Päivän hölmöily

Missä se pirisee.
Toisella ohjaan, toisella ongin, hemmetin puhelin.
Mitä, tärinäraita tiessä, hupsista ja onneks on.
Tuollahan se vilkahtaa, laukunpohjalla, mummopuhelin.
Mitä?? Muistutus: AS.Oy. kokous klo 17.00.
Ja minä ”huit´hemmetissä``
Ohi män, mut mänköön, tuleehan niitä vielä, toivottavasti.

soilike kirjoitti:

Missä se pirisee.
Toisella ohjaan, toisella ongin, hemmetin puhelin.
Mitä, tärinäraita tiessä, hupsista ja onneks on.
Tuollahan se vilkahtaa, laukunpohjalla, mummopuhelin.
Mitä?? Muistutus: AS.Oy. kokous klo 17.00.
Ja minä ”huit´hemmetissä``
Ohi män, mut mänköön, tuleehan niitä vielä, toivottavasti.

Lue lisää

Että toisillekin sattuu.

- Kokous klo 17 ja sinä "huit' hemmetissä ´".-

Minä olin kuitenkin laittanut muistutuksen ajoissa
heti aamutuimaan,
hätäinen kun olen, etten vaan myöhästy,
vaikka lääkäriaika oli vasta iltapäivällä.

Hekotukselle ei tule loppua, apua!

beataB(vatsalihakset kramppaa…)

soilike kirjoitti:

Missä se pirisee.
Toisella ohjaan, toisella ongin, hemmetin puhelin.
Mitä, tärinäraita tiessä, hupsista ja onneks on.
Tuollahan se vilkahtaa, laukunpohjalla, mummopuhelin.
Mitä?? Muistutus: AS.Oy. kokous klo 17.00.
Ja minä ”huit´hemmetissä``
Ohi män, mut mänköön, tuleehan niitä vielä, toivottavasti.

Lue lisää

Kokouksia tulee ja menee,
vai oliko kovinkin tärkeä?

mutta lääkärin aikoja
on vaikea saada uusia
joten paras vaan vastailla.

beataB (tällä hetkellä ei pirise...)

Minäkin hyppään aina puolimetriä ilmaan,
kun junassa pirisee.

Oliko se ehkä minun?

Myös tv:ssä tulee jokus soittoja,
joihin pitää yrittää vastata.

beataBarbara* kirjoitti:

Minäkin hyppään aina puolimetriä ilmaan,
kun junassa pirisee.

Oliko se ehkä minun?

Myös tv:ssä tulee jokus soittoja,
joihin pitää yrittää vastata.

Lue lisää

On siitä pirinästä hyötyäkin, pudotin lapissa metsään kännukän ja ajoimme pari kilometriä takaisin ,mieheni soitti ja siellä se pirinä kuului

madre kirjoitti:

On siitä pirinästä hyötyäkin, pudotin lapissa metsään kännukän ja ajoimme pari kilometriä takaisin ,mieheni soitti ja siellä se pirinä kuului

Lankapuhelimen aikaan jouduin usein kotona soittamaan itselleni,
että mihin se kapula on hävinnyt? Tässä se äsken vielä oli.

Kesällä ja varsinkin naisilla kevyissä kesähepenissä
ei ole kännylle passelia säilytys paikkaa.
Miesten paidan rintatasku on kätevä, siitä sen helposti nappaa.

Laukun pohjalta kaivaminen on työlästä.

Rannekänny pysyisi ehkä hyvin mukana?

beataB

Minulla kännykkä soi niin harvoin, että julkisissa liikennevälineissä katselen ympärilleni ja ihmettelen, miksei kukaan vastaa. Usein soittaja herpaantuu ja lopettaa ennen kuin älyän, että hälytys kuuluu minun kännykästäni.

Harvapuheinen kirjoitti:

Minulla kännykkä soi niin harvoin, että julkisissa liikennevälineissä katselen ympärilleni ja ihmettelen, miksei kukaan vastaa. Usein soittaja herpaantuu ja lopettaa ennen kuin älyän, että hälytys kuuluu minun kännykästäni.

Lue lisää

Tuosta tuli mieleen, kun keväällä olimme kävelemässä jonossa lentokoneeseen Espanjalaisella lentokentällä matkatoverini herätyskello alkoi soida hänen käsipakaasissaan. Kesti kauan ennenkuin hän tajusi, että hänen kassissaanhan se peijakas soi. Ehdittiin lentokoneessa paikoillemme asti ennenkuin hän sen sai kaivettua esiin ja sammutettua. Herätti hilpeyttä suuresti.

mutta kun ei muista,ei sovi tai jää päähän.

Opimmehan me, ainakin jotain.

Nuo lärpyttimet ovat vaan kaikkia niin samankaltaisia,
että kun ajatuksissaan jonkun sieppaa, niin ei aina se oikea käteen osu.
Tv:n ja video:n ovat joskus aivan kaksosia,
että täytyy oikein katsoa, kumpi on kumpi.

Onhan se myös jonkunlaista hajamielisyyttä,
kuten sillä kuuluisalla professorilla, joka aamiaispöydässä,
suuteli kananmunaa ja koputti vaimoaan lusikalla päähän.

beataB

beataBarbara* kirjoitti:

Opimmehan me, ainakin jotain.

Nuo lärpyttimet ovat vaan kaikkia niin samankaltaisia,
että kun ajatuksissaan jonkun sieppaa, niin ei aina se oikea käteen osu.
Tv:n ja video:n ovat joskus aivan kaksosia,
että täytyy oikein katsoa, kumpi on kumpi.

Onhan se myös jonkunlaista hajamielisyyttä,
kuten sillä kuuluisalla professorilla, joka aamiaispöydässä,
suuteli kananmunaa ja koputti vaimoaan lusikalla päähän.

beataB

Lue lisää

Ei sitä kaikkea voi muistaa tällä ikää enää,
mutta oppia ikä kaikki.
kun vain muisti pelaa.

beataBarbara* kirjoitti:

Opimmehan me, ainakin jotain.

Nuo lärpyttimet ovat vaan kaikkia niin samankaltaisia,
että kun ajatuksissaan jonkun sieppaa, niin ei aina se oikea käteen osu.
Tv:n ja video:n ovat joskus aivan kaksosia,
että täytyy oikein katsoa, kumpi on kumpi.

Onhan se myös jonkunlaista hajamielisyyttä,
kuten sillä kuuluisalla professorilla, joka aamiaispöydässä,
suuteli kananmunaa ja koputti vaimoaan lusikalla päähän.

beataB

Lue lisää

Minä olin kerran vahtimassa lapsen-lapsia kun huomasin kauhuissani kauhuissani ne kaikki kuusi kapulaa, minun olisi siitä pitänyt osata laittaa lapsille joku nauha pyörimään,joko tv-hen,videoon,tvd-hen,tai seinälle heijastavaan,tai mihin lieneekään ,niin eihän siitä tullut mitään.
Kaikenlisäksi silmälasit olivat kotona, että sadutkin täytyi unohtaa.
Mutta lopulta keksin että kerroin itse.
Siinä he sitten silmät ymmyrkäisenä katsoivat minun ilmeitä ,eivätkä malttaneet edes nukkua.

beataBarbara* kirjoitti:

Opimmehan me, ainakin jotain.

Nuo lärpyttimet ovat vaan kaikkia niin samankaltaisia,
että kun ajatuksissaan jonkun sieppaa, niin ei aina se oikea käteen osu.
Tv:n ja video:n ovat joskus aivan kaksosia,
että täytyy oikein katsoa, kumpi on kumpi.

Onhan se myös jonkunlaista hajamielisyyttä,
kuten sillä kuuluisalla professorilla, joka aamiaispöydässä,
suuteli kananmunaa ja koputti vaimoaan lusikalla päähän.

beataB

Lue lisää

Heh,heh,hih,hih,hiiii..
Taas tuli ikää lisäää. Ei tässää auta kun alkaa nauraa itsellen, niin helpottaa. Eilen kävin maksamassa oven aukaisijan laskun 35 euroa. Kävi nyt kerran näinkin, että avain jäi kotiin kun lenkille lähdin. Onneksi oli känny taskussa, ettei tavinnut naapureille paljastaa unohdustaan. No tuli sieltä kaksi komeaa Engelin poikaa, ja sisälle pääsin. Ei ne kaikkia sisälle olisi päästänyt. Henkkari piti näyttää. Ja lasku kouraan.

osaava1 kirjoitti:

Ei sitä kaikkea voi muistaa tällä ikää enää,
mutta oppia ikä kaikki.
kun vain muisti pelaa.

Ja tekevälle sattuu!
kaikenlaista.

beataB

Leny kirjoitti:

Heh,heh,hih,hih,hiiii..
Taas tuli ikää lisäää. Ei tässää auta kun alkaa nauraa itsellen, niin helpottaa. Eilen kävin maksamassa oven aukaisijan laskun 35 euroa. Kävi nyt kerran näinkin, että avain jäi kotiin kun lenkille lähdin. Onneksi oli känny taskussa, ettei tavinnut naapureille paljastaa unohdustaan. No tuli sieltä kaksi komeaa Engelin poikaa, ja sisälle pääsin. Ei ne kaikkia sisälle olisi päästänyt. Henkkari piti näyttää. Ja lasku kouraan.

Lue lisää

sain josku 90luvulla kelansanomat jossa luki:vanhemmila ihmisillä on niin pljon sitä tietoa päässä että kestää ennen kun jokin asia tulee mieleen.Nuorilla taas vielä niin "tyhjä"pää että ne saa äkkiä asiasta kiinni.Elikkä nää meidän"tietsikat"on jo niin ladattuja et odotellaan vaan kyllä se tieto sielt tulee.

mumeli kirjoitti:

sain josku 90luvulla kelansanomat jossa luki:vanhemmila ihmisillä on niin pljon sitä tietoa päässä että kestää ennen kun jokin asia tulee mieleen.Nuorilla taas vielä niin "tyhjä"pää että ne saa äkkiä asiasta kiinni.Elikkä nää meidän"tietsikat"on jo niin ladattuja et odotellaan vaan kyllä se tieto sielt tulee.

Lue lisää

Että joskus ottaa pattiin, kun ei saa jotain nimeä mieleensä. Esim. vanhaa työkaveria tai jotain vaikka julkisuuden henkilöä. Oikein pitää kalenterista kahlata nimet läpi. Usein muistaa alkukirjaimen ja se auttaa. Sitten lohduttelee itseään, että pitääkö sitä jotain 20 vuotta sitten tavattua muistaakaan.

beataBarbara* kirjoitti:

Opimmehan me, ainakin jotain.

Nuo lärpyttimet ovat vaan kaikkia niin samankaltaisia,
että kun ajatuksissaan jonkun sieppaa, niin ei aina se oikea käteen osu.
Tv:n ja video:n ovat joskus aivan kaksosia,
että täytyy oikein katsoa, kumpi on kumpi.

Onhan se myös jonkunlaista hajamielisyyttä,
kuten sillä kuuluisalla professorilla, joka aamiaispöydässä,
suuteli kananmunaa ja koputti vaimoaan lusikalla päähän.

beataB

Lue lisää

Vähäkö piti nauraa,tietysti nyt yksikseen koneen äärellä.Taas tuli sukulaisien kiusaksi muutama vuosi lisää(jos nauru lisää ikää...=) ).
Oma hauska juttu oli sellainen,että tässä taannoin laitoin talon kaikki palikat olkkarinpöydälle,josta ne on sitte helppo löytää mitä kulloinkin sit tarvii.Ja aina yleensä puhelinta,varsinkin silloon kun tulee hyvä elokuva joku osuu soittamaan.Palikat ja ohjaimet olivat siis rivissä.Ukon kans siinä katteltiin tv.tä ja ukon kännykkä alkoi soimaan,ukko kraappas ensimmäisen palikan käteen ja sitä paineleen ja huutaan kuin meri hädäs:No haloo mikä on ettei mitään kuulu vaikka kuinka painelee..ja ainavaan jossain kännykkä hälyyttää...Ukko oli ottanu tv.n kaukosäätimen käteensä ja huutaa siihen ja sekin oli vielä väärinpäin...isäntähän siitä melkeen hermostumaan kun mä nauraa kräkätän sohvalla vetet silimis.Enkä saa sanotuksi että puhelin on ainavaan pöyrällä joka soi..Avioeroa ei tullu mut kovin montaa kertaa ei uskaltanu sinä päivänä tv.n kaukosäädintä korvalla pitää,ei eres omalla korvalla .Tietysti asiaa toimitettiin kaikille jokka sinäpäivänä kylähän tuli...ja kylläme papit naurettiin. =) Hauskoja arkipäivän tilanteita kaikille ja aurinkoista kesää.

laitteet rivis kirjoitti:

Vähäkö piti nauraa,tietysti nyt yksikseen koneen äärellä.Taas tuli sukulaisien kiusaksi muutama vuosi lisää(jos nauru lisää ikää...=) ).
Oma hauska juttu oli sellainen,että tässä taannoin laitoin talon kaikki palikat olkkarinpöydälle,josta ne on sitte helppo löytää mitä kulloinkin sit tarvii.Ja aina yleensä puhelinta,varsinkin silloon kun tulee hyvä elokuva joku osuu soittamaan.Palikat ja ohjaimet olivat siis rivissä.Ukon kans siinä katteltiin tv.tä ja ukon kännykkä alkoi soimaan,ukko kraappas ensimmäisen palikan käteen ja sitä paineleen ja huutaan kuin meri hädäs:No haloo mikä on ettei mitään kuulu vaikka kuinka painelee..ja ainavaan jossain kännykkä hälyyttää...Ukko oli ottanu tv.n kaukosäätimen käteensä ja huutaa siihen ja sekin oli vielä väärinpäin...isäntähän siitä melkeen hermostumaan kun mä nauraa kräkätän sohvalla vetet silimis.Enkä saa sanotuksi että puhelin on ainavaan pöyrällä joka soi..Avioeroa ei tullu mut kovin montaa kertaa ei uskaltanu sinä päivänä tv.n kaukosäädintä korvalla pitää,ei eres omalla korvalla .Tietysti asiaa toimitettiin kaikille jokka sinäpäivänä kylähän tuli...ja kylläme papit naurettiin. =) Hauskoja arkipäivän tilanteita kaikille ja aurinkoista kesää.

Lue lisää

Hölmöily harmittaa aina silloin,
kun sen toinenkin näkee.

Jos yksin hölmöilee,
nauraa vaan itse itselleen.

Muistaa vilkaista,
ettei kukaan vaan nähnyt.

Aina ei parane toisen mokalle
liikaa hihitellä.

Minkä tänään opit, sen huomenna olet jo unohtanut, näin on marjat.

Voi, melkein joka päivä.
Kuinkas siitä kunnialla selviäisi?

Kehtaako sanoa, anteeksi mikä sun nyt nimi olikaan tai
missä sinä asuitkaan?

beataB (voi,voi..)

beataBarbara* kirjoitti:

Voi, melkein joka päivä.
Kuinkas siitä kunnialla selviäisi?

Kehtaako sanoa, anteeksi mikä sun nyt nimi olikaan tai
missä sinä asuitkaan?

beataB (voi,voi..)

Lue lisää

Jos vastaan tulija sanoo etunimensä niin sano että kyllä minä sinun etunimesi tiedän ,mutta mikä olikaan sukunimesi.ja päin vastoin . Näin säästyt paljastumisesta .Konsti se on tämäkin .

Ei ilmiö välttämättä liity ikään, jos joku meinaa sitä vanhuuden huonomuistisuudeksi. Muistan, että minulle on käynyt niin ensimmäisiä kertoja jo alle kolmekymppisenä. Varmasti etenkin silloin, jos ammattinsa puitteissa tapaa paljon ihmisiä, tilanne tulee eteen usein.

Moniko on tuijotellut kadulla kaupan "kassaa" ja miettinyt, kuka hemmetti tuo on, kun näyttää niin tutulta!?

Hintriika kirjoitti:

Ei ilmiö välttämättä liity ikään, jos joku meinaa sitä vanhuuden huonomuistisuudeksi. Muistan, että minulle on käynyt niin ensimmäisiä kertoja jo alle kolmekymppisenä. Varmasti etenkin silloin, jos ammattinsa puitteissa tapaa paljon ihmisiä, tilanne tulee eteen usein.

Moniko on tuijotellut kadulla kaupan "kassaa" ja miettinyt, kuka hemmetti tuo on, kun näyttää niin tutulta!?

Lue lisää

Et usko, että lohdutti. Mulla on myös ollut semmoinen työ, jossa on tavannut tosi paljon ihmisiä, joiden kanssa on ollut tekemisissä lyhyempiä ja pitempiä aikoja,

Leny kirjoitti:

Et usko, että lohdutti. Mulla on myös ollut semmoinen työ, jossa on tavannut tosi paljon ihmisiä, joiden kanssa on ollut tekemisissä lyhyempiä ja pitempiä aikoja,

Ole hyvä vaín. Voisin vielä jatkaa, että minulla ainakin hajamielisyys on syntymävika. Koulussa sain muikkareita, kun aina jokin kirja tai vihko tai palautettava koepaperi puuttui. Sitten tein itselleni systeemin, jolla aamulla tarkistin kaiken mahdollisen. Samanlaisia systeemejä olen tehnyt sitten koko ikäni.

Silti ei auta, kun kävelee touhuissaan toiseen huoneeseen ja jää ihmettelemään, minkä kumman takia minä tänne läksin. Usein se tulee mieleen, kun ottaa pakkia ja yrittää uudestaan...

Mut kuka hän olikaan.
Koulukaveri, naapuri edellisessä kodissa, asiakas , tuttu kurssilta, huh, vai entinen poikaystävä?
Mulla kun on hyvä muisti, mut valikoiva.
Jotensakin, muistan hyvin jopa perhosten latinalaisia nimiä, mut kun….