Okei, pikkupentu on suloinen ja lupaava ja kaikki ovat siihen rakastuneet. Se yksi ainoa juttu...kun pitää tulla aina hampaat edellä! Ja mieluiten nilkkaan. Silloin kun aamulla nähdään ekan kerran, silloin kun tulee energiapiikki päivällä ja illalla, ja silloin kun muuten vain ärsyttää hiljainen hetki. Onko hyviä keinoja ihmiset? Kokeiltu on seuraavia: vaihtoehtoisen purulelun tarjoaminen, nilkkojen valelu sitruunamehulla, ja täysin huomiotta jättäminen. Tuo huomiotta jättäminen on tehonnut tähän asti parhaiten, mutta ei sekään kauhean hyvin. Koiran kanssa tehdään kyllä paljon, että ei pitäisi tylsyyden ahdistuksesta joutua. On yritetty myös torua ja ottaa niskasta kiinni, mutta siitä se vain innostuu. Tai sitten 'kostaa' kun sitä vähiten odottaa ja hyökkää kuin hai nilkkaan. Jos on hyviäksi koettuja keinoja niin olisin onnesta ymmyrkäisenä..:)
nyt apua puremiseen
Petra
7855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koitas sitä, että alat uikuttamaan (toisin sanoen itkemään) Koirathan leikkii toistensa kanssa puremalla, mutta heti kun toinen "kiljaisee" niin ote irtoaa..... En tiedä toimiiko sulla, mutta kolmella muulla se ainakin on auttanut =)
Itse tein omalle pennulleni niin että tarjosin joka päivä jatkuvasti omia sormiani / kättä purtavaksi. Teki tietysti välillä kipeää ja parin kk aikana oli kädet naarmuilla...
Aina kun pentu puri vähän liikaa niin vinguin ja jos puri enemmän niin toruin tiukalla äänensävyllä. Yleensä pentu välittömästi lopetti ja nuoli "anteeksipyytävästi" purukohtaa.
Tämä toimi ainakin minulla. Pentu on nyt 6 kk ja ei pure juuri ollenkaan. Välillä vähän näykkii mutta ihoon ei ees tule jälkiä enää... eli on ilmeisesti oppinut käyttämään legoja varoen.
omille pennuilleni, joilla on kaikilla ollu sama vaihe =)=) eli kielsin ihan lempeästi ja jos ei tehonnut niin hiukan kovemmin ja otin poskesta kii ja sitten lelu suuhun=tällä kuuluu leikkiä ei mun raajoilla=) mä antaisin näin 15vuoden kokemuksella ohjeeksi että ole johdonmukainen ja kiellä puremisleikit kun se tosiaan sattuu!!
Oma koirani (XL-kokoinen bernisekoitteinen) seropi oli pentuna kauhea noin 6 kk ikään. Ei auttanut lelun tarjoaminen (käsi, hanska, lahje, mikä vaan oli kivempi). Puri kovaa ja kaikkialle. Hampaiden vaihtuessa puri viimeiset kerrat ja sen jälkeen (nyt 9 kk) ottaa käden suuhun mutta ei pure, vaan vain 'demonstroi' silloin kun riehaantuu kauhesti. Uskoisin että suurimmalla osalla menee kyllä ohi. Omalla koirallani ehkä auttoi se, että kypsyin yksinkertaisesti puremiseen, enkä huomioinut sitä silloin ollenkaan.
Koirani on uros ja oli jo pentuna oman vauvakaartinsa kurinpitäjä...Nyt on kuin enkeli päällä maan.
Käännä pentu selin itseesi ja rapsuttele kaulasta molemmin puolin, niin, ettei se pääse hampaineen kiinni.
Kunnon kiljaisu vaikka vaan näykkäisisi.
Tuo nilkkojen pureminen on pennun yritys paimentaa t.s. pysäyttää liike ja siihenhän noita on kait jalostettukin, muun rotuiset ei ole meillä koskaan paimentaneet.
Kyllä pentua voi ja kannattaakin kieltää ei toivotusta käytöksestä, ei se siitä mene rikki kunhan on suhteutettu oikein, eli niskanahasta nappaaminen tarpeeksi lujaa ja napakka ei silloin jos käy kiinni ja kehut jos lopettaa heti.
Aamulla ja illalla pentu saa varmasti ne hepulit ja illalla se on merkki yliväsymisestä.
Olen itse kokenut hyväksi tilavan sisähäkin johon pennun voi laittaa omiin oloihinsa ottamaan unta palloon juuri illalla.
Aamulla se viedään sieltä ensin ulos tarpeilleen ja vasta sitten on aamurutiinien aika.
No pentuaikaa ei kestä kauan nauttikaa siitä.
kaikista neuvoista! Tilanne on nyt vähän helpottanut, kaiken maailman kokeiluiden jälkeen.:)
Niskasta ottamiset vain innosti sitä, ja omat lelut ei ollu yhtään hauskoja just silloin kun niitä tarjottiin. Mutta nyt on kokeiltu tuota vinkumista silloin kun käy kipeää, ja kylläpä koira säikähti
siitä! Nyt kun tulee puremaan niin lopettaa tosi nopeaan kun ilmeisesti tajuaa että nyt sattuu liikaa. Hieno herra siitä on tulossa, nyt näkee jo vähän ajatteluakin sen päässä.;)
meilläkin pentua kiellettiin alusta asti puremasta, eli niskasta kiinni ja tiukka "ei". Ja sen jälkeen lelu tms. sallittu puremiskohde suuhun. Toimi, eikä jätkä kauaa edes yrittänyt. Kasvattajalta ihan saimme tällaisen neuvon että alusta asti oltava selvät rajat ja johtajaa ei purra.