Miten kaksipuoliset korppu- ja lerppuasemat ennen vanhaan toimivat?

Muistelisin, että 3.5" korpuilla oli 80 uraa ja dataa mahtui 720kt/puoli eli yhteensä 1.44Mt. Ura oli jaettu sektoreihin, joka oli yleensä levyn muistikapasiteetin kokoinen eli 512 tavua. Jos siis halusi kirjoittaa yhden tavun, piti kirjoittaa koko sektori. Levyasemat lopettivat ajan saatossa toimimasta, koska lukupään mekaniikka ei pysynyt täysin paikallaan - eli urat periaatteessa kaikissa yksiköissä oli samassa kohdassa ja askelmoottori piti huolen lukupään sijainnista.
5.25" lerpuilla homma oli käytännössä sama, mutta levylle mahtui vain 360kt tai kaksipuoliselle 1.2Mt.
Data levyillä oli samalla tavalla kuin c-kaseteillakin eli analogista FSK-modulaatiota. Levyn pyöritysnopeus määräsi lukunopeuden ja käytännössä sekin oli oltava varsin tarkasti kohdillaan, jotta levyaseman elektroniikka pystyi purkamaan koodauksen. Erityisesti 5.25" lerput oli tarkkoja pyöritysnopeudesta. 3.5" levyissä pyöritysnopeutta yleensä mitattiin, joten siinä oli hiukan pelivaraa.
Poistopäätä ei ollut vaan poisto tapahtui kirjoittamalla dummy-dataa. Kaikilla biteillä on sektorilla kiinteät paikat. Käytännössä levyä ei kuitenkaan koskaan tyhjennetty vaan sinne kirjoitettiin kirjanpitoon poistetun tiedoston merkki. Tästä syystä datan pystyi palauttamaan melko pienellä vaivalla.

Kaksi "lukupäätä".

Haeskele tietoa 1541- ja 1570-levyasemien erosta.

Siis niissä oli kaksi luku-/kirjoituspäätä eli yksi kummallekin puolelle.

Entä miten  y k s i p u o l i s e t  lerppuasemat kuten 1541 onnistuivat tallentamaan tiedostoja vain takapuolelle vaikuttamatta etupuolella olevaan dataan kun ihmiset tekivät loven disketin toiseenkin reunaan tehden siitä ikään kuin kaksipuolisen?