisia, vaikka jumala sanookin että se on ihmisen oma tahto!
Kaikki kostot,kärsiminen, toisen kivusta nauttiminen on saatanan luota!
Ja kyllä sinä tarvitset jumalaa...et vain huomaa sitä...koska sinun pitää avata silmäsi kokonaan!!!
Voisit vaikka kokeilla rukoilemista, ja kysyä voisiko jumala näyttää sinulle merkin, jotta tietäisit hänen olevan olemassa!
Tietysti sitä ei ehkä tapahdu, koska ihmisen rakkaus jumalaan pitää tulla sisältä sydämmestä, eikä vain todisteiden kautta!
Mutta jos olet todella tuota mieltä niin....
Sille ei sitten voi mitään.... Mutta vaikka minäkin olen uskovainen, niin ei sitä kuitenkaan tarvitse mennä keski-ajan ylihömpötyksiin, vaan jumala rakastaa sinua, kunhan sinä vain rakastat häntä, sillä jeesus kuoli meidän syntiemme tähden...
Hyvältähän tuo kuulostaisi joissakin osin. On vain vaikea uskoa täysin, kun ei ole mitään selkeää näyttöä. No siis, tietysti uskohan ei ole tietoa ja näin ei tietenkään vaadi täyttä todistetta, mutta kyllä uskokin vaatii jotakin tietoa - ainakin minun olisi vaikea uskoa sokeasti jotakin.
No, jokainen tulkoon uskossaan autuaaksi, kuten joku sanoi.
puer86...mä luulen et säki oot pohjimmiltas satanisti.
Ei se ehkä välttämättä tyhmää ole. Viiltelyllähän voi hyvin näyttää miten paha on olla jos ei pysty puhua. Siihen pitäisi puuttua...
Eikä kannata alkaa huutaa jollekin että hänen pahaolo ei ole mitään sun pahaanoloon verrattuna.
Olisko sun mielestä mukavaa kun joku tulisi aliarvioimaan sun masennusta??
Ei pidä uskoa siihen että oma tapa masentua on ainut..
Ja tosta Jumalasta..
Mä ainakin oon rukoillut ja se on helpottanut oloa.
Masennusta on ollut nyt varmaan 4vuotta.
Ja sellanen joka haluamalla haluaa masennuksen on sitten jollain muulla tavalla psyykkisesti sairas.
*peittää arpensa lukuisilla helmikoruilla ja hymyilee* (mä oon kunnossa.ihan totta)
Mä oon masentunu ja koulukiusattu. Mulla ei oo ketään kaveria ja vanhemmat ja suurin osa sukulaisista on lestoja. Ne pakotti ja aivopesi mua pienenä ja yrittää vieläki, mutta musta tuli Ateisti. Ja ku mua alettiin hakkaamaan ja potkimaan koulussa nii mä masennuin todella pahasti. mä viiltelin ja suunnittelin itsaria ja kerran ku oltiin mökillä nii mä olin jo laittanu pappani revolverin ohimoa vasten ja se oli ladattu, mutta sitte eno tuli varastoon nii nakkasin pistoolin pois ennen ku se huomasi. Tuon jälkeen mä en kehdannu mennä sen enon luo, ku pelkäsin, että se näki... mä en pärjää kotona ku vanhemmat ei hyväksy mua. Musta tuli Saatananpalvoja. Mä viiltelin ja kidutin ittiä ja lopulta ku en enää kestäny nii mä annoin muiden kärsiä vihani takia. Mä en enää kestäny tehä kaikkee itelle ja musta tuli sadistinen ja aggressiivinen. Mä hakkasin heti jos joku sano sanankaan väärin. Mulla ei ollu ketään kaveria eikä ketään joka ois välittäny ja purin pahaa oloani muihin. Mä tiedän, että se on väärin, utta ku mä suutun nii mä en pysty ajatteleen mitään selkeesti... mä aloin ihannoimaan kuolemaa ja pilkkasin kaikkia uskonnollista... Nyt mä kadun kaikkia tekojani ihan hirveesti. Mä oon pilannu monen ihmisen elämän... Ajatelkaa mitä yksi ainoa masentunu ihminen voi saada aikaan! Mä pilasin monen nuoren koko elämän tärkeimmän ajan hakkaamalla niitä ja uhkailemalla. Joskus mä ajattelen, että mitä siitä ku tein niin, tekihän neki samalla tavalla mulle. Mutta kosto oli tyhmää. Mä en voi ikinä saada kavereita, en ikinä saada ketään ystävää... Mä haluaisin vaan kuolla pois tästä Helvetistä... mä oon vaaraksi muille ja mä kadun kaikkia tekojani ja vihaan ittiä. Vihaan elämää... Miten mä voisin hyvittää tekoni muille? Miten mä voisin kertoo niille, että mä en oo tarkotuksella hakannu... Mä oon epäonnistunu kaikessa... Voinko mä enää mitenkään muuttaa tulevaa? Oon vasta 14w enkä halua, että mua aina vihataan. Ja mä oon kaikenlisäksi Saatananpalvoja, että kaikki pelkää ja inhoo mua... Auttakaa joku mua!
saatananpalvoja vai satanisti? no etpä ainakaan satanistilta kuulosta eli kaise on niinkuin sanot.
onse väärin että toisia hakkaa mutta sentään myönnät sen ja jos kerrot niille tuon että miksi teit sen ja pyydät anteeks etc. [kaikki varmaan ehdottaa tota samaa ja kuulostaa imelältä]
jos eine ymmärrä niin saat ainaki omatuntos puhtaammaks ja ne voi joskus viäl funtsia sitä.
Tosta nyt ei varmaan ollu mitään apua mutta mä en ainakaan viälä haluais päättää omaa elämää ja tulee viäl kaikkii muutoksii etc.
mä oon ihan samaa mieltä sun kaa ne vaan on sääliin kipeenä esim.kun oma äiti tai isä ei välitä
alku on hyvä, koska olet myöntänyt tekosi, ja vaikka menneisyys olisi kuinka musta tahansa, niin tulevaa voi AINA muuttaa!!!
Ja juuri tässäkin tapahtui se sama juttu, vaikka et sitä itse näe, niin jumala kuitenkin puhuu sinulle itsesi kautta, ja siitä sinun katumus johtuu.
Ymmärrän että jumalan rakkaus ei kiinnosta sinua, jos sinua on jo lapsesta asti "pakotettu" uskoon. Usko pitää löytyä omasta sydämmestänsä!
Ymmärräthän, että elämällä jumala juuri testaa, että rakastatko häntä?
Ja että jumala antaa kaiken anteeksi, kunhan vain otat hänen rakkauden vastaan.
Jos olet rukoillut, ja seuraava päivä onkinhuono, niin ei se sitä tarkoita että jumala ei ota sinua vastaan!
Se että tahdot pois elämän kidutuksesta, johtuu vain siitä, että tahdot hyvän elämän! Ei siitä että tahdot kuolla!
Vai mitä?
Jumala kyllä auttaa sinua koko ajan, et ehkä vain itse huomaa sitä, ja se että joskus tuntuu pahalta, ei tarkoita että sinunpitäisi kääntyä saatanan puoleen!
Hän tekee kaikkensa jotta saisi sinut helvettiin!
taisetele vastaan, ja ota jumalan rakkaus sydämmeesi!
Mutta muista että usko pitää tulla sydämmestä!
Älä anna saatanan uskotella sinulle että olet huono, tai että jumala on huono!
Ja kyllä sinä voit saada ystäviä vielä!
Aina voi saada! Ja aina voi pyytää anteeksi tekojansa! Koska jos annat itse itsellesi anteeksi, niin muutkin antavat anteeksi!