Hauskaksi mennyt tämä suomenkieli viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Työpaikkailmoituksessa lukee että: "Edellytämme että sinulla on tehtävään soveltuva korkea- tai ammattikorkeakoulututkinto "
Eli onko tuo ammatti-etuliite sama kuin "lähes" ?
Eikös ammattikorkeakoulututkinnon pitäisi nyky asetusten mukaan olla korkeakoulututkinto?
Eli onko tuo ammatti-etuliite sama kuin "lähes" ?
Eikös ammattikorkeakoulututkinnon pitäisi nyky asetusten mukaan olla korkeakoulututkinto?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä se niin menee.. Palkkaero siinä vaan on.. Ja kouluts on ollut hiukan erilaista.. ei muuta. :P
Kun ilmoituksessa sanotaan insinööri, tai diplomi-insinööri, niin meinaatko heidän olevan työnantajan silmissä samanarvoisia? Kumpikohan saa paikan, kun nämä ovat vastakkain? Sellaista en ole edes nähnyt, että haettaisiin tradenomi, tai KTM!!!
Kyllä insinööri ja diplomi-insinööri OVAT työnantajan silmissä usein samanarvoisia.
Sehän näkyy jo työpaikkailmoituksistakin. Joko insinööri TAI di.
Koulustasohan ei ole kuitenkaan samantasoinen eli
di:llä on ylempi korkeakoulututkinto.
Kaksi eri asiaa. Insinööreillä asiat ovat suht hyvin. Eli tätä tradenomi versus ktm taistelua
ei ehkä aina esiinny tai se on hieman erilaista.
Jos hoitaisin palkkauksen ja eteeni tulisi kaksi hemmoa: toinen perus insinööri 10 vuoden työkokemuksella ja toinen vastavalmistunut di niin
melko varmasti palkkaisin insinöörin 10 vuoden kokemuksen. Toisaalta jos tehtävä olisi enemmän hallinnollinen tai esimiestehtävä, saattaisin ottaa di:n. Mutta täysin tilannekohtaista.
Suomen nuoriso on niin aivopestyä koulutusasioilla, että nämä titteliasiat näköjään (mukamas) ratkaisevat. Todellisuus on kuitenkin vähän toisenlainen. Osaava henkilö ja fiksu sellainen saa yleensä paikan.
Sehän tässä mielenkiintoista on viime aikoina ollutkin, kun on alkanut näkymään ilmoituksia, joissa koulutusvaatimus on esitetty tyyliin: "sopiva n koulutuksen tehtävään antaa tradenomin tai KTM:n tutkinto."
Aikast erikoinen näkökanta sinulla.
"
Jos hoitaisin palkkauksen ja eteeni tulisi kaksi hemmoa: toinen perus insinööri 10 vuoden työkokemuksella ja toinen vastavalmistunut di niin melko varmasti palkkaisin insinöörin 10 vuoden kokemuksen. Toisaalta jos tehtävä olisi enemmän hallinnollinen tai esimiestehtävä, saattaisin ottaa di:n. Mutta täysin tilannekohtaista. "
1. Jos tuollainen tilanne kävisi, niin ensinnäkin 10 vuotta työelämässä olleella insinöörillä olisi niin paljon muhkeampi palkkavaatimus, että se pistäisi jo miettimään. Toiseksi ko. insinööri olisi hyvin suurella todennäköisyydellä pätevämpi ko. työhön.
2. Millä ihmeen tavalla päättelet, että di:n tutkinto antaisi paremmat valmiudet hallinnolliseen työhön tai esimiehenä oloon???? Luuletko, että nuo asiat opitaan koulussa?
3. Viitaten kohtiin 1 ja 2, niin tuo tilannekohtaisuus olisi täysin poissuljettu asia. Jos olisit sitä mieltä, että vastavalmistunut di sopisi työhön paremmin niin todennäköisesti 10-vuotta työelämässä ollut insinööri ei loppupelissä työtä vastaan edes ottaisi (koska palkkaus olisi liian alhainen tai työtehtävät paljon huonommat, kuin työpaikkailmoitus oli antanut ymmärtää).
ps. Itse valmistuin reilu vuosi sitten insinööriksi ja sain paikan jota haki 2 di:tä, 3 muuta inssiä, sekä yksi fil.maisteri. Nämä olivat siis ne kanssahakijat, joilla oli koulutus. Palkkatoiveeni oli suht linjassa muiden kanssa, paitsi fil.maisteri luuli itsestään aivan liikoja (pyysi lähes johtajan palkkaa ilman kunnollista työkokemusta). Totta siis kirjoituksessasi on ainoastaan se, että insinööri ja diplomi-insinööri OVAT työnantajan silmissä usein samanarvoisia.
Olisiko olleet työnantajan silmissä ylikoulutettuja nuo DI:t ja FM ko. tehtävään?
Vahvasti haiskahtaa siltä. Sinä saatat viihtyä tehtävässä tyytyväisenä lähemmäs kymmenen vuotta, DI:t olisivat 2-3 vuoden päästä siirtyneet ylemmän tason tehtäviin.
Kyllä tässä kävi niin, että minulla oli ainoana hakijana ko. työstä tarpeeksi kokemusta. Ei ole minun vikani että olit yksi niistä, jotka jäivät kortistoon näppejään nuolemaan... Kyllä se sinullakin tuo työnhaku vielä joskus onnistaa.
"ko. työstä tarpeeksi kokemusta"
Vuoden työkokemuksella? Hehe, no, ainakin olin oikeassa.
"Insinööreillä asiat ovat suht hyvin. Eli tätä tradenomi versus ktm taistelua
ei ehkä aina esiinny tai se on hieman erilaista. "
Se johtuu siitä että insinöörit puhuvat vähemmän paskaa kuin puolivillaiset tradet ja tietävät myös oman paikkansa kokonaisuudessa.
Haetaan Business Controlleria (Julkaistu: 21.02.2005 12:13)
Helsingin toimistoon vastaamaan nelihenkisen ammattitaitoisen talousosastomme toiminnasta. Taloushallinnon vastuualueeseen kuuluvat luonnollisesti sisäinen ja ulkoinen laskenta sekä muut lainsäädännön edellyttämät osatehtävät. Business Controllerimme keskittyy pääasiassa liiketoiminnan kehittämistehtäviin ja muihin BC-funktioihin, toimien suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa.
Odotamme hakijoilta:
- Riittävää työkokemusta (vähintään viisi vuotta) ja soveltuvaa koulutusta (tradenomi tai KTM)
- Kykyä ymmärtää palveluliiketoimintamme lainalaisuuksia ja halua osallistua toiminnan kehitystyöhön
- Sujuvaa suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa (raportointikieli)
- Aloitteellisuutta, hyviä kommunikointitaitoja ja paineensietokykyä
Lisätietoja tehtävästä saat soittamalla konsultti Tom Kiviojalle (mieluiten aamupäivisin) puh: 0500-608 554. Englanninkieliset hakemukset ja ansioluettelot (word-tiedostona) pyydämme toimittamaan osoitteella [email protected]
http://www.eurest.fi/?cat=17&year=2005&skip=0&bullid=4
http://www.aarresaari.net/jobboard/messages/13317.html
http://www.abo.fi/arbetsforum/?cmd=viewJobs.viewJob&id=1128
Eiks sul todellakaan ole mitään fiksumpaa kysymystä mielessä? Päivästä toiseen sama aihe!
Menkää ihmiset ulos nauttimaan kesästä, niin mä ainakin teen.
Ei ole tainnut tuo työnantaja lakipykäliä sitten viime korkeakoulu-uudistuksen tuijotella.
Oikea muoto kuuluisi "Edellytämme, että sinulla on tehtävään soveltuva yliopistollinen tai korkeakoulututkinto."
Tällöin tehtävään tosin tulisi hakemuksia ainoastaan maisteritason immeisiltä, koska amk-tutkinto ei ole korkeakoulututkinto kuin ainoastaan lain mukaan.
Kyllä taas on kivaa lukea kateellisten työttömien yliopistohiirien panettelua. Valmistu ensin ja tule sitten tänne piipittämään.
"työttömien"
"Valmistu ensin"
Selventäisitkö, miten mielestäsi voin olla yhtä aikaa sekä työtön että opiskelija?
Voisithan sinä olla vaikkapa hakenut vasta tänä keväänä kouluun, jolloin vielä tämän kesän olisit työttömänä. :)
Vaatisi kyllä hieman selvännäkijän lahjoja, jos sen olisi pystynyt viestistäsi päättelemään...
No nyt ei enää vanha DI kestä terminologian perässä. Mikkeliin kaavaillaan YLEMPÄÄN ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta.
Pelleilyksi ovat näköjään menneet entisen opistoasteen tutkinonimitykset. Työtehtäviin valitaan ihmiset persoonan ja osaamisen perusteella, ei nimikkeiden. Onko koko nimikekikkailun ideana kusta opiskelupaikaansa harkitsevan nuoren vai työnantajan silmään?
Koko AMK-sekoilu on demarien ideologiaan kuuluvaa tasapäistämispolitiikkaa. Eliittiä ei saisi olla ja siksi kaikille pitäisi kykyihin katsomatta antaa "jonkunlainen" korkeakoulutus.
Kun kansasta 70 prosenttia "korkeakoulutetaan" paperilla ja samalla inflatoidaan koulutuksen todellinen arvo, palataan 1800-luvun sääty-yhteiskuntaan, jossa vain rikkaiden lapset opiskelivat ns. eliittikouluissa ulkomailla. Muu kansa saa nautti ns. bulkkikoulutuksesta.
Se koko tässä viimeisen 10 vuoden (korkea)koulusekoilussa on paradoksaalista, että samaan aikaan kun halutaan kaikille taata hyvä koulutus ja hieno tuitteli, niin samaan aikaan todellinen eriarvoisuus lisääntyy. Engalannissa (joka on leimallisesti luokkayhteiskunta vielä 2000-luvullakin) paikalliset amk:t yhtdeistettiin varsinaisen korkeakoulusektorin kanssa. Tuloksena oli se, että harvojen eliittiyliopistojen status nousi entisestään ja näinollen eriarvoisuus lisääntyi.
Suomessa olemme voimakkaasti menossa kohti anglo-amerikkalaista koulutussysteemiä, jossa vain koulun nimellä on merkitystä. Eräät isot yliopistomme (Hki, Tku, Jylä,Oulu) ovat asian jo tajunneet ja siksi ne käyttävät merkittävän määrän rahaa huippujen rekrytointiin, ulkomaisiin kontakteihin ja markkinointiin.
Summa summarum: tavoite oli amk- järjestelmällä tasapäistää kansaa 1970-luvun DDR:läisen peruskoulusysteemin tavoin. Tulos on täysin päinvastainen ja erot kasvavat.Valitettavasti.
Opetusneuvos kirjoitti mielestäni aivan asiaa Suomen koulutuspolitiikasta. Mielestäni on surullista että tällä kauhealla koulutusvimmalla on aiheutettu perinteiselle insinööri-ammatille selkeä inflaatio. Uhkaako heistä tulla väliinputoajia kun tulevaisuudessa väitetään olevan pulaa kunnon duunareista ja toisaalta sitten teoreettisemmista "huippuosaajista".
Sama ylikoulutusinto on mielestäni laskenut jo DI-tutkinnonkin arvostusta. Ylisuuret sisäänottomäärät laskevat väkisinkin opetuksen vaatimustasoa, koska resurssit eivät riitä ja joukossa on porukkaa jotka ovat selkeästi väärässä paikassa. Omassa työpaikassani tiettyihin tuotekehitystehtäviin halutaan mielellään jo lisensiaatteja tai tohtoreita, koska teoreettisemmin suuntautuneet DI:t ovat liian harvassa. Toivottavasti ei mennä siihen että ainoastaan ulkomailta hankittu koulutus jossain kalliissa eliittiyliopistossa merkkaisi jotain.
Eikö tää hössötys näistä kuka saa antaa mitäkin opetusta ja kellekin riitä jo?
Ei sitä tarvitse pelätä, että kansaa laitetaan opiskelemaan. Osaajia täällä Suomessa tarvitaan. Ja jyvät erottuvat akanoista viimeistään työelämässä. Tosiasia on se, että pelkillä papereilla ei pitkälle pötkitä. Ei kannattaisi aina vain itkeä ja valittaa.
Toisaalta hyvin ymmärrettävää. Koulukiusaamisessakin on tarkoitus aina saada huomio pois omasta itsestä tai huonommuudesta. Aikaisemmin pelkillä maisterin papereilla sai turvattua asemansa....nykyään tarvitaan osaamista! Ja sitä ei taida olla, kun pitää yrittää estää toisia saamasta koulutusta.
Naurettavaa! ja surullista! Luottakaa itseenne ja osaamiseenne. Kehittäkää ja kouluttakaa itseänne älkääkä tuijotelko homehtuneita todistuksianne. Intoa itsenne kehittämiseen! Osaajat kyllä pärjäävät. Oli sitten yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta tai ammattiopistosta. Tai ei välttämättä edes mistään koulunpenkiltä.
Kuka tässä nyt kieltää toisia saamasta koulutusta, ja itkee ja valittaa?
Hyvä kaveri opiskeli ammattikoulupohjalta loistavin paperein amk-insinööriksi. Hienoa että hänellä oli koulutukseen mahdollisuus ja koulutusta vastaava työpaikkakin järjestyi hyvälle persoonalle vaivatta.
Itse olen työskennellyt jonkin aikaa ulkomailla ja kolleegoiden koulutukset ovat olleet alemmasta korkeakoulututkinnosta tohtoriin.
Seuraajakseni valittiin vastavalmistunut DI korkea-/ammattikorkeakoulutuksen saaneiden joukosta-
Lähinnä ihmettelen tätä nimikkeiden kirjoa.
Mitä vikaa on oppiarvossa insinööri tai opistoinsinööri? Onko se muka jotenkin vähemmän kuin ylempi-ammattikorkeakoulu-insinööri? `
Pelkillä papereilla ei todellakaan pitkälle pötkitä. Siksi ihmetyttääkin mitä iloa koulutuksen profiilin nostosta on nimikkeiden avulla.
"Pelkillä papereilla ei todellakaan pitkälle pötkitä. Siksi ihmetyttääkin mitä iloa koulutuksen profiilin nostosta on nimikkeiden avulla."
Minua se on ihmetyttänyt jo kymmenen vuotta. Mikäs siinä on, kun pitää keksiä uusia hienoja tutkintonimikkeita, vaikka aikaisemmatkaan eivät ole vielä tarpeeksi tunnettuja esimerkiksi työnantajien keskuudessa.
Tuo ylempi AMK-koulutuskin on plagioitu yliopistoilta, oikeasti kyseessä on AMK:sta valmistuneiden jatkokoulutus, jonka virallinen nimi on tradenomi, ylempi AMK.