Hei!
Minulla on juuri kolmannen luokan päättänyt poika, joka on kertonut koulukiusaamisesta. Poikani päiväkoti- ja eskarivuodet sujuivat kaverisuhteiden osalta ihanteellisesti ja näiltä ajoilta onkin onneksi edelleen se paras ystävä olemassa, mutta he ovat eri kouluissa. Ekaluokalla poikani vielä pärjäsi luokkakavereidensa kanssa, mutta toinen ja kolmas luokka ovat olleet vaikeita. Kun pojaltani kysyn mikä on muuttunut, hän kertoo että ennen luokan pojat olivat kilttejä ja mukavia, nyt kaikki esittävät koviksia. Oma poikani on aika herkkä tapaus ja ymmärrän hyvin, ettei hän oikein tällaiseen jätkälaumaan istu. Luokan pojat ovat väkivaltaisia, painavat toisiaan alas ja ottavat "uhreja", joita eristetään ja pilkataan, kaikkea arvostellaan ja moititaan. Erästä luokan pojan vanhempaa olen lähestynyt, mikä oli todellakin virhe, koska asenne siellä oli se, ettei heidän poikansa ikinä kiusaisi ja olisi väkivaltainen. Jos koulun opettaja ei jotain ole nähnyt, silloin sitä ei ole tapahtunut :D Koulun asenne on ollut asioita käsiteltäessä sinänsä ihan hyvä, eli asioihin on yritetty tarttua, mutta eipä niistä mitään muutosta ole seurannut. Onko mitään vinkkiä miten peruskoulusta selviäisi ilman vakavaa traumatisoitumista? Todella pelkään lapseni puolesta.
Minulla on juuri kolmannen luokan päättänyt poika, joka on kertonut koulukiusaamisesta. Poikani päiväkoti- ja eskarivuodet sujuivat kaverisuhteiden osalta ihanteellisesti ja näiltä ajoilta onkin onneksi edelleen se paras ystävä olemassa, mutta he ovat eri kouluissa. Ekaluokalla poikani vielä pärjäsi luokkakavereidensa kanssa, mutta toinen ja kolmas luokka ovat olleet vaikeita. Kun pojaltani kysyn mikä on muuttunut, hän kertoo että ennen luokan pojat olivat kilttejä ja mukavia, nyt kaikki esittävät koviksia. Oma poikani on aika herkkä tapaus ja ymmärrän hyvin, ettei hän oikein tällaiseen jätkälaumaan istu. Luokan pojat ovat väkivaltaisia, painavat toisiaan alas ja ottavat "uhreja", joita eristetään ja pilkataan, kaikkea arvostellaan ja moititaan. Erästä luokan pojan vanhempaa olen lähestynyt, mikä oli todellakin virhe, koska asenne siellä oli se, ettei heidän poikansa ikinä kiusaisi ja olisi väkivaltainen. Jos koulun opettaja ei jotain ole nähnyt, silloin sitä ei ole tapahtunut :D Koulun asenne on ollut asioita käsiteltäessä sinänsä ihan hyvä, eli asioihin on yritetty tarttua, mutta eipä niistä mitään muutosta ole seurannut. Onko mitään vinkkiä miten peruskoulusta selviäisi ilman vakavaa traumatisoitumista? Todella pelkään lapseni puolesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opettele kestää