Kengittä ulkona

se oli kivaa,mutta nyt en oo enää kävelly kun on tullu kammo kun astuin ampparin päälle ja se pisti sitten jalkaa ja jalka turpos ihan hillittömäksi :(

riippuu vähän missä kävelee. pelkään lasinsiruja, joten kaupungilla kävelen ilman kenkii vaa jos on pakko. (niiku jokus ku jalat väsy korkkareihin..) no mut esim mummolassa paljain jaloin kävely on IHANAA, paitsi jos on jotain terävii kivii tms KÄPYJÄ. "uskaltamaan".....?? en oo ikinä kokenu sitä mitenkää pelottavaks tai jännäks asiaks.

olla kengillä.:D
asun maalla ja kävelen ilman kenkiä.ainaki kotona.joskus kavereillekki.jalat on sitte likasaet mut ei se haittaa.:D
kerran oon astunu ampparin päälle.ja kiviinki tottuu.ei ne kohta enää tunnu teräviltä.:)

Mulla se riippuu vähän siitä,missä kävelen. Esimerkiksi kotona liikun aina avojaloin. Oikeastaan nyt parhaillaan olen avojaloin,kun näpyttelen tietokonetta. Kun taas kaupungilla en uskalla liikkua avojaloin,koska siellä voi olla lasinsiruja,jotka tuntuvat jaloissa inhottavilta. Mökillä kuljen avojaloin,kun siellä ei yleensä ole pulloja heitelty,samoin työpaikalla ja sukulaisten/tuttavien luona vieraillessa. Suoraan sanottuna aina,kun mahdollista,niin liikun avojaloin,sillä mulle tahtoo helposti tulla rakkuloita jalkaan,jotka menevät ohi avojaloin liikkumalla. Kengät jalassa liikkuessa pitää olla vähintään sukat jalassa,tai sitten kuumalla säällä kärsiä rakkuloiden aiheuttamasta kivusta,joka on inhottavaa. Nytkin rakkuloita on jaloissa joka aiheuttaa sen,että huomenna joudun menemään pyörällä töihin,olipa keli mikä tahansa.

Muutaman kymmenen minuutin harjoittelulla pärjää jo hiekkatiellä ja kuumalla asvaltilla ainakin helpommin kuin aluksi. :-)