Pikkusen tämä ehket poikkeaa oikeasta simssistä.
Perhe Lover:
Cecilia (äiti), Anthony (isä)ja Cassandra (isän ja äidin todellinen silmäterä)
Oli kulunut kaksi vuotta Cassandran syntymästä ja kuinkas ollakaan, Cecilia oli taas raskaana. Vanhemmat kun tykkäsivät pienistä lemmenhetkistä. Perhe oli rikas, koska vanhemmat teinasi hyvin työpaikoillaan. Cassandra oli suloinen pikku taapero, joka ei itkenyt juuri koskaan. Cecilia oli lähdössä töihinsä, kun Anthony jäi vapaapäivänään hoitamaan Cassandraa.-Heippa
kullat! Pitäkää toisistanne hyvää huolta! Cecilia
huusi vielä noustessaan taksiin, joka oli heidän huomaamattaan kurvannut tielle.-Hei, hei, rakkaamme! Anthony huusi takaisin. Anthony nautti vapaapäivästään täysillä voimilla ollessaan kaksin
Cassandran kanssa. Eipähän tarvinnut kuunnella kaikkia niitä faneja, jotka tulivat katselemaan Anthonyn taideteoksia ja pyytelemään nimikirjoituksia. Anthony näet oli taiteilija. Cassandra ja Ceciliakin olivat tulleet kuuluisiksi
Anthonyn taideteoksissa, joihin hän oli ikuistanut
rakkaimpiaan. Cassandraa alkoi jo väsyttää ja Anthony laittoi hänet sänkyynsä. Laittaessaan Cassandraa sänkyynsä Anthony huomasi jotakin outoa. UFO laskeutui heidän pihaansa. Hän katsoi ufoa pyörein silmin. Hän oli ällistynyt ja ihmeissään siitä, miksi tuo kumma ilmestys oli heidän pihassansa. Sitten hän muisti erään asian. Eräänä päivänähän Cecilia oli kadonnut tiiraillessaan kaukoputkesta ja löytynyt taas samoissa olosuhteissa. Anthonylle nousi kumma pelko mieleensä. Entä jos Cecilian vatsassa oleva lapsi ei ollutkaan hänen vaan jonkun himskatin vihreäihoisen avaruusolion? Siitä oli otettava selvää.
Kahden päivän kuluttua oli Cecilian synnyttämisen aika. Ja tottahan se oli. Pieni tyttövauva, vihreäihoinen sellainen tuli maailmaan maanantaina
15 päivä Kesäkuuta.-Eli sinä siis olit avaruusolioiden matkassa, Anthony huokaisi Cecilialle.-Niin, en voinut tietää, että lapsi ei ole sinun vaan avaruusolion, Cecilia huokaisi takaisin.-Mutta pakko meidän on häntä rakastaa, silä onhan hän meidän lapsemme kuitenkin, Cecilia sanoi.-Ja minut pakotettiin siihen, hän jatkoi.
Lapsi sai nimekseen Amanda. Amanda oli jo taapero ja Cassandra lapsi. Anthony ja Cecilia olivat pahasti riidoissa, siitä, kumpaa ruokaa tehdään, juustopastaa vai spagettia. Anthony halusi spagettia ja Cecilia juustopastaa. Cassandra halusi juustopastaa äitinsä tapaan. Pian tuli selväksi, että tänään syötäisiin juustopastaa.
Lapset varttuivat ja teini-Cassandralla oli jo ensirakkaus mielessään. Nimittäin samalla luokalla oleva Peter. Rakkaus oli kaksipuolista ja viimein he sitten jo seurustelivatkin. Amanda oli hyvä koulussa ja hänellä oli paljon kavereita, alkuperästään huolimatta. Peter ja Cassandra olivat seurustelleet jo viisi kuukautta.
Oli maanantai-aamu. Sinä aamuna Cassandra nukkui pommiin, silä hän oli ollut edellisenä päivänä bileissä yökolmeen. Muut olivat jo lähteneet töihin ja kouluun, Cassandran hotkiessa nopeasti aamupalaansa. Pian hän lähti jo kouluun. Hänellä pyöri mielessään ihania ajatuksia Peteristä, kunnes hän näki jotain...
Mutta mitä? Sen saatte tietää ensi jaksossa, jos haluatte minun jatkavan.
Perhe Lover:
Cecilia (äiti), Anthony (isä)ja Cassandra (isän ja äidin todellinen silmäterä)
Oli kulunut kaksi vuotta Cassandran syntymästä ja kuinkas ollakaan, Cecilia oli taas raskaana. Vanhemmat kun tykkäsivät pienistä lemmenhetkistä. Perhe oli rikas, koska vanhemmat teinasi hyvin työpaikoillaan. Cassandra oli suloinen pikku taapero, joka ei itkenyt juuri koskaan. Cecilia oli lähdössä töihinsä, kun Anthony jäi vapaapäivänään hoitamaan Cassandraa.-Heippa
kullat! Pitäkää toisistanne hyvää huolta! Cecilia
huusi vielä noustessaan taksiin, joka oli heidän huomaamattaan kurvannut tielle.-Hei, hei, rakkaamme! Anthony huusi takaisin. Anthony nautti vapaapäivästään täysillä voimilla ollessaan kaksin
Cassandran kanssa. Eipähän tarvinnut kuunnella kaikkia niitä faneja, jotka tulivat katselemaan Anthonyn taideteoksia ja pyytelemään nimikirjoituksia. Anthony näet oli taiteilija. Cassandra ja Ceciliakin olivat tulleet kuuluisiksi
Anthonyn taideteoksissa, joihin hän oli ikuistanut
rakkaimpiaan. Cassandraa alkoi jo väsyttää ja Anthony laittoi hänet sänkyynsä. Laittaessaan Cassandraa sänkyynsä Anthony huomasi jotakin outoa. UFO laskeutui heidän pihaansa. Hän katsoi ufoa pyörein silmin. Hän oli ällistynyt ja ihmeissään siitä, miksi tuo kumma ilmestys oli heidän pihassansa. Sitten hän muisti erään asian. Eräänä päivänähän Cecilia oli kadonnut tiiraillessaan kaukoputkesta ja löytynyt taas samoissa olosuhteissa. Anthonylle nousi kumma pelko mieleensä. Entä jos Cecilian vatsassa oleva lapsi ei ollutkaan hänen vaan jonkun himskatin vihreäihoisen avaruusolion? Siitä oli otettava selvää.
Kahden päivän kuluttua oli Cecilian synnyttämisen aika. Ja tottahan se oli. Pieni tyttövauva, vihreäihoinen sellainen tuli maailmaan maanantaina
15 päivä Kesäkuuta.-Eli sinä siis olit avaruusolioiden matkassa, Anthony huokaisi Cecilialle.-Niin, en voinut tietää, että lapsi ei ole sinun vaan avaruusolion, Cecilia huokaisi takaisin.-Mutta pakko meidän on häntä rakastaa, silä onhan hän meidän lapsemme kuitenkin, Cecilia sanoi.-Ja minut pakotettiin siihen, hän jatkoi.
Lapsi sai nimekseen Amanda. Amanda oli jo taapero ja Cassandra lapsi. Anthony ja Cecilia olivat pahasti riidoissa, siitä, kumpaa ruokaa tehdään, juustopastaa vai spagettia. Anthony halusi spagettia ja Cecilia juustopastaa. Cassandra halusi juustopastaa äitinsä tapaan. Pian tuli selväksi, että tänään syötäisiin juustopastaa.
Lapset varttuivat ja teini-Cassandralla oli jo ensirakkaus mielessään. Nimittäin samalla luokalla oleva Peter. Rakkaus oli kaksipuolista ja viimein he sitten jo seurustelivatkin. Amanda oli hyvä koulussa ja hänellä oli paljon kavereita, alkuperästään huolimatta. Peter ja Cassandra olivat seurustelleet jo viisi kuukautta.
Oli maanantai-aamu. Sinä aamuna Cassandra nukkui pommiin, silä hän oli ollut edellisenä päivänä bileissä yökolmeen. Muut olivat jo lähteneet töihin ja kouluun, Cassandran hotkiessa nopeasti aamupalaansa. Pian hän lähti jo kouluun. Hänellä pyöri mielessään ihania ajatuksia Peteristä, kunnes hän näki jotain...
Mutta mitä? Sen saatte tietää ensi jaksossa, jos haluatte minun jatkavan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tottakai jatkat! Toi oli tarina, jonka kerranki jakso lukee loppuun asti pitkästymättä!
Toivon todella, et jatkaisit, harvoin täält saa lukee noin hyvii tarinoit! ;D
Jatka!! onko toi niinku mitä sims2 on tapahtunu?
Juu jatka vaan!
*jää jännittämään, mitä Cassandra näki* ^^
kyllä se oli sims2:sen tapahtumia. :). Kiva kun tykkäätte. :))