Ihmiset kävivät töissä ja saivat elantonsa. Nykyään ihmiset käyvät töissä ja joutuvat miettimään että mistä saavat rahaa elantoonsa. On keksitty kaikkia turhia maksuja ihmisille, kaikenmoista välistävetäjää on kuin esim. jätehuollot ja pankin palvelumaksut ja laskutuslisät ym. ym. jne.....
Ennen oli elämä paremmin..
Anonyymi-ap
9831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mummon mökkiä etsitään....vaatimattomat vaatimukset: vesi tulee ja mennee.....joku airbnb uskovainen luulee että saa vuokraa 90€/vrk ja 400€ viikko.,...
No oikeesti huijatkoon helsinkiläisiä,.,
Helsingissä näitä huijattuja on pilvin pimein. Kun näiden palvelujen keskellä asuville koittaa juhannus , joulu, pääsiäinen, niin alkaa hirveä kiirre lähteä pois maaseudun rauhaan ja rantamaisemia ihastelemaan eikä silloin kysellä , mitä se kustantaa.
Kirpputoreja perustetaan ja on perustettu ympäri pitäjää joissa kaupitellaan vanhoja tavaroita , siinä toivossa että joku erehtyisi ostamaan muiden hylkäämää tavaraa.
Kyllä entiset ihmiset olisivat vaihtaneet osansa nykyongelmiin kiljuen!
Ennen lapsista kuoli liki puolet ennen viidettä ikävuottaan; isänikin perheen kahdeksasta lapsesta kolme, ja keskimäärinkin ihmiset kuolivat vuosikymmeniä nuorempina kuin nykyään. Kuolinsyinä olivat vanhuus, rintatauti, poltetauti, päätauti ja puukonisku. 50-60-luvulta lähtien myös autokolari; esimerkiksi Mommolassa kuoli 30 ihmistä muutamassa vuodessa ennen kuin lopulta tuli eritasoristeys. Juomavesi kannettiin ämpäreillä kaivosta ja pesuvesi joesta tai järvestä. Peseydyttiin kerran viikossa saunassa lauantai-iltana ja samalla vaihdettiin alusvaatteet, jos vaihdettiin. Ulkohuoneista ja tunkioista jätteet valuivat suoraan vesistöihin. Puolet ihmisten ajasta meni uunien lämmittämiseen ja polttopuiden tekoon. Oli luteita, kirppuja, täitä ja ties mitä saivareita joiden päälle tupsuteltiin DDT:tä made in DDR. Tekohampaat olivat suosittu rippilahja.
Vanhaan aikaan liätekuljetukset hoirettiin hevosvetoisilla, puurakenteisilla säiliövaunuilla. Varakkaammilla liätefirmoilla oli varaa valjastaa parihevoset ison säiliönsä vetäjiksi. Piänemmät ja sivutoimiset isännät ja yrittäjät ajoi yhren hevosen ajokeikkoja, liätettä siirtyi heillä vaan vajaa yksi kuutiometri kerralla.
Siihen aikaan Huittisen kauppalan rakennukset ja maisema oli ihan toisenlainen, silloin ajettiin pelkästään sorateitä pitkin. Lauttakylänä tämä koko paikka tunnettiin, ja Huittinen keksittiin joskus vasta paljo myähemmin Siältä vaan kumminkin sikaloitten ja liätekuljetusten voimin noustiin ylös, ja tällanen aika mukava nyky-Huittinen on saatu aikaseksi.
Liätemuseosa on esillä sellainen parihevosvetonen liätevaunu misäoli tasauspyärästön lukko!
Talvella nastarenkaat alle liätepömpeleihin. Hevoskenkiin hevosen kaikkiin neljäään käpälään ruuvattiin teräksiset hokit. Niillä pito pysy aika mukavana, ja koko lieteyhristelmä pysyi hyvin tiellä, vaikka teitten auraukset puisilla hevosauroilla oli aika heikkoo siihen aikaan.
Nyt riittää, kun istuskelee helsingin kaduilla.
Etkö pysy edes tuoliila tahi penkillä,ehkä saat jostain apua, koska kohta alkaa sataan vettä