Ihastuminen väärään..

En tiedä miksi tänne kirjoitan mutta, ehkä tilanne käy jo liian vaikeaksi yksin miettiä..

Muutin muutama kuukausi sitten todella kauas "kotoa" naisen takia, yhteiseen kotiin..kaikki meni täydellisesti, löysin heti töitä ja yhteis elämä sujui..
Mutta sitten kävi jotain..omia ystäviä ei täällä ole kuin puhelimen päässä, niinpä toisen ystäviin tutuistuin. Ja ihastuin erääseen, ihastuin niin paljon ja kun oma suhde yhtäkkiä käänsi suuntaa...ehkä tuli arki vastaan...kuitenkaan en ole yksin tunteideni kanssa ja paljon on jo tapahtunut... ei ehkä olisi ongelmaa, mutta kun tuo toinen sattuu olemaan omani, ex...kaikki pelottaa eikä tiedä mitä tekisi, minkä jutun lopettaisi... toivoisin vain että joku muu tekee päätöksen mitä minä en voi tehdä, tai en osaa...
On niin pirun syyllinen olo...ja punnitsee asioita, mitä jos toinen kuitenkin vain leikkii, haluaa tuhota toisen elämää,ehkä omiani mietin...mut,mut...niin siis, kaikki kommentit vastaan otan...myös ne ilkeät..
51696
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

piiri pieni pyörii, lespot siinä hyörii, toi on mun ex ex ex, tolta haluun sex sex sex...

...niin se vaan tuntuu menevän...

Äänestä
  • xD !!!

    Äänestä

sun täytyy punnita tuntemuksias... kumpaa rakastat enemmän, vai rakastatko ollenkaan, onko kyse vain seksistä.... kaikkia puolia täytyy miettiä ennen kuin tekee sen "oikean" päätöksen... ja jos se on sun kultas ex jonka kans vehtaat..... minä itse en hyväksyisi sitä.. ja jos kerran on kyse pettämisestä, kerro tai keskustele siitä kumppaniesi kanssa, kysele armahtaisivatko he yhden hairahduksesi... se joka sanoo ei, olisi se jonka kanssa sinun tulisi olla... mutta jos se joka sanoo ei, on sun kulta, sitten en enää osaa sanoa... pätät omasta elämästäsi nainen! q:)

Äänestä

Kuulostaa ihan tutulta. Kannattaa harkita vakavasti. Omasta takaani kokemusta on hieman, se ei ole kaikille sama. Ei ole yhtä absoluuttista vastausta, mutta koitan jotenkin auttaa sua.

Mä, parisuhteessa suht pitkään elänyt tyttö, olen myös kokenut ihastumisen toiseen. Punnitsin asioita hyvin tarkkaan. Olisinko valmis heittämään puolentoista vuoden HYVÄN suhteen vain aloittaakseni jotain uutta, epämääräistä ja horjuvaa. Tunsin, että kaikki se, mitä oltiin koettu tyttöystäväni kanssa, ylämäet, alamäet ja vuoristoradat, oli niin suuri saavutus sinällään, etten olisi sitä voinut heittäää pois yhden ihastuksen takia.

Siinä sulle yksi mielipide..

En tiedä, oletteko kuulleet, mutta ihastuminen ja rakastuminen tapahtuvat eri puolilla aivoja ja ovat kaksi täysin eri asiaa. Ihastuminen ei välttämättä johda rakastumiseen, mutta ilman ihastumista voi rakastua. Toivoisin, että jokainen meistä ajattelisi tätä aina välillä..

Jos vaihtaa suhdetta jatkuvasti, voisi kysyä itseltään: Olenko rakastunut ihastumisen tunteeseen? Koska niitäkin on.

Minun onneeni kuuluu ystävyys, arki, yhteiset hetket, välittäminen toinen toisesta, rakkaus ja ymmärrys.

Kuitenkin loppupeleissä arki on aina arkea. En usko siihen, että ihastuminen kestää koko loppuelämän.

Lainatakseni erästä vanhaa sananlaskua: Arki käy lankeemuksen edellä.

Äänestä

" toivoisin vain että joku muu tekee päätöksen mitä minä en voi tehdä, tai en osaa... "

Enpä usko, että tuota toivot. Et kai oikeasti halua, että joku toinen todella päättää puolestasi, kuinka sinun tulee elämäsi elää. Kerran täällä vaan ollaan joten kannattaa miettiä, miten tuon ajan haluat käyttää.
Mä en ainakaan kestäisi, jos joku päättäisi puolestani ja tekisi kaikki virheenikin puolestani. Rohkeasti nyt vaan pohtimaan, mitä elämältäsi haluat!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ihmiseen... kirjoitti:

En tiedä miksi tänne kirjoitan mutta, ehkä tilanne käy jo liian vaikeaksi yksin miettiä..

Muutin muutama kuukausi sitten todella kauas "kotoa" naisen takia, yhteiseen kotiin..kaikki meni täydellisesti, löysin heti töitä ja yhteis elämä sujui..
Mutta sitten kävi jotain..omia ystäviä ei täällä ole kuin puhelimen päässä, niinpä toisen ystäviin tutuistuin. Ja ihastuin erääseen, ihastuin niin paljon ja kun oma suhde yhtäkkiä käänsi suuntaa...ehkä tuli arki vastaan...kuitenkaan en ole yksin tunteideni kanssa ja paljon on jo tapahtunut... ei ehkä olisi ongelmaa, mutta kun tuo toinen sattuu olemaan omani, ex...kaikki pelottaa eikä tiedä mitä tekisi, minkä jutun lopettaisi... toivoisin vain että joku muu tekee päätöksen mitä minä en voi tehdä, tai en osaa...
On niin pirun syyllinen olo...ja punnitsee asioita, mitä jos toinen kuitenkin vain leikkii, haluaa tuhota toisen elämää,ehkä omiani mietin...mut,mut...niin siis, kaikki kommentit vastaan otan...myös ne ilkeät..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu