Menetyskertomus

Karvonen kirjoitti:

Pauli oli hieman alta nelikymppinen helsinkiläismies ja elämänsä vedossa. Tulevaisuus vaikutti työntäyteiseltä ja mahdollisuuksissa tuntui olevan vain taivas rajana. Elämä hymyili koko aurinkoisella naamallaan. Oli uusi talo Espoossa, merenrantamaisema ja lapset menestyivät hyvin koulussa. Vaimolla oli uusi hyvä työpaikka.

Pauli oli tehnyt pari vuotta aiemmin rohkean vedon: hän oli irtisanoutunut vanhasta hyväpalkkaisesta työstään media-alan konsernissa ja perustanut oman yrityksen. Hän oli suurella riskillä liikkeellä, sillä hän oli pioneerihenkinen yrittäjä ja koko yritysidea perustui innovatiiviseen uuden digitaaliteknologian soveltamiseen. Hän oli kuitenkin onnistunut tuossa yrityksessään ja varsinkin kaupalliset mainonta- ja markkinointialan asiakkaat ottivat hänen keksintönsä innokkaina vastaan.

Näissä piireissä hän tutustui myös ensimmäisen kerran scientologiaan. Mainosalalla etsitään yhä uusia keinoja löytää mielenkiintoisia lähestymistapoja tuotteiden markkinointiin, niinpä joku oli käynyt persoonallisuustestissä etsiessään uusia mahdollisuuksia aktivoida luovuuttaan. Paulikin kiinnostui.

Paulia oli aina kiinnostanut luovuus ja ihmisen piilevät henkiset voimavarat. Hän ei ollut varsinaisesti uskonnollinen ihminen, mutta "vanhana hippinä", kuten hän itseään naureskellen kuvasi, hän oli kiinnostunut kaikesta New Age -meiningistä, parapsykologisista ilmiöistä ja muusta vastaavasta.

Eräänä päivänä sitten kävellessään Kaisaniemenkatua ylös, hän törmäsi kiltinnäköiseen ja iloisesti hymyilevään naisihmiseen, joka jakoi joitain lappusia. "Haluatko kehittää luovuuttasi? Dianetiikalla se on mahdollista. Osallistumalla yksinkertaiseen persoonallisuustestiin..."

Mutta mitä sitten oikein tapahtui? Se on piiiiitkä tarina....

-----

Monien vaiheitten jälkeen Pauli menetti kuitenkin menestyvän yrityksensä. Yritys kaatui velkoihin ja toiminnan tyrehtymiseen, koska Pauli ei enää keskittynyt luomaan uusia innovaatioita eikä markkinoimaan yritystään. Sen sijaan Pauli oli keskittynyt kehittämään luovuuttaan erilaisilla "henkisen kasvun kursseilla", joita hän hankki yhä uusia ja uusia.

Vaimo oli varma, että Paulia oli kohdannut burn-out, jonka seurauksena tämä oli mennyt aivan sekaisin. Kotona talous meni rempalleen, koska Pauli oli ottanut lainoja ja mennyt takaamaan muutaman "tosi hyvän ja luotettavan kaverin".

Vaimo ehdotti, että Pauli menisi keskustelemaan tilanteestaan jonkun ammattiauttajan kanssa. Vaimo tiesikin hyvän ystävänsä, joka oli tunnettu psykiatri ja joka voisi neuvoa miten selviytyä vaikeasta tilanteesta. Pauli muuttui kuitenkin epäileväksi ja kyräileväksi...

Lopulta kaiken mahdollisen turhan taivuttelun ja suostuttelun jälkeen vaimo ei jaksanut enää tilannetta. Oudot ihmiset ravasivat kylässä ja soittelivat pitkin iltaa. Tuntui ettei omaa rauhaa ollut enää ollenkaan. Vaikutti myös siltä, ettei Pauli itse edes tajunnut tilanteen vakavuutta.

Vaikka taloudellisesti kaikki oli päin helvettiä, Pauli puhkui yhä uusia mahdollisuuksia ja ideoita: osallistumalla tähän ja tuohon ja tuohon kaikki muuttuisi parempaan suuntaan. Vaimon ei pitäisi tuijottaa niin kovasti siihen mitä nyt tapahtuu, koska tämä kaikki on vain väliaikaista ja seuraavan saavutettavan tason myötä Pauli korjaisi tilanteen kertaheitolla.

Vaimo ei jaksanut enää, vaan otti lapset mukaansa ja lähti. Asunto myytiin, mutta rahat menivät velkoihin.

Pauli joutui oikeuteen osana sekavaa taloussotkua, jossa velkaiset olivat olleet takaamassa toistensa velkoja. Ei tämä vielä mitään, mutta Pauli oli joutunut myös henkilökohtaisten uhkausten ja kiristyksen kohteeksi. Häneltä penättiin takaisinmaksuja lainoista ja kursseista, joista hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Hän sai uhkauskirjeitä ja soittoja ja hän oli varma, että sama puolituttu tyyppi seurasi häntä minne ikinä hän menikään.

Onneksi Paulilla oli kuitenkin ammattitaitonsa vielä jäljellä. Hän irtautui kaikesta "itsensä kehittämisestä" ja teki oman alansa hanttihommia. Kaupungin vuokrakämppä, jonka hän oli onnistunut saamaan oli pieni, mutta valoisa. Sitäpaitsi tuttu lakimies, jolle hän oli kertonut koko stoorinsa oli lupautunut auttamaan häntä oikeudenkäyntiasioissa.

Tänä päivänä Pauli on sairaseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Ellei hän ota säännöllisesti lääkkeitään, hän uskoo puhelintaan kuunneltavan ja samojen tuttujen tyyppien seuraavan häntä kadulla. Kaupungin vuokrakämppä on valoisa ja lapsiaankin hän näkee säännöllisesti. Töitä hän ei juurikaan kykene tekemään.

Lähde: Karvosen kaveri. Tosielämää Helsingistä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä