Myös on kornia suomessa kävellä robottikävelyä mutta kuitenkin itsellä kisa-asu vaan ei vaimolla.
Tarina muutenkin jälleen täysin muuta, mutta edelleenkin normaalit harjoittelut liikenteen ulkopuolella jää kommentoimatta, kuten tilanne hirven tullessa ajoradalle, mutta koska suomessa ei ole vuoristoa, niin tuonkin tilanteen ennakolta harjoitteleminen in ollut turhaa 80 luvulla ja edelleenkin se on homostelua.
Lukekaa rakkaat jälleen omaa minäääÄÄÄÄnsä, kun hänet aktivoitiin oireilemaan.
=========================================
Vaikka se on täysin turhaa vastarannan vänkärille, niin kerron kokemukseen perustuvan näkemykseni hyvin yksinkertaisesti.
Moottoripyöräily on lisääntynyt Suomessa vasta elintason ja vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi, eikä se muodosta ajallisesti ja määrällisesti kuin ehkä prosentin kaksi autojen kokonaiskilometreistä.
Moottoripyöräily Suomessa on haastavaa. Ei ole vuoristoa, tiet on surkeassa kunnossa, yli puolet vuodesta et voi ajaa ollenkaan talven vuoksi ja kylmällä säällä ja sateessa ajaminen on ikävää puuhaa.
Työmatkat prätkällä Suomessa ei ole käytännöllisiä monellekaan. Pitää tälläytyä ja riisuuntua mennen tullen.
Onko siellä liikenteen seassa sitten se viittäkymppiä ajaminen nautinnollista suoralla tiellä? Ei todellakaan ole. Onko nautinnollista ajaa suorilla teillä 80 rajoituksella, jossa pientareet täynnä peltipoliiseja? Ei ole.
Suoritat Suomessa turvallisen ja reippaan ohituksen, viisari käy 150kmh ja hups kortti lähti ja saat 5000 euron sakot ja 3 kuukauden ajokiellon.
Viileässä ilmassa ja sateessa pukeutuminen on aivan taidetta. Pitää olla kaulurit, tekniset ajoasut, sadeasut tai jokasään asut, vedenpitävät hanskat joissa ei ole tatsia sarviin jne.
Suomessa kun et pysty liikenteessä jäljittelemään rata-ajoa, niin nahkaiset kisa-asut näyttävät vain korneilta, kun ne taas radalla ja vuoristossa ajettaessa ovat erinomainen valinta jotta olet yhtä pyörän kanssa ja mikään ei lepata ja tuulenvastus pienenee.
Rata-ajon harjoittelu on hyväksi kaikille, mutta Suomessa et pääse niitä taitoja kertaamaan tieliikenteessä.
Muutamia kivoja s-mutkia löytyy ja sitten mennään taas suoraan. Ei saa ikinä sellaista rytmiä päälle kuin vaikkapa Alpeilla, jossa mutkaa on loputtomiin kyllästymiseen saakka.
Muistan kerran kun oltiin vaimon kanssa kolme päivää vedetty ihan pelkkää serpentiiniä kuin olisit ollut linnanmäen vuoristoradassa kolme päivää peräkkäin.
Päät oli jo ihan pökkyrällä keskipakovoimista. Todettiin että nyt riittää vähäksi aikaa, suunnattiin lähimmälle moottoritielle ja ajeltiin Nizzaan rantalomalle muutamaksi päiväksi, jonne oli konetietä pitkin vain parin tunnin matka.
Taitaa Suomessa suurin osa ison moottoripyörän ostajista olla keski-ikäisiä ukkoja, taikka hyvätuloisten perheiden nuorempia vesoja, omille pojille prätkän omistaminen oli selviö, kun iskällä sellainen oli aina, ja pojilla oli mökkimopona Honda Monkey jo taaperosta saakka, sekä 80 kuutioinen mönkijä.
Tehtiin parin kaverin kanssa lyhyitä päiväretkiä joskus jonnekin useammalla pyörällä. Silloin huomasin että se ei ole minun juttu. Yhdellä oli vanha HD, jota piti pysähtyä korjaamaan 10km välein ja etsimään sen pudonneita osia.
Yksi ajeli niin hiljaa, ettei sitä jaksanut odottaa. Yksi taas provosoi kaahaamaan kilpaa ja siinä tuli pari tilannetta, jotka opetti sen ettei tieliikenteessä paskoilla liukkailla roudan rikkomilla teillä kaahailla Suomessa.
Suomeksi sanottuna olen sitä mieltä että Suomessa ei moottoripyörällä tee juurikaan mitään. Nättinä päivänä voi ajella satamaan jätskille ja kahville nautiskelemaan kesäpäivästä, tai ajaa muutama kymmenen kilsaa leppoisasti landella.
Niitä päiviä jolloin kaikki menee yksiin, on Suomessa harvassa. Hayabusan viritin sen toisena keväänä. Putkistot ja ruiskuboxi uusi. Samaan aikaan rakennettiin toista taloa ja oli työkiireitä.
Koko kesänä ehdin ajaa 550km, sain kahdet 2500 euron sakot ja poltin liki tuhannen euron takakumin ja pyörän arvo aleni noin 10%.
Hayabusaan ei riittänyt vanhat renkaiden nopeusluokat, vaan piti kehittää siihen ihan oma rengas. Ne maksoi aluksi todellakin liki tonnin.
Sittemmin niiden hinta putosi, kun tuli muitakin 300 kulkevia pyöriä. Viimeisin rengas jonka ostin 1000 Ärrään oli 170 euroa.
Sen kesän lopulla olin niin vittuuntunut koko Suomen suveen ja siihen pyörään että myin sen pois, eikä tullut ikävä.
Thaimaassa kannattaa olla omien rengasvalintojen kanssa olla tarkkana, ettei osta kiinalaisia muovirenkaita, jotka voi olla tappavan liukkaat. PCX:ssä oli joskus sellaiset ja se meni mutkassa kaksipyöräluisussa kohti piennarta välillä jo 30kmh vauhdissa, lähti kuin Otso Vilhunen parketilta.
Merkkirenkaat pitää olla ja vähäisten kilsojen vuoksi ei tarvi valita matkarenkaita, vaan voi ostaa pitävämmät ja pehmoisemmat.
On huikea ero millaisia motoristeja on Suomessa ja millaisia on alppimaissa. Alppimaissa jokainen kundi repii pyörästään tehot ulos ja osaa ajaa, kun taas Suomessa on ihan älytöntä ostaa 200 heppainen vehje köröttely
Tarina muutenkin jälleen täysin muuta, mutta edelleenkin normaalit harjoittelut liikenteen ulkopuolella jää kommentoimatta, kuten tilanne hirven tullessa ajoradalle, mutta koska suomessa ei ole vuoristoa, niin tuonkin tilanteen ennakolta harjoitteleminen in ollut turhaa 80 luvulla ja edelleenkin se on homostelua.
Lukekaa rakkaat jälleen omaa minäääÄÄÄÄnsä, kun hänet aktivoitiin oireilemaan.
=========================================
Vaikka se on täysin turhaa vastarannan vänkärille, niin kerron kokemukseen perustuvan näkemykseni hyvin yksinkertaisesti.
Moottoripyöräily on lisääntynyt Suomessa vasta elintason ja vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi, eikä se muodosta ajallisesti ja määrällisesti kuin ehkä prosentin kaksi autojen kokonaiskilometreistä.
Moottoripyöräily Suomessa on haastavaa. Ei ole vuoristoa, tiet on surkeassa kunnossa, yli puolet vuodesta et voi ajaa ollenkaan talven vuoksi ja kylmällä säällä ja sateessa ajaminen on ikävää puuhaa.
Työmatkat prätkällä Suomessa ei ole käytännöllisiä monellekaan. Pitää tälläytyä ja riisuuntua mennen tullen.
Onko siellä liikenteen seassa sitten se viittäkymppiä ajaminen nautinnollista suoralla tiellä? Ei todellakaan ole. Onko nautinnollista ajaa suorilla teillä 80 rajoituksella, jossa pientareet täynnä peltipoliiseja? Ei ole.
Suoritat Suomessa turvallisen ja reippaan ohituksen, viisari käy 150kmh ja hups kortti lähti ja saat 5000 euron sakot ja 3 kuukauden ajokiellon.
Viileässä ilmassa ja sateessa pukeutuminen on aivan taidetta. Pitää olla kaulurit, tekniset ajoasut, sadeasut tai jokasään asut, vedenpitävät hanskat joissa ei ole tatsia sarviin jne.
Suomessa kun et pysty liikenteessä jäljittelemään rata-ajoa, niin nahkaiset kisa-asut näyttävät vain korneilta, kun ne taas radalla ja vuoristossa ajettaessa ovat erinomainen valinta jotta olet yhtä pyörän kanssa ja mikään ei lepata ja tuulenvastus pienenee.
Rata-ajon harjoittelu on hyväksi kaikille, mutta Suomessa et pääse niitä taitoja kertaamaan tieliikenteessä.
Muutamia kivoja s-mutkia löytyy ja sitten mennään taas suoraan. Ei saa ikinä sellaista rytmiä päälle kuin vaikkapa Alpeilla, jossa mutkaa on loputtomiin kyllästymiseen saakka.
Muistan kerran kun oltiin vaimon kanssa kolme päivää vedetty ihan pelkkää serpentiiniä kuin olisit ollut linnanmäen vuoristoradassa kolme päivää peräkkäin.
Päät oli jo ihan pökkyrällä keskipakovoimista. Todettiin että nyt riittää vähäksi aikaa, suunnattiin lähimmälle moottoritielle ja ajeltiin Nizzaan rantalomalle muutamaksi päiväksi, jonne oli konetietä pitkin vain parin tunnin matka.
Taitaa Suomessa suurin osa ison moottoripyörän ostajista olla keski-ikäisiä ukkoja, taikka hyvätuloisten perheiden nuorempia vesoja, omille pojille prätkän omistaminen oli selviö, kun iskällä sellainen oli aina, ja pojilla oli mökkimopona Honda Monkey jo taaperosta saakka, sekä 80 kuutioinen mönkijä.
Tehtiin parin kaverin kanssa lyhyitä päiväretkiä joskus jonnekin useammalla pyörällä. Silloin huomasin että se ei ole minun juttu. Yhdellä oli vanha HD, jota piti pysähtyä korjaamaan 10km välein ja etsimään sen pudonneita osia.
Yksi ajeli niin hiljaa, ettei sitä jaksanut odottaa. Yksi taas provosoi kaahaamaan kilpaa ja siinä tuli pari tilannetta, jotka opetti sen ettei tieliikenteessä paskoilla liukkailla roudan rikkomilla teillä kaahailla Suomessa.
Suomeksi sanottuna olen sitä mieltä että Suomessa ei moottoripyörällä tee juurikaan mitään. Nättinä päivänä voi ajella satamaan jätskille ja kahville nautiskelemaan kesäpäivästä, tai ajaa muutama kymmenen kilsaa leppoisasti landella.
Niitä päiviä jolloin kaikki menee yksiin, on Suomessa harvassa. Hayabusan viritin sen toisena keväänä. Putkistot ja ruiskuboxi uusi. Samaan aikaan rakennettiin toista taloa ja oli työkiireitä.
Koko kesänä ehdin ajaa 550km, sain kahdet 2500 euron sakot ja poltin liki tuhannen euron takakumin ja pyörän arvo aleni noin 10%.
Hayabusaan ei riittänyt vanhat renkaiden nopeusluokat, vaan piti kehittää siihen ihan oma rengas. Ne maksoi aluksi todellakin liki tonnin.
Sittemmin niiden hinta putosi, kun tuli muitakin 300 kulkevia pyöriä. Viimeisin rengas jonka ostin 1000 Ärrään oli 170 euroa.
Sen kesän lopulla olin niin vittuuntunut koko Suomen suveen ja siihen pyörään että myin sen pois, eikä tullut ikävä.
Thaimaassa kannattaa olla omien rengasvalintojen kanssa olla tarkkana, ettei osta kiinalaisia muovirenkaita, jotka voi olla tappavan liukkaat. PCX:ssä oli joskus sellaiset ja se meni mutkassa kaksipyöräluisussa kohti piennarta välillä jo 30kmh vauhdissa, lähti kuin Otso Vilhunen parketilta.
Merkkirenkaat pitää olla ja vähäisten kilsojen vuoksi ei tarvi valita matkarenkaita, vaan voi ostaa pitävämmät ja pehmoisemmat.
On huikea ero millaisia motoristeja on Suomessa ja millaisia on alppimaissa. Alppimaissa jokainen kundi repii pyörästään tehot ulos ja osaa ajaa, kun taas Suomessa on ihan älytöntä ostaa 200 heppainen vehje köröttely
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näkemysmiehellä viiraa pahan kerran. Yksinäinen viikonloppu taas alkamassa kopioinnin merkeissä.
Suomessa on ihan älytöntä ostaa 200 heppainen vehje.
No miksi on ostanut ja jauhaa ostostaan vielä 30 vuodenkin jälkeen?
Nyt kun juttu muuttui 99,9% siihen että moottoripyöräily on moottoripyöräilyä vain alpeilla koska alpeilla on mutkia ja motoristeja jotka mutkittelee, sekä moottoripyöräily suomessa on jopa ihan turhaa nautintoa, kun ei voi käyttää kaikkea tehoa joka tarjolla.
Golf on ihan järjetöntä suomessa kun talvella ei ole hankigolffia.
Hullua mennä rannalle suomessa kun talvella ei voi mennä muuta kuin avantoon.
Ihan Dillen puuhaa hankkia vene suomessa, jonka tulee olla telakalla talvet.
Lienee varmaan maanviljelykin ihan tärähtäneiden puuhaa kun viljakaan ei kasva talvella.
Niin ja tosiaan suomessa autoilla ajetaan enemmän kilometrejä kuin moottoripyörillä, se oli tärkeä tieto.
Täytyi suunnitella omat renkaat, kyllä, joo, rengassuunnittelija, oliko apuna jokin esikuvista? Saitko paljonkin nokialta provikkaa? Missä testailit nopeusluokkia?