Onkohan täällä ketään jolla omistuksessa noita skotlannin kruunupäitä? Tai edes tietoa ko rodusta tai karjanpidosta?:)
Olemme nyt harkinneet muutaman pään hankkimista, parikymmentä hehtaaria varmasti riittää ruokkimaan nuo lemmikit kotitalouslihoiksi. Montako päätä tuolla maamäärällä kannattaisi hankkia? (Tarkoitus hyvin pienellään pitää kuitenkin koko homma) montako eläintä tarvitaan jotta lauma voi hyvin?
Kárjaa tilalla ei nimittäin ole ollut sitten suomen maatalouden kukoistuksen 30 vuotta sitten.. Käsitykseni mukaan rotu on melko aluperäinen eli navetoita ym ei ole tarvis pyykätä kuntoon, kunnon suojat laitumelle tottakai!
Kannattaisiko satsata vain muutamaan (kantavaan?) lehmään, vai ottaako sonni samaan syssyyn?
Laittakaapa jonkinlaisia kirja ym lähde suosituksia, joista kannattaisi aloittaa lihakarjaura:)
Olemme nyt harkinneet muutaman pään hankkimista, parikymmentä hehtaaria varmasti riittää ruokkimaan nuo lemmikit kotitalouslihoiksi. Montako päätä tuolla maamäärällä kannattaisi hankkia? (Tarkoitus hyvin pienellään pitää kuitenkin koko homma) montako eläintä tarvitaan jotta lauma voi hyvin?
Kárjaa tilalla ei nimittäin ole ollut sitten suomen maatalouden kukoistuksen 30 vuotta sitten.. Käsitykseni mukaan rotu on melko aluperäinen eli navetoita ym ei ole tarvis pyykätä kuntoon, kunnon suojat laitumelle tottakai!
Kannattaisiko satsata vain muutamaan (kantavaan?) lehmään, vai ottaako sonni samaan syssyyn?
Laittakaapa jonkinlaisia kirja ym lähde suosituksia, joista kannattaisi aloittaa lihakarjaura:)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tällä palstalla on aikaisemminkin muutamissa viestiketjuissa käsitelty aihetta. Oman perheen kokemus alkoi puoli vuotta sitten ilman mitään muuta nautaeläinkokemusta. Hyvin on mennyt, eikä mitään negatiivisia yllätyksiä ole tullut. Käy yhdistyksen sivuilla www.highlandcattle.fi ja tilaa myynnissä oleva opaskirja. Se ei ole kovin suuri opus, mutta täyttä asiaa ja antaa tosi hyvän kuvan käytännön jutuista.
Tuo parikymmentä hehtaaria riittää suunnilleen niin, että jos se on peltoa, niin eläimiä voisi olla jopa 70-80. Jos taas kyseessä on luonnonlaidunta/metsälaidunta niin ehkä 20 eläintä olisi sopiva määrä. Kymmenen eläintä (hiehoja) syö noin yhden ison pyöröpaalin viikossa talviaikaan ja kun hehtaarilta voisi tulla parikymmentä paalia, niin siitä on helppo laskea eteenpäin.
Ainoa ongelma on sopivien eläinten hankinta. Kysyntä on nimittäin kova ja hyviä hiehoja ei ole myyntiin asti mitenkään isoja määriä. Tuontieläimissä pitää olla tarkka, että kaikki paperit yms. ovat kunnossa. Kannattaa vielä soitella yhdistyksen hallituksen jäsenille tai käydä heidän luonaan katsomassa eläimiä. Sivuilta löytyy myös jäsenluettelo ja meitähän on oikeastaan joka puolella maata. Osalla jäsenistä on linkit omille www-sivuille.
Jos taas haet ihan pientä määrää eläimiä, niin mielestäni sopiva minimimäärä olisi siinä kolme-neljä eläintä, jotka mieluumin ovat samasta karjasta ja yhdessä vasikasta asti. Meidän eläimistä näkee, että jo vasikkana luodut suhteet pitävät edelleenkin.
Me aloitimme niin, että otimme hiehot vasikkana heti erotuksen jälkeen ja se oli aivan hyvä tapa. Siinä opittiin puolin ja toisin, eikä tarvitse hankkia sonnia heti alkuun. Hiehon saa astuttaa vanhan tavan mukaan kolmivuotiaana, mutta isokokoisen voisi kyllä astuttaa mielestäni hieman yli kaksivuotiaana. Pienelle karjalle sonnin voisi kait vuokratakin, mutta onhan se sonni karjassa jotenkin luonnollinen juttu. Toisaalta tuntuu myös siltä, että kasvattajat kiintyvät nimenomaan niihin sonneihin :)
Talveksi riittää suojaksi tuulensuoja, jossa on katosta. Metsä suojana on myös OK. Pakkanen ei haittaa, mutta märkä räntäsade ei tietysti ole kiva, jos ei ole yhtään suojaa. Makuupaikalla voisi olla olkia pehmikkeenä. Laitumella/talvitarhassa pitää tietysti olla vettä ja kivennäisiä tarjolla. Heinä meillä oli häkistä vapaasti syötävissä. Kannattaa valita sellainen malli, johon sarvet eivät juutu kiinni, eli aika matala ja avarat syöttöaukot.
Missäpäin maata asut/paikkakunta? Voisin suositella joitain sopivia vierailukohteita.
Viime viikon Apu-lehdessä oli muuten juttua rodusta.
Tässä vielä niitä keskusteluja. Toivottavasti linkit toimivat:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000007760713
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000007281439
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000007171644
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=1500000000000141&posting=22000000008813660
Kiva kuulla omia kokemuksia, sijaitsemme keski-suomessa. Muistaakseni olen joskus nähnyt lintulahden esson lähellä jonkinlaisen kyltin highland-farmista..? Ja jossain kintauden/uuraisten suunnalla taitaa myös joku kasvatella karjaansa. Kyllähän näitä alkaa löytyä, kun hetken pähkäilee!
Taidan ottaa tuonne yhdistykseen yhteyttä, kunhan kokoan itseäni vielä hetken:)
Yksi kasvattaja löytyy Kotalasta, eli noin 20 km Virroilta Jyväskylän suuntaan. Hänellä on kotisivutkin, joihin löytyy linkki yhdistyksen sivuilta. Keski-Suomessa on tietääkseni muitakin, mutta en nyt osaa tarkemmin heitä nimetä.
Me yhdistyksen jäsenet olemme aika sekalaista porukkaa taustaltamme, mutta kiinnostus HC-rotua kohtaan on yhteinen. Tämän rodun kanssa tuntuu pärjäävän, vaikka ei kovin paljon kokemusta ennestään olisikaan. Toisaalta aika moni on entinen maidontuottaja ja he ylistävät rodun helppoutta maitorotuihin verrattuna.
Kertoisitko tarkemmin millainen katos on eläimilläsi ja millaisessa tarhassa elävät talviajan ja kuluuko kuivikkeita miten paljon. Itse ole suunnittelemassa 10-20 pään "maiseman hoitoryhmää". Ministeriön ohjeet ulkokasvatusta silmällä pitäen kun ovat melko ylimalkaiset.
Katos voi olla oikeastaan mikä tahansa, kunhan se antaa sadesuojaa kaikkein pahimmilla räntäsateilla. Samalla siinä tulee käytännössä jonkinlainen tuulisuoja. Vanha lato on jo ylellinen. Jos tarhaan kuuluu vielä metsää, niin aina parantaa. Puustovaurioita tietysti jonkinverran tulee, mutta sekin riippuu vähän siitä ovatko eläimet siellä ympärivuotisesti.
Kuivittaa kannattaa vain makuupaikka, niin kulutus on kohtuullista. Meidän 13 hiehoa kuluttivat viime talvena ehkä 3-4 isoa paalia olkia. Ruokapaikka eli käytännössä rehuhäkki kannattaa sijoittaa tarhassa pois makuupaikalta, niin sontaa ei kerry kovinkaan paljoa makuupaikalle. Ruokapaikkaa kannattaa myös siirtää jatkuvasti, niin sonta leviää tarhaan tasaisemmin. Metsään ei myöskään kannata tarjota ruokaa, ettei ravinteet mene hukkaan.
Oikestaan veden järjestäminen on se suurempi ongelma. Eristetty säiliötyyppinen tai sitten sähköllä lämpiävä. Me kannoimme veden urhoollisesti ekan talven, mutta pidemmällä tähtäimellä homman pitää sujua automaattisesti. Kaikki riippuu tietysti etäisyyksistä ja omasta ajankäytöstä.
Tuon kokoinen lauma menee noin 0,5 - 1,5 ha tarhassa talven. Käytännössä kun eläimet siirtyvät kesälaitumelle, niin talvitarha uudistetaan ja sinne kylvetään esim. yksivuotinen rehu (raiheinä(miel.westerwold)/kaura/tms)tai monivuotinen pikalaidun, joka korjataan ja eläimet sitten laiduntavat odelmikon syksyllä.
Onneksi nuo ulkokasvatusohjeet ovat ylimalkaiset, että ei tarvitse rakentaa tälle rodulle mitään sellaista jota se ei edes tarvitse. On selvä, että muut liharodut tarvitsevat paremman suojan.
Ota hallituksen tai muihin yhdistyksen jäseniin yhteyttä ja käy katsomassa paikanpäällä.
Lämmin kiitos vastauksestasi
Meilläkin on naapurissa aloittivat kahdella kantavalla lehmällä n. kolme vuotta sitten .Maata ei ole paljon hehtaareissa ja on sivuhomma Mutta en voi toisten puolesta puhua mutta terveenä ne on olleet komeita katsella ja ovat jälkeläisiäkin saaneet