Kuolleen entinen aviopuoliso vaatii ositusta, jonka piiriin kuuluu vanha kuolinpesä. Tietääkseni pankista saa vain kymmenen vuoden tiliotteet. Pitäisi saada selville kuolinpesän tilin saldo avioeron päivänä ja muut tilitapahtumat. Miten asiassa on mahdollista edetä kun avioerosta on reilusti yli kymmenen vuotta? Voiko kuolinpesän osakas vain luovuttaa yrittämästä hoitaa toivotonta tapausta?
Tasinkoa vanhasta kuolinpesästä
Anonyymi-ap
10501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ositus ei ole pakollinen eli mitään virheitä ei ole tehty. Osituskirjan voi rekisteröidä, ja ellei sellaista kuitenkaan ole, ositusta voi vaatia vuosien ja vuosien päästä.
Ellei tilitietoja ole, summat on arvattava yhdessä sopien kohdalleen tavalla tai toisella. Jos on isoista rahoista kyse, varmempi ja kallis vaihtoehto on pankin salapoliisityö ja siis etsiminen tuntitaksalla, 10 vuotta siis ole mikään raja sille, löytyykö tiliotteita vaiko ei. Löytyy lähes aina muodossa tai toisessa. Palveluun ja siis etsimiseen käytetty taksa voi olla reilusti yli 100€/h, eli päivän työtä ei kannata tuhlata ihan pikkuasioissa. Nordealla selvittelytyö on 80,65€/h + alv ja OP:lla 25€/tiliote tai 100€/h.
Mitä tulee mainittuun kuolinpesään, verottajalta saa kopion perukirjasta.
Osuuspankin sivuilla lukee näin:
"Huomioithan, että yli 10 vuotta vanhoja tiliotteita ei ole mahdollista saada."
Minusta tuossa varsin selvästi sanotaan, että yli 10 vuotta vanhoja tiliotteita ei saa.
Pankkien ilmeinen sähköinen säilytysvelvollisuus on 6 (7) vuotta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö vanhempiakin olisi olemassa. Tiliotteet kyllä yleensä saa, mutta niistä on maksettava selvitykseen kuluvan ajan mukaisesti. Netti on täynnä tarinoita, joissa selvitystyö on maksanut satoja tai jopa tuhansia euroja.
Pikkuasian vuoksi ja lillukanvarsien takia hinta on kova, ja joka tapauksessa asiaa voi kysyä, jos asia todellakin on merkityksellinen.
Mitä tulee mainittuun kuolinpesään, verottajalta saa kopion perukirjasta. Siellä pitäisi olla kaikki tarvittava pesään liittyvä.
Ei tarvita mitään tiliotteita. Jäämistö selviää perukirjasta. Kuolinpesällä ei ole kirjanpitovelvollisuutta menoistaa, joten väite siitä, mitä menoja perunkirjoituksen jälkeen on tapahtunut riittää selvitykseksi.
Jos ositusta vaatinut haluaa kiistää edellä mainitun selvityksen, niin siitä vaan. Hänellä on puolestaan todistustaakka siitä, ettei em. selvitys pitä paikkaansa.
Tuon lisäksi ei ole mitään merkitystä kuolinpesän arvolla kymmenen vuotta sitten. Osuus juuri laskentahetkellä on ainoa laskettavissa oleva arvio.
Perukirjaa ja nykyarvoa voi käyttää osituksessa osien jakoon tietenkin.
Mutta kun perukirja ja avioeron päivämäärä eroavat toisistaan vuosia. Laskenta tapahtuu avioeron päivämäärän perusteella, eikä perukirjan päivämäärän.
Juuri noin! Ositusperuste on avioero (ei kuolema), joten jos pankkitileistä on kysymys, tilien saldo avioerohakemuksen tekopäivältä on se, mitä tarvitaan.
Omaisuus arvostetaan kuitenkin yleensä osituksen toimituspäivälle, eli päivälle, jolloin osapuolet allekirjoittavat ositussopimuksen.
Ositusperusteen syntyhetki eli avioerohakemuksen vireille tulo määrittää osituksen piiriin kuuluvan omaisuuden.
Miten sitten toisen osapuolen tilin saldo voisi olla helpompaa selvittää?
Miksl entinen eli eronnut puoliso vaatii osuutta?
Onko eron yhteydessä jäänyt jotain papereita tekemättä?
Entä jos ex-puolisoja olisi useampi kuin 1?
Esimerkiksi ruokkovelat maksetaan ensimmäisenä päältä ennen kuin ositusta aletaan tekemään. Siinä saattaa olla yksi syy viivyttämiseen jopa 18 vuoden ajan.