Lehtori/aineenopettaja

tuon palkan takia pelkästään kannata harkita alaa. Tätä työtä tehdään sydämellä.

Aineenopettajaksi valmistutaan yliopistosta tai korkeakoulusta. Valmistuttuaan voi hakea lehtorin virkaa.
Kaikki aineenopettajat eivät siis ole lehtoreita.

Harkitse vaan alaa, mutta muista, ettei opettajan työ ole pelkästään tuntien pitämistä. Kuuden tunnin opetusrupeaman jälkeen vielä odottaa opetuksen suunnittelutyöt ja kokeiden korjaukset.

Lehtori on virkanimike aineenopettajalle, vähän niin kuin professori tohtorille. Pätevä aineenopettaja voidaan valita lehtorin virkaan. Itse valmistun ensi keväänä aineenopettajaksi, ja kyllä palkka on sitä luokkaa kuin sanoit. Loistavat lomat ja lyhyet työpäivät. Koulutus tosin on pitkä, itse olen kuluttanut yliopiston penkkejä 6 vuotta.

Ei pidä luulla kaikkea, mitä kerrotaan. Olen ollut 25 vuotta alalla lukion matemaattisten aineiden lehtorina ja vuodesta toiseen riittää kotitöitä ja pitkiä päiviä. Onneksi pidän työstäni ja koen sen tärkeäksi.

Varsinkin ylioppilaskirjoitusten aikaan syksyin keväin ja joka koeviikon yhteydessä kaksi viikkoa (kokeiden laatiminen ja korjaaminen) joutuu tekemään yli 40-tuntista viikkoa. Palkalla kyllä pärjää (kaikki lisät, muutama ylitunti). Mutta tuo 4500 euroa on täyttä legendaa.

peruskoulun ja lukion viranhsaltijat ovat lehtoreita, myös opot. Nuoremman ja vanhemman lehtorin nimityksiä ei enään käytettä, vaan lukion lehtori.

Lehtoraatti on virka ja sen saaminen ei tänä päivänä enää ole itsestäänselvyys.

Jopa työnhakumenettelyissä on eroa sillä haetaanko lehtoraattiin (eli virkaan) vai aineenopettajaksi (joka ei ole virka).

Tällä on myös merkitystä silloin, jos opetusta joudutaan vähentämään ja ottamaan opettajilta tunteja pois, sillä lehtoraatilla on suurempi opetusvelvollisuus/tuntitakuu kuin normaalilla aineenopettajalla.

Opetuksen kanssa tällä ei tietenkään ole merkitystä, eikä se käytännössä näy palkassakaan, jos on samat tuntimäärät.

Moni kaupunki on ottanut politiikakseen vähentää lehtorien määrää ja korvata ne aineen opettajilla (varsinkin uusissa kouluissa). Tämä johtuu siitä, että lehtoreilla kuten muillakin virkamiehillä on jotain erityissuojia omaan työpaikkaansa liittyen. Viranhaltijaa ei voi esimerkiksi siirtää toiseen tehtävään, mutta tavallinen aineen opettajan voi.

Lehtori on aineenopettaja ja viranhaltija. Vanhempi lehtori oli aikanaan lukiossa ja jolla oli lisäaineessa aina 35 opintoviikon laajyuiset opinnot. Nykyään peruskoulun ja lukion viranhaltijat ovat lehtorieta ja norssien luokanopettaja-lehtoreita. esim. oppilaanohjauksen lehtori, äidinkielen lehtori, maantiedon ja biologian lehtori, teknisen työn lehtori jne. ehtorit käyttävät viranhaltijoina julkista valtaa ja arvioivat oppilaita ja antavat rangaistuksia. Siksi ne ovat viranhaltijoita. Opettajan viroissa voi olla kysymyksessä tuntiopettaja, kansalaisopiston opettaja jne .
Lehtoreilla on opetusvelvollisuus, esim


Äidinkielen lukion lehtorin työmäärä:
ryhmänohjaajan tehtävät 1 vvt
kurssit 18 vvt
kirjaston hoito 1vvt
------------------------------------
kokonaistyömäärä kertoimineen - 16(opetusvelvollisuus)
22 h eli ylitunteja 6 palkka vähintään 4500e

esim. historian lehtori lukiossa

ryhmänohjaaja 1vvt
kurssit 16 vvt
opinto-ohjaus(maksetaan lukioresurssitunneista) 4 vvt
oppilaskunnan ohjaaja 0,5 vvt
---------------------------------------
lehtorin työmäärä yhteensä kerrointunteineen(1,1 kerrotaan mm. kurssit ym.)
23,65 - opetusvelvollisuus(21)=ylitunteja 2,65. Palkka alle 4500e

Opetusvelvollisuus asettaa palkallisesti lehtorit eriarvoiseen asemaan ja sitä on vaadittu poistettavaksi. Ylituntikorvaukset on äidinkielen lehtorilla korkeampi kuin historiassa.

Opetusvelvollisuus on eri aineissa erilainen ja perussa vastaavassa historian virassa 1 vvt korkeampi. Opettajanhuoneessa pyhä asia ja silloin ollaan vaarallisilla vesillä. Aikanaan valitin siitä että äidinkielen lehtoreilla on huomattavasti matalampi opv kuin muilla. Se jakaa oppiaineet a- ja b-aineisiin ja suoraan palkaan ja se on eriarvoistava.
OVTES:n mukaan opv:t oppiaineessa seuraavat:
luokanpettaja 24, äidinkieli lukiossa 16, peruskoulussa 17, ma,fy,ke,kuv ja mu lukiossa 20, opo 22,liikunta 23,kielet ja atk 19, ge,te,,hi,ps ym. lukiossa 21

lähde: OVTES 2017:kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus. KT