Mä en ymmärrä itseäni. Mitä mä haluun. Kaikki mun seksuaalifantasiat on kohdistunut naisiin.Mutta silti mä joskus ihastun miespuolisiin immeisiin ajattelemasta kuitenkaan kovin seksuaalisesti heistä mutta kuitenkin koen sen olevan muuta kuin kaverillista kiinnostusta. En vain tiedä mitä sitten. Nytkin on jokin pieni kiinnostuksen kohde. Mutta heti kun ajattelen että tekisin asialle jotain kuten pyytäisin treffeille, alkaa ahdistaa. Mutta silti se mun ajatuksissani aina joskus pyörii. Mulla on niinkin mielenkiintoinen tausta etten ole seurustelusuhdetta saanut aikaan niin miehen kuin naisenkaan kanssa. Ikää kuitenkin lähemmäksi kolmeakymmentä. Mutta henkilöitynyttä kiinnostusta naiseen tapahtuu harvemmin. Yleensä sellaiseen jonka tiedän olevan hetero. Vai olenko liikkunut liian vähän oikeissa piireissä. Olen myös miettinyt sitä tarkoittaako että kohdistan ihastukseni vain sellaisiin joita en voi kuitenkaan saada tai ei ole niin suuri juttu menettää. Vai mietinkö ylipäätään asioita liikaa. Mutta koen jotenkin olevani umpikujassa. Vaikka mitenkäs kukaan muu kuin minä näitä voi tietää. APUA!
Auttaisitteko mua
Izta
81578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vastaankin itse itselleni kun tuli niin tyhmä olo viestin kirjoituksen jälkeen vaikkei mitään vastattavaa olekaan.
Täällä kun on joku keskinäinen kulttuuri, jota uudet ei välttämättä osaa noudattaa ja viestit poistetaan. Ihmettelin eilen vähän tämän tyyppistä asiaa, mutta se viesti oli poistettu. *huokaus* Täällä pitää keskustella mielenkiintoisista asioista, kun eivät nuo pitkään kirjoitelleet jaksa lukea meidän seksuaalisuuspohdintoja...
Vaikka sellaista asiaa, että haluaistiko tai voisitko oikeasti olla suhteessa naiseen vai onko ihastumisesi naisiin pelkkää ihastumista ja fantasiaa? Vositko mennä oikeasti naisen kanssa sänkyyn ja elää ihan arkistakin elämää? Mikä sitten on ollut esteenä sille, että et ole miehien kanssa seurustellut se pelkkä kaveruuden tunneko? Olet kuitenkin jo lähemmäs 30, eli mistään pelosta seurustella tuskin on kyse!? Ongelmasi on itsestäsi varmasti hankala, mutta se ratkeaa vain sillä että rohkeasti pyydät jotakin naista treffeille ja tutustut samalla itseesi ja siihen puoleen oletko mahdollisesti lesbo. Muiden tunteilla on kuitenkaan suosittele sinun alkavan leikkimään. Aurinkoista kesää kuitenkin sinulle=)
Ps. ei täällä kaikki lesbot "vedä herneitä nenään", joskus vaan tuntuu, että vääriä ongelmia tuodaan esiin tälle puolen..
"Ongelmasi on itsestäsi varmasti hankala, mutta se ratkeaa vain sillä että rohkeasti pyydät jotakin naista treffeille ja tutustut samalla itseesi ja siihen puoleen oletko mahdollisesti lesbo. Muiden tunteilla on kuitenkaan suosittele sinun alkavan leikkimään."
Tuota noin. En ymmärrä, miten voisin pyytää jotain naista treffeille tutustuakseni itseeni siinä ja tässä ohessa en leikkisi toisen tunteilla. Minä näen tuossa ristiriidan - olenko ainoa?
Minun ongelmani oli siis se, että olen aina kuvitellut olevani hetero. Toisella tavalla seksuaalisesti suuntautuneet eivät koskaan ole häirinneet. Nyt eräs lesboksi tietämäni nainen on tehnyt aloitteita minua kohtaan ja olen yllätykseksini huomannut, että olenkin jotenkin kiinnostunut hänestä. Voisin tällä hetkellä mennä hänen kanssaan treffeille, halata, pussata, sylitellä, nukkua ja sen semmoista. Itse asiassa mietin noita asioita usein. Varsinaista seksiä kuitenkin ainakin vielä pelkään.
Ongelmani siis on se, että kun hän on ilmaissut olevansa kiinnostunut, niin miten voin lähteä hänen kanssaan treffeille leikkimättä hänen tunteillaan, kun en ole varma omasta seks.suuntautumisestani. Vaikka tätä kuinka päin pohdin ja mietin, niin en voi olla mistään varma etukäteen, kun en ole koskaan naisen kanssa suudellut, enkä kokenut romanttisia tunteita. En voi olla varma, että se tuntuu minusta hyvältä. Tätä mietin...
Olen sinkku ja pidän edelleen miehistäkin. Kyseinen lepakko tietää, etten ole koskaan ollut naisten kanssa romanttisesti tekemisissä.
ps. Kiva, että jaksasit vastata ja kertoa asiallisesti.
No eikö sinun osalta tilanne ole jo vähän selvempi, jos tunnet kiinnostusta tätä toista naista kohtaan? Mutta ilmaisin asian tuossa ensimmäisessä vastauksessa vähän liian epäselvästi, joten yritän selventää... eli toisten tunteiden leikkimisellä tarkoitan sitä,että sinulla ei ole aikomustakaan esimerkiksi muuhun kuin seksiin jonkun ihmisen kanssa, eli käytät vain ja heität, en tarkoittanut itseesi tutustumista tällä tasolla. Mielestäni ei ole mitään pahaa käydä tutustumassa toisiinsa vaikka leffassa, syömässä jne..ja sitä kautta kyllä myös muut tunteet tulevat herämään, jos ne ovat herätäkseen. Eikö ihan heteroillakin mene asiat niin, että ensin täytyy ottaa selvää mitä tuntee toista kohtaan ja sitten vasta rueta kunnolla seurustelemaan? Itse en henkilökohtaisesti pidä tunteilla leikkimisenä sitä, jos tapaat tyypin kerran tai kaksi ja toteat, että ei hän ehkä minua varten ollutkaan.... Mitä seksin harrastamiseen tulee, niin sen puolelta asiat etenevät sitten ihan omaa tietään, eikä sinun ole heti sinne sänkyyn hypättäväkään. Seksi yleensä tapahtuu lesbojen osalta silloin kun on tarpeeksi myös tunteita mukana ja kumpikin sitä haluaa.
Sinun ei ehkä ensimmäiseksi kannata miettiä tämän naisen seurassa sitä,jos hän siis nyt herättää sinussa vaikka ihastuksen tunteita, että olenko lesbo/bi, vaan annat tunteen tavallaan viedä etkä takerru liikaa siihen suuntautumisen murehtimiseen! Et varmasti ole ensimmäinen heteronainen, joka huomaa olevansakin "naisiin päin kallellaan", vaikka on luullut koko muun ikänsä aivan muuta!
Toivottavasti nyt jotain selkoa tuli=)
mä oon tässä lukenu näitä... täällä puhutaan koko ajan siitä, että jos hän on lesbo... muistaakseni Itza kirjoitti myös että on ollut ihastunut myös miehiin... miksi siis ei voi olla olemassa mahdollisuutta että Itza ois bi-seksuaali? itse tunnen älissä aivan samoin kuin Itza, mutta se eroaa siitä että TIEDÄN olevani bi-sexuaali... mieti sitä asiaa itsessäsi..
On kaksi eri asiaa a) yrittää ottaa selville, millainen itse on ja millainen toinen on ja miten synkkaa, ja b) leikkiä toisen tunteilla huolettomasti tai laskelmoidusti.
Edellinen on meneillään silloin, kun molemmin puolin tehdään selväksi omat epävarmuudet, selvittämisen tarve, kertaluonteisuuden peikko jne. Ja silti yhteisestä halusta pyritään tutustumaan yhä lähemmin. Yrittämiseen sisältyy erehtymisen mahdollisuus, myös onnistumisen.
Tunteilla leikkiminen on toisen hyväksikäyttämistä koemielessä tai hetken tarpeisiin sammutetuin lyhdyin - paitsi jos kumpikin leikkii ja kumpikin tietää pelin hengen.
Puhukaa asiasta ja ryhtykää tuumasta toimeen, jos siltä tuntuu. Ei vastentahtoisesti. Seksuaalinen suuntaus ei mielestäni paljastu pelkästään ihastelukohteiden perusteella. Nainen voi ihastua toisiin naisiin elämänsä aikana haluamatta olla missään seksuaalisissa tekemisissä näiden kanssa, en pidä sitä lesboutena. Tai ihastua vastaavasti miehiin. Se mikä merkitsee, on rakkaus.
Rakkaus ei ole nopeasti ohimenevää, rakkauteen usein liittyy omistamisen halua, halua olla tiiviisti yhdessä, rakkaus menee syvemmälle kuin ystävyys, ja sukupuolisen rakkauden yksi olennainen osa on (tai on suhteen jossain vaiheessa ollut) intohimo, tarve toteuttaa seksuaalisuutta myös fyysisesti.
kenties samanlaisessa tilanteessa joskus. Ei niin hirvittävän kauan sitten huomasin yhtäkkiä olevani ihastunut naiseen. Tämä pyöräytti koko maailmani ympäri, koska olin aina luullut olevani hetero, ja seurustellut vain miesten kanssa. Koskaan en ollut edes fantasioinut seksistä naisen kanssa. Niin siinä sitten kuitenkin kävi, että tämä yksi tapaus pyyhkäisi kintut alta ja se oli menoa. Olin onnellisen ihastunut kuin teinityttö, mutta koskaan emme harrastaneet seksiä. Suhde pysyi suukottelun ja muun läheisyyden tasolla. Tämä nainen oli täysin selvillä kuinka hämmentynyt olin asiasta eikä painostanut minua mihinkään. Yhteydenpitomme loppui kenties juuri tästä syystä omaan mahdottomuuteensa.
Tämän jälkeen ajattelin että kenties se oli vain joku hetkellinen häiriö hetero-minussa, ja menee nyt ohi. No, niinpä ei käynyt. Ryhdyin käymään homoloissa ja löysin sieltä uuden naisen johon tunsin tällä kertaa jo selkeää seksuaalistakin vetoa, ja niin siinä vain kävi että nykyään seurustelemme ja olen onnellisempi kuin koskaan.
Sinulle (ja samaa miettiville) voin sanoa, että ensimmäinen kerta pelottaa. Se on hämmentävää ja on ihan normaalia pelätä että todellisessa tilanteessa ei sitten haluakaan. Mitä sitten jos ei? Ei se ole kenenkään vika, vähiten oma. Silti, jos on rehellinen toiselle ja tämä osaa ottaa huomioon sinut ja olet oikeasti ja rehellisesti ihastunut, on aika pieni todennäköisyys ettet haluaisi. Minulla meni aika kauan hyväksyä itsessäni se etten enää näemmä haluakaan seksiä miehen kanssa. Toisaalta, tulin siihen tulokseen että seksuaalisuus on muuttuva osa ihmistä, ja on turha kangistua miettimään olenko nyt sitten lesbo vai bi vai mikä? Ota ihminen ihmisenä, ei sitä yleensäkään sukupuoleen ihastuta, vaan piirteisiin ja ominaisuuksiin. Tuskin kadullakaan tahdot harrastaa seksiä miesten kanssa vain siksi että nämä ovat miehiä? Sen sijaan rakastelu ihmisen kanssa josta välität, on ihana kokemus.
Sinuna menisin treffeille. Älä nyt etukäteen rupea hikoilemaan että tahdotko pitää ne housut jalassa vai et. Itseensä tutustuminen vie koko ihmisiän. Älä ota pulttia siitä oletko minkälainen seksuaaliselta suuntautumiseltasi, vaan keskity tutustumaan tähän yhteen ihmiseen ja tutki haluatko olla juuri hänen kanssaan. Onnea matkaan!