Tutkimus näyttää, miten muuttu iän myötä, itsetunto paranee vielä lähellä eläkeikää. Vanhuus ei ole sitä, millaisena on totuttu ajattelemaan tutkijat korostavat.
Oona Laine
Elämä on kuolemista, lauloi Juise Leskinen.
Eikä pitkätukka ollut väärässä: syntymästähän alkaa vääjäämätön matka hautaan. Kuvaus on brutaalimutta tuttu - ja totta.
Itsetunto on perustavanlaatuinen tunne siitä, että kokee arvokkaaksi vaikka suhteissa muihin.
Se ei heilahtele pienestä vaan on " pysyvämpiluonteista sorttia " Sillä millaisena itsensä näkee, on merkitystä hyvinvoinnin kannalta
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kun ikää mittariin, itsetunto ei suinkaan vähene. Päinvastoin: se kehittyy ainakin keski-ikäseksi asti. Korkeimman pisteensä saavuttaa 60- tai jopa 70-vuotiaana, sanoo tutkimus.
Eroja itse tunnon suhteen on sukupuolten välillä. Miesten itsetunto on koko ajan korkeammalla kuin naisten, tutkimus.
Tähän ei auta sekään, että Suomi on yksilökeskeinen ja tasa-arvon nimeen vannova maa. Iän myötä kuilu kasvaa, kun naiset kirivät kiinni.
Se, että itsetunto on vanhana huipussaan, saattaa olla monelle yllätys.
Niin vahvana on yhä käsitys vanhuudesta, johon kuuluu pahoinvointia ja hidastumista. Suorastaan romahdus entisestä loistosta. Samalla nuoruutta on ihannoitu läpi historian.
Varsinainen vanhuus alkaa vasta kymmenen vuotta ennen kuolemaa, jolloin toimintakyky heikkenee tuntuvasti.
Tutkija, aika 60-70 vuotiaana näyttäytyy tavallisena aikuisuutena, sen ikäiset vielä työkuntoisia.
Keski-ikä kriiseineen jäänyt, " Toisaalta sitäkin ajatusta, ihmiset viisastuvat vanhetessaan, ei siitä ole takeita.
Koetko olevasi eri-ikäinen kuin olet ? Tai onko itsetuntosi elänyt iän mukana ?
pe
Oona Laine
Elämä on kuolemista, lauloi Juise Leskinen.
Eikä pitkätukka ollut väärässä: syntymästähän alkaa vääjäämätön matka hautaan. Kuvaus on brutaalimutta tuttu - ja totta.
Itsetunto on perustavanlaatuinen tunne siitä, että kokee arvokkaaksi vaikka suhteissa muihin.
Se ei heilahtele pienestä vaan on " pysyvämpiluonteista sorttia " Sillä millaisena itsensä näkee, on merkitystä hyvinvoinnin kannalta
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kun ikää mittariin, itsetunto ei suinkaan vähene. Päinvastoin: se kehittyy ainakin keski-ikäseksi asti. Korkeimman pisteensä saavuttaa 60- tai jopa 70-vuotiaana, sanoo tutkimus.
Eroja itse tunnon suhteen on sukupuolten välillä. Miesten itsetunto on koko ajan korkeammalla kuin naisten, tutkimus.
Tähän ei auta sekään, että Suomi on yksilökeskeinen ja tasa-arvon nimeen vannova maa. Iän myötä kuilu kasvaa, kun naiset kirivät kiinni.
Se, että itsetunto on vanhana huipussaan, saattaa olla monelle yllätys.
Niin vahvana on yhä käsitys vanhuudesta, johon kuuluu pahoinvointia ja hidastumista. Suorastaan romahdus entisestä loistosta. Samalla nuoruutta on ihannoitu läpi historian.
Varsinainen vanhuus alkaa vasta kymmenen vuotta ennen kuolemaa, jolloin toimintakyky heikkenee tuntuvasti.
Tutkija, aika 60-70 vuotiaana näyttäytyy tavallisena aikuisuutena, sen ikäiset vielä työkuntoisia.
Keski-ikä kriiseineen jäänyt, " Toisaalta sitäkin ajatusta, ihmiset viisastuvat vanhetessaan, ei siitä ole takeita.
Koetko olevasi eri-ikäinen kuin olet ? Tai onko itsetuntosi elänyt iän mukana ?
pe
Vastaukset 23
Vanhimmat
En jaksanut lukea aloitusta.
Mutta kyllä meidän itsetunto on parantunut kun täytettiin 80 ja edelleen tuli hyvä mieli kun 86 ja vaimolla 85 tuli täyteen ja on kuin nuori joka liiku kun hidastetussa filmisä.
55 v päästiin putken kautta eläkkeelle
Paljonko ollaa maksettu valtiolle, kunnalle , vai riittääkö ne rahat jota ollan itse maksettu.
Näin käy. Kaukana se kaveri,joka punastellen jäi kynnykselle...
pe :n juttu oli kuin omasta suusta,
itsetunto kasvaa
jopa vanhuuten asti,
kunnes kuolema meidät armahtaa.
meillä on elämänkokemusta ja elämä on meidät kouluttanu selviytymään vanhuuteen asti,
heh, siis oppia ikä kaikki !
Tuo itsetunto lienee geeneistä johtuva, niinkuin monet muutkin asiat. Ihan pienestä saakka on itsetuntoni ollut erittäin hyvä, eikä kinua kukaan ole koskaan kehunut pahemmin ,joskaan ei moittinutkaan. Niin myös kahdeksalla sisarellani. Tunnen taas hyvin henkilön,jonka itsetunto on ollut läpi elämän alhaalla. Asiasta ,kuin asiasta puhuttaessa, vetää negatiivisuudet itseensä.
Eipä ole itsetunto geeneistä johtuva vaan kasvatusympäristöstä ja siitä, millaista palautetta saa, läpi elämän. ITsetunto perustuu itsetuntemukseen.
Pääasiassa hyvä itsetunto, joskin yksittäiset pettymykset ja kolhut alentavat itsetuntoa ratkaisevasti lyhyeksi aikaa.
Esim. jos puoliso menee vieraisiin, miettii mikäs minussa on vikana. Tai ystävä ei lähde kaveriksi eikä ole mitään syytä. Oikein sellainen - ei musta mihinkään ole - meininki. Mutta se menee ohi kun ongelma ratkeaa. Näin on aina ollut.
Muutos tapahtui myös kun jää eläkkeelle.
Siihen asti taiteili töissä että pärjäisi kaikkien kanssa, antoi periksi ja mietti miten saisi asiat ratkaistua sovinnollisesti. Siinä joskus itsetunto koetuksella. Eläkkeellä ei vain mene niiden seuraan joiden kanssa ei ole hyvä olla.
Joo kyllä jutussa hyvinkin perää on. Nykyisin ei oikein hetkauta itsetuntoa mikään, aina korkealla tolalla.
Ehkäpä iäkkäänä osaa suhteuttaa asioita.
Minä itse ei ole se tärkein, paitsi, jos terveyttä pitää hoitaa ja haluaa parantua ja pysyä jotensakin kunnossa ja itsenäisesti toimivana.
Juu. Estoisesta ja ujosta tyttösestä voi elämänkokemusten myötä tulla ajan myötä itsetuntoinen, muttei vain itseään ajatteleva.
On itsetuntoa osata punnita, milloin toimitaan muiden hyväksi hyvässä.
Huonoa itsetuntoa on käyttää muita ja tilanteita vain omaksi hyväkseen ja hyödykseen.
Beng
Mun itsetunto meinasi pettää sairastumisen myötä, ajatus pyöri haaveissa elää terveenä 80-vuotiaaksi toteuttaa mitä oli mielessä.
Ensimmäinen itsetuntoa kasvattava kun pääsi eläkkeelle sai tehdä mitä lystää. No elossa ollaan kiitos terveydenhuoltomme, sopeutumista hyväksymistä saa seurata maailman menoa, ei tarvitse vielä kenenkään apua välttämättä niin kauan kuin näin menee.
Tapasin tässä kerran kauppakeskuksen edessä minua iäkkäämmän näköisen herran rassaamassa pyörän lukkoa, avitin vähän sen jälkeen istuimme läheiselle penkille rupattelemaan. Hyvätuulinen herra kertoi avoimin mielin joskus ottaa päähän ihan turhaan kuin tuo pyörän lukko, olet jonkun verran vanhempi kuin minä, joo muistan kun lapsena jouduttiin lähtemään evakkoon karjalasta Mikkeliin. Herra hyppäsi kauppakasseineen pyörän selkään ja tukka hulmuten kotia kohti.
Aivan samaa on elo kuin oli nuorenakin, vain pikkuasiat muuttuneet, muuten ei mikään. Siltä tuntuu.
suomi äänestää perussuomalaiset europarlamenttiin, persut pistää euroopan kokonaan JÄRJESTYKSEEN
ja tekee koko EUROOPASTA turvallisen maanosan ihmisen elää ja rakentaa tulevaisuutta.
ja
VITUT sanotaan kaikille SOTA HULLUILLE !
75v ikäisenä oli itsetunto kukassaan.
Rahvaanomaisesti ilmaisten. "rauta kulki ja k-pä seisoi.
77v alkoi huomaamaan alamäen ja nyt, 8-kymppisenä on hankala hyväksyä tätä kiihtyvää syöksylaskua!
Olet tolkuissasi, kiitä siitä!
Itsetunto kehitty työn kautta,onnistuminen!
Vika sana on tärkeä.
Onnistuminen.
Sitä.
Beng
Olispa ollut nykyitsetunto parikymppisenä! Silloin vain nuoruuden into!
Niinpä.
Täältä tullaan elämä, mut vähän ujostellen?
Beng
Mitä vanhemmaksi tulee sitä höperömmäksi tulee ja siksi alkaa uskoa,
että on kaikkein viisain maailmassa - siitä nousee itsetunto
perusteettomasti.
23:42
En noin.
Ihailen henkilöitä, joilla on jostain erityisasioista tarkaa tietoa, mikä tekee heistä hyvän itsetunnon omaavia.
Tällaisessa tilanteessa tulee pitää esim. ryhmässä pitää tulokkaiden tai hiljaisempien puolta.
( Ei täällä; sukulaissielu ratkaisee )
Beng
Tutkitusti jotka jättävät somessa pyörimisen pystyvät paremmin itsenäiseen ajatteluun.
11:27
Mihinkähän väitteesi perustuu.
Eikö kyse ole enimmäkseen ajatusten vaihdosta ja interaktiivisuudesta.
Kyllä jonkun uskomaton väittämä saa tarkistamaan asioita.
Miksi muka täällä olisi epäitsenäisempi.
Päinvastoin anonyymi voi ihan laiskanpulleasti kirjoittaa sohvalta käsin kuin keskustelisi livenä olkkarissa tai puhuisi puhelimessa.
Toki sävyjä olisi enemmän ja muuta viestintää, kuten esim. silmäpeliä.
Beng
Somessa jatkuva pyöriminen, jääkö muuhun aikaa harrastuksiin lukemiseen itsensä sivistämiseen. Persujen kanssa keskustelu on kuin hakkaisi päätä seinään, melkein mielummin keskustelisi aivovammaisen kanssa.
Toisen virkkeen alussa hieman hymyilin ääneen, lopussa ei.
Toi itsensä sivistäminen on jännä juttu. Monella tapaa.
Lisää tietoa. Ai hitsi, kun tulee tuskaiseksi.
Laatukirjallisuus, mitä tämä on?
Jos lukee jonkin alan toimintaohjeita ja sääntöjä, onko se laatua? Onko se sivistystä?
Vai pelkkää tiedon keruuta. Marjastusta.
Beng
Tällä kelillä luen Kamalaa luontoa, sillä siellähän, luonnossa siis, tapahtuu välillä todella kammoa.
Rannan piirros on tahditon.