Kirjoittanut: Lasten puolesta 14.6.2005 klo 17.12
Olemme eronneet 12v sitten.Kaikki nämä vuodet lasten isä on tehnyt jos jonkinlaista temppua vaikeuttaen omien lastensa elämää.Minkäänlaista huolenpitoa tai normaalia kanssakäymistä ei ole ollut.
Isä on mm. sanoutunut irti isyydestään suullisesti,puhelimessa kertoen ja tekstiviesteillä useaan otteeseen.Vanhempi lapsi täytti jo 18v,toinen alaikäinen.Nuoremman lapsen huoltajuudesta hän luopui ja lähetti siitä päätöksenkin.Luuli,että ei tarvitse enää sen jälkeen maksaa elatusmaksuja.
Kännissä soittelee ja häiriköi lapsia tekstiviesteillä myös yöllä.Nuoremmalle laitettiin salainen numero,koska ei enää jaksanut kaikkea törkyä kestää.Nyt isä kulkee soskussa valittamassa,että ei saa yhteyttä tyttäreensä!!! Vanhempi osaa jo olla vastaamatta tai haistattaa p....!
Nyt tuli viimeinen niitti ja oma kärsivällisyyteni alkaa olla lopussa: Isä kieltää lapsia enää tapaamasta omaa mummoaan,isän äitiä.Isä omistaa entisen kotitalonsa puoliksi äitinsä kanssa ja antoi nyt lapsille lähestymiskiellon puhelimessa. Mummon luo ei ole enää asiaa tai tulee poliisi,näin se meni. Mummo soitti ja pyysi lapsia käymään luonaan.Eivät uskalla mennä,koska isä uhkaa poliisilla.Myös isän ainoa sisar saanut saman uhkauksen ja lähestymiskiellon.
Kaikenlaista olen vuosien mittaan kokenut ex-mieheni taholta,mutta tämä on jo liikaa.Omien lasten kohtelu täytenä saastana on mielestäni sairasta ja hyvin julmaa.
Mitä tekisimme??? Mummo on täydellisesti eristetty lapsenlapsistaan (kaikkiaan 4) ja ei itse kykene esim. lähtemään minnekään huonon liikuntakyvyn vuoksi.Ikääkin on yli 80v. Poliisille emme ole vielä asiasta kertoneet.Sosiaalitoimiston väki suhtautuu välinpitämättömästi,koska mies on töissä kunnalla.
Olemme eronneet 12v sitten.Kaikki nämä vuodet lasten isä on tehnyt jos jonkinlaista temppua vaikeuttaen omien lastensa elämää.Minkäänlaista huolenpitoa tai normaalia kanssakäymistä ei ole ollut.
Isä on mm. sanoutunut irti isyydestään suullisesti,puhelimessa kertoen ja tekstiviesteillä useaan otteeseen.Vanhempi lapsi täytti jo 18v,toinen alaikäinen.Nuoremman lapsen huoltajuudesta hän luopui ja lähetti siitä päätöksenkin.Luuli,että ei tarvitse enää sen jälkeen maksaa elatusmaksuja.
Kännissä soittelee ja häiriköi lapsia tekstiviesteillä myös yöllä.Nuoremmalle laitettiin salainen numero,koska ei enää jaksanut kaikkea törkyä kestää.Nyt isä kulkee soskussa valittamassa,että ei saa yhteyttä tyttäreensä!!! Vanhempi osaa jo olla vastaamatta tai haistattaa p....!
Nyt tuli viimeinen niitti ja oma kärsivällisyyteni alkaa olla lopussa: Isä kieltää lapsia enää tapaamasta omaa mummoaan,isän äitiä.Isä omistaa entisen kotitalonsa puoliksi äitinsä kanssa ja antoi nyt lapsille lähestymiskiellon puhelimessa. Mummon luo ei ole enää asiaa tai tulee poliisi,näin se meni. Mummo soitti ja pyysi lapsia käymään luonaan.Eivät uskalla mennä,koska isä uhkaa poliisilla.Myös isän ainoa sisar saanut saman uhkauksen ja lähestymiskiellon.
Kaikenlaista olen vuosien mittaan kokenut ex-mieheni taholta,mutta tämä on jo liikaa.Omien lasten kohtelu täytenä saastana on mielestäni sairasta ja hyvin julmaa.
Mitä tekisimme??? Mummo on täydellisesti eristetty lapsenlapsistaan (kaikkiaan 4) ja ei itse kykene esim. lähtemään minnekään huonon liikuntakyvyn vuoksi.Ikääkin on yli 80v. Poliisille emme ole vielä asiasta kertoneet.Sosiaalitoimiston väki suhtautuu välinpitämättömästi,koska mies on töissä kunnalla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeastihan lähestymiskiellon voi määrätä lähinnä käräjäoikeus (Finlex, Laki lähestymiskiellosta 4.12.1998/898, 4§). Tilapäisestä sellaisesta myös
pidättämiseen oikeutettu virkamies, eli poliisi
kaiketi käytännössä. Em. lain 9§ mukaan päätös
on toimitettava "todisteellista tiedoksiantotapaa noudattaen", eli jos lapsille ei tällaista ole
toimitettu, mitään virallista lähestymiskieltoa
ei ole. Kuten itsekin kirjoitit, kyseessä on
"omatekoinen lähestymiskielto", jolla ei ole mitään laillista perustetta. Isoäidillä on kodissaan suorastaan perustuslaillinen oikeus
tavata ihmisiä.
pääsitkö nyt sitten pätemään oikein olan takaa..?tekikö hyvää...?Onko nyt hyvä mieli...?voin sanoa että tosta sinun "neuvostasi" tai mikä nyt olikaan,ei ollut mitään hyötyä kenellekkään...mut kiva et tiedät laki pykälistä...onnea sulle vaan.
Nyt heti soitat poliisille.Laiton uhkaus ja tuollainen itse tekaistu lähestymiskielto ovat asioita,joihin poliisi voi puuttua.
Sosiaaliviranomaisten velvollisuus on suojella lasta.Lastensuojeluun kuuluu myös henkiseltä väkivallalta varjeleminen.Jos asia ei hoidu muuten,ota yhteyttä suoraan sosiaalijohtajan.Hän on sos.työntekijöiden esimies ja on velvollinen valvomaan alaistensa työmoraalia.
Ei kun suoraa toimintaa! Älä anna periksi nimenomaan lasten tähden! Miehenä häpeän tuollaista käytöstä oman sukupuoleni edustajalta.
vai sanoittaisiinko juomari, jolla on aivot pehmenneet. Ensinnäkin yksipuolisesti isyyden irtisanominen on huono vitsi, mitä ei ole oikeudessa kumottu, se pysyy, vaikka mitä ukaaseja tai muita päätöksiä henkilö itse päättää toteuttaa. Samoin "omatekoinen lähestymiskielto" on pätemätön, joten jos lapsen isoäiti pyytää kylään, sinne voi hyvissä mielin mennä. Toki ko. "t/j uomarin" päätöksestä kannattaa informoida poliisia, jopa voivat neuvoa tekemään tutkintapyynnön. Ja tehkää se esim. ennen vierailua isöäitin luokse, joten se on silloin poliisin "tuoreessa muistissa"
Ei se mies ole isyyttään irtisanonut vaan huoltajuutensa. Ja oikein käräjäoikeuden kautta sain tietää olevani virallisesti yksinhuoltaja.
Hän kuvitteli tosiaan,että ei tarvii maksaa sitä elatusmaksua,jos ottaa loparit huoltajuudestaan.
Meidän elämää se ei käytännössä muuttanut millään tavoin,olin ollut yksinhuoltaja koko ajan,isä ei osallistunut lasten elämään millään tavoin.
Tuo lähestymiskielto on tosiaan tuulesta temmattu,mutta isojenkin lasten mielipaha on kurja asia. Eivätkä he halua ryhtyä sotimaan poliisin kautta.Senkin ymmärrän,pelkäävät isäänsä jo nyt. Silti tilanne harmittaa vietävästi!