Millainen on kunnollinen ihminen? Millaisia arvoja, käsitteitä,määritelmiä tämä kunnon ihmisyys käsittää?
Millainen on kunnollinen nainen taikka mies?
Kunnollinen äiti taikka isä?
Kunnollinen lapsi?
Jos ihmiselle ei aseteta minkäänlaista tavoitetta hänen kehittymiselleen, vastuun kantamiselleen , toimintatavoilleen tai pyrkimyksilleen, niin häviävätkö kunnon ihmiset kokonaan?
Meillä on lupa ja oikeus odottaa tietyisssä tehtävissä, asemassa olevien ihmisten pyrkivän olemaan tehtävissään mahdollisimman hyviä ja heidän motivaatiodensa olevan mahdollisimman puhtaita. Emme voi hyväksyä lasten kanssa toimivien olevan pedofilejä, tai johdattavan lapsiamme rikollisuuteen. Emme voi sallia pappien olevan köykäsiä hengeltään, emme tuomarien toimivan epäoikeudenmukaisesti, tai lääkäriemme olevan huolimattomia tai välinpitämättömiä.
Mitä vastuullisemmassa asemassa ihminen on työnsä ja ammattinsa suhteen, sitä enemmän meillä on lupa heiltä odottaakkin. Meillä on oikeus vaatia polittisilta päättäjiltä älyä ja fiksuutta ,sekä humanisuutta yhteisten asiodemme hoitamiseen.
Meillä on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa millaisessa yhteiskunnassa me haluamme elää.
Meillä on lupa puuttua tilanteisiin, kun vääryyttä tapahtuu.
Meidän on aika vaatia lapsillemme pararasta mahdollista kouluutusta , joka myös kehittää ihmisen henkistä vastuullisuutta, oikeudenmukaisuuden tajua ja luovaa ajattelua.
Meillä on oikeus vaatia inhimillistä ja rakkaudellista kohtelua. Meillä on aika tulla enemmän henkisiksi ja viisaimiksi ihmisiksi.
Meidän on lupa odottaa kanssaihmisiltämme ja lähimmäisiltämme kehittymistä, sekä kunnioittavaa ja arvostavaa kohtelua.
Meidän ei tule enää sallia negatiivisten ja röyhkeiden , itsekeskeisten vain omaa etuaan ajavien ihmisten kyynärpäätaktiikkaa.
Me voimme hyväksyä erilaisuuden olemassaolon rikastuttavana tekijänä , mutta sairaiden ilmentymien tekeminen tavoiteltavaksi, ja niiden nostaminen ihanteiksi ei ole ihmisrvomme mukaista.
Meidän ei tule sallia negatiiviten ihmisyyttä tuhoavien voimien vetää lokaan itseämme ja arvokkuuttamme.
Meidän on jo aika uskaltaa olla kunnon ihmisiä.
Meillä naisilla on lupa toteuttaa naiseutemme syvällistä ja herkkää rakastavaa voimaamme ja kauneuttamme täällä ihmisinä. Olkoon myös miehillä oikeus omaan miehiseen rohkeuteensa ja heidän henkisyytensä esiintulemiseen.
Jos haluamme tehdä jotain muutoksia----niin alkakaamme itsestämme. Sen minkä olemme itsellemme tehneet ...sen me voimme välittää muillekkin.
Paras tapa kasvattaa ja opettaa on näyttää se sanoista tekoihin. Kun meissä on rakkautta , viisautta ja varmuutta , se välittyy kautamme muihinkin, olimmepa sitten missä asemassa tai tehtävässä tahansa.
Se kunnon ihminen
55
3210
Vastaukset
- ihmettelix
nyt jos olen tuosta sanomastasi erimieltä, joissain kohdin. Kaikkien tämänkin yhteiskunnan asettamien odotusten ja vaatimusten keskellä, millaisia meidän tulisi ja pitäisi olla ja elää, valitettavasti unohtuu ihminen, yksilö ja yksilöllisyys. Ei voi kaikkia asettaa samaan muottiin ja odottaa että eläisimme tietyllä tavalla ja täyttäisimme asetetut kriteerit, entäpä ne jotka eivät täytä asetettuja kriteerejä.
Emme koskaan kasva ihmisinä elämämme aikana niin valmiiksi että täyttäisimme meille ulkopuolelta tai edes itse itsellemme asettamat vaatimukset. Entä vaatimukset, joita toisillemme asetamme, täytämmekö itse omaltakohdaltamme niitä koskaan?En tokikaan kirjoituksessani millään tavoin puuttunut ihmisen yksilöllisyyden riistoon.
Puutuin enemmänkin vastuullisuuteen ja ihmisarvon kunnioitukseen.
Esittäisinkin kysymyksiä:
Haluasitko sinä antaa elämääsi vaikkapa vastuuttoman ja huolimattoman lääkärin käsiin, taikka läheisesi elämää?
Haluasitko hengellisen opettajan olevan henkisesti kykenemätön?
Haluasitko hoidattaa asiasi epäoikeudenmukasella tuomarilla?
Olisikko se suotavaa, että yhteiskunnallisissa tehtävissä asioitamme hoitaa itse vastuuton henkilö, joka ei pyrkimyksessään pyri olojemme korjaamiseen , vaan tavoittelee ainoastaan valtaa ja asemaa?
Olisikko mielestäsi oikein , että tuleva äiti tai isä voi edelleenkin käyttää huumeita välittämättä siitä miten se heidän lapsiinsa vaikuttaisi?
Soisitko puolisosi tai kumppanisi pettävän sinua selkäsi takana, ilman että sinulla olisi tietoa asiasta?
Sallisitko työtoverisi epäpätevämpänä pääsevän korkeampaan asemaan vain siksi , että hän on kaikkein häikäilemättömin?
Onko meidän edelleenkin vain hymistellen hyväksyttävä vaikkapa pornon leviäminen kaikkein sairaimissa muodoissaan ihmisyytemme riistäjiksi.
Onko meidän sallittava itsekäiden ihmisten ilkeyttä ja pahantahtoisuutta?
Me harjoittelemme elämällä täällä ja emme saavuta täydellisyyttä varmastikkaan yhden tai edes sadankaan elämän aikana.Mutta miksei meillä ihmiskunnassa, ihmisinä voisi olla ihanteellisuutta? En näe mitään hohdokasta siinä, että sortoa , riistoa , sotia, väkivaltaa ja raadollisuutta olisi edelleenkin vain jatkuvasti hymistellen sallittava.....ja pitäen näiden ihmisten yksilöllisyyden toteuttamista ensisijaisena muihin ihmisiin nähden.
Miksei hyvyys , rakkaudellisuus ja viisaus sekä toisiensa elämien kunnioittaminen sitten voisi olla tavoittelemisen arvoista? Kuinka se nyt sitten riistäisi yksilöllisyyttä----kysynpä vain?- Plumbago
NainenKirjoittaa kirjoitti:
En tokikaan kirjoituksessani millään tavoin puuttunut ihmisen yksilöllisyyden riistoon.
Puutuin enemmänkin vastuullisuuteen ja ihmisarvon kunnioitukseen.
Esittäisinkin kysymyksiä:
Haluasitko sinä antaa elämääsi vaikkapa vastuuttoman ja huolimattoman lääkärin käsiin, taikka läheisesi elämää?
Haluasitko hengellisen opettajan olevan henkisesti kykenemätön?
Haluasitko hoidattaa asiasi epäoikeudenmukasella tuomarilla?
Olisikko se suotavaa, että yhteiskunnallisissa tehtävissä asioitamme hoitaa itse vastuuton henkilö, joka ei pyrkimyksessään pyri olojemme korjaamiseen , vaan tavoittelee ainoastaan valtaa ja asemaa?
Olisikko mielestäsi oikein , että tuleva äiti tai isä voi edelleenkin käyttää huumeita välittämättä siitä miten se heidän lapsiinsa vaikuttaisi?
Soisitko puolisosi tai kumppanisi pettävän sinua selkäsi takana, ilman että sinulla olisi tietoa asiasta?
Sallisitko työtoverisi epäpätevämpänä pääsevän korkeampaan asemaan vain siksi , että hän on kaikkein häikäilemättömin?
Onko meidän edelleenkin vain hymistellen hyväksyttävä vaikkapa pornon leviäminen kaikkein sairaimissa muodoissaan ihmisyytemme riistäjiksi.
Onko meidän sallittava itsekäiden ihmisten ilkeyttä ja pahantahtoisuutta?
Me harjoittelemme elämällä täällä ja emme saavuta täydellisyyttä varmastikkaan yhden tai edes sadankaan elämän aikana.Mutta miksei meillä ihmiskunnassa, ihmisinä voisi olla ihanteellisuutta? En näe mitään hohdokasta siinä, että sortoa , riistoa , sotia, väkivaltaa ja raadollisuutta olisi edelleenkin vain jatkuvasti hymistellen sallittava.....ja pitäen näiden ihmisten yksilöllisyyden toteuttamista ensisijaisena muihin ihmisiin nähden.
Miksei hyvyys , rakkaudellisuus ja viisaus sekä toisiensa elämien kunnioittaminen sitten voisi olla tavoittelemisen arvoista? Kuinka se nyt sitten riistäisi yksilöllisyyttä----kysynpä vain?Toisten kunnioittaminen, ehkä sen voisi kiteyttää tuohon.
Se että ymmärrämme toisiamme ja kunnioitamme toisiamme, voisi olla avain kunnon ihmisyyteen.
Aika utopistinen tavoite ihmiskunnalle kylläkin...
Voimme silti ymmärtää vaikka emme hyväksyisikään kaikkien toimintaa... - ihmettelix
NainenKirjoittaa kirjoitti:
En tokikaan kirjoituksessani millään tavoin puuttunut ihmisen yksilöllisyyden riistoon.
Puutuin enemmänkin vastuullisuuteen ja ihmisarvon kunnioitukseen.
Esittäisinkin kysymyksiä:
Haluasitko sinä antaa elämääsi vaikkapa vastuuttoman ja huolimattoman lääkärin käsiin, taikka läheisesi elämää?
Haluasitko hengellisen opettajan olevan henkisesti kykenemätön?
Haluasitko hoidattaa asiasi epäoikeudenmukasella tuomarilla?
Olisikko se suotavaa, että yhteiskunnallisissa tehtävissä asioitamme hoitaa itse vastuuton henkilö, joka ei pyrkimyksessään pyri olojemme korjaamiseen , vaan tavoittelee ainoastaan valtaa ja asemaa?
Olisikko mielestäsi oikein , että tuleva äiti tai isä voi edelleenkin käyttää huumeita välittämättä siitä miten se heidän lapsiinsa vaikuttaisi?
Soisitko puolisosi tai kumppanisi pettävän sinua selkäsi takana, ilman että sinulla olisi tietoa asiasta?
Sallisitko työtoverisi epäpätevämpänä pääsevän korkeampaan asemaan vain siksi , että hän on kaikkein häikäilemättömin?
Onko meidän edelleenkin vain hymistellen hyväksyttävä vaikkapa pornon leviäminen kaikkein sairaimissa muodoissaan ihmisyytemme riistäjiksi.
Onko meidän sallittava itsekäiden ihmisten ilkeyttä ja pahantahtoisuutta?
Me harjoittelemme elämällä täällä ja emme saavuta täydellisyyttä varmastikkaan yhden tai edes sadankaan elämän aikana.Mutta miksei meillä ihmiskunnassa, ihmisinä voisi olla ihanteellisuutta? En näe mitään hohdokasta siinä, että sortoa , riistoa , sotia, väkivaltaa ja raadollisuutta olisi edelleenkin vain jatkuvasti hymistellen sallittava.....ja pitäen näiden ihmisten yksilöllisyyden toteuttamista ensisijaisena muihin ihmisiin nähden.
Miksei hyvyys , rakkaudellisuus ja viisaus sekä toisiensa elämien kunnioittaminen sitten voisi olla tavoittelemisen arvoista? Kuinka se nyt sitten riistäisi yksilöllisyyttä----kysynpä vain?vaatimusten perään, ihmettelen vain miten nykynuoret yhteiskunnan asettamien vaatimusten paineessa pystyvät kasvamaan tasapainoiseen aikuisuuteen kun mikään ei riitä, yhä vain enemmän vaaditaan. Yksilöllisyyden riistoa on se että vaaditaan jonkun tietyn kaavan mukaan kaikilta samaa, katsomatta siihen onko jollain riittävät resurssit saavuttaa vaadittu taso. Väliinputoajia on jo liian paljon, miten sitten heille, lyödäänkö leima "kelpaamaton".
Vastauksia:
- Lääkäreiltä vaaditaan ihmetekoja, kaikki sairaudet pitäisi pystyä parantamaan. Jos ei siihen pysty, etsitään hoitovirheitä ja vaaditaan lääkäriä vastuuseen, monesti lääkärit tekevät työtään kuin veitsen terällä. Se on hyvin stressaavaa, myös lääkärit voivat työssään väsyä.
- Hengelliset opettajat, uskovatko hekään enää siihen mistä kertovat, leipäpappi vai oikea pappi, teoista voi päätellä. Se vain kertoo inhimillisyydetä ja siitä että samalla tasolla pappi elää tavallisen kansalaisen kanssa, kun tuomitaan ollaanko niitä, jotka heittävät sen ensimmäisen kiven, jota ei sitten voidakkaan heittää.
- Tuomariston päätöksiin vaikuttaa laki jonka mukaan toimitaan niin että oikeumukaisuus toteutuisi.
- Yhteiskunnallisia tehtäviä hoitamassa on niin monenkirjava joukko kaikenlaisia päätöksen tekijöitä, eivät hekään ole yli-ihmisiä vaan tavallisia ihmisiä tavallisine tarpeineen. Heidän lähettämät tekstiviestit ym. juopumukset ja rötökset ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten, miksi?
- Tuleva äiti ja isä huumekoukussa ei todellakaan yksin voi itseään auttaa, monta kertaa syyttävä sormi osoitttaa epäkohtia ja esitetään asiat miten niiden pitäisi olla, mutta todellista vilpitöntä halua auttaa, löytyykö sitä keneltäkään.
Siksipä aina ajattelen asiat yksilötaso lähtöisesti, hyväksytään toinen toisemme sellaisina kuin olemme kaikkine virheineen ja puutteineen, asemasta tms. riippumatta, vaatimatta mitään kuin sen että on oma itsensä ja annetaan toisille tilaa elää sellaisena kuin on. Jokainen, uskoisin niin, yrittää hoitaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, niin vastuullisesti kuin osaa, tietenkään vastuuton työntekijä ei kauaakaan työssään vanhene.
On totta että on ihmisiä jotka ovat sisäisesti niin vammaisia, joille toisen ihmisen elämä ei merkitse yhtään mitään, tarkoitan todellisia raakuuksia ja sitä mainitsemaasi pornoa. On vahinko kun joillakin tällaisilla tunteettomilla ihmisillä on valtaa, jota he väärin käytävät mukamas yhteisen hyvän nimissä, yrittämällä tuhota jopa kansakuntia ja heimoja. Se on kuitenkin eri asia erottaa nämä normaaleista erehtyväisistä ihmisistä.
Uskoisin myös että meistä jokaisesta löytyy sitä hyvää, joka yrittää ymmärtää kanssaihmisiä ja tilanteisiin johtaneita syitä, silloinkin kun asiat ovat menneet huonosti. ihmettelix kirjoitti:
vaatimusten perään, ihmettelen vain miten nykynuoret yhteiskunnan asettamien vaatimusten paineessa pystyvät kasvamaan tasapainoiseen aikuisuuteen kun mikään ei riitä, yhä vain enemmän vaaditaan. Yksilöllisyyden riistoa on se että vaaditaan jonkun tietyn kaavan mukaan kaikilta samaa, katsomatta siihen onko jollain riittävät resurssit saavuttaa vaadittu taso. Väliinputoajia on jo liian paljon, miten sitten heille, lyödäänkö leima "kelpaamaton".
Vastauksia:
- Lääkäreiltä vaaditaan ihmetekoja, kaikki sairaudet pitäisi pystyä parantamaan. Jos ei siihen pysty, etsitään hoitovirheitä ja vaaditaan lääkäriä vastuuseen, monesti lääkärit tekevät työtään kuin veitsen terällä. Se on hyvin stressaavaa, myös lääkärit voivat työssään väsyä.
- Hengelliset opettajat, uskovatko hekään enää siihen mistä kertovat, leipäpappi vai oikea pappi, teoista voi päätellä. Se vain kertoo inhimillisyydetä ja siitä että samalla tasolla pappi elää tavallisen kansalaisen kanssa, kun tuomitaan ollaanko niitä, jotka heittävät sen ensimmäisen kiven, jota ei sitten voidakkaan heittää.
- Tuomariston päätöksiin vaikuttaa laki jonka mukaan toimitaan niin että oikeumukaisuus toteutuisi.
- Yhteiskunnallisia tehtäviä hoitamassa on niin monenkirjava joukko kaikenlaisia päätöksen tekijöitä, eivät hekään ole yli-ihmisiä vaan tavallisia ihmisiä tavallisine tarpeineen. Heidän lähettämät tekstiviestit ym. juopumukset ja rötökset ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten, miksi?
- Tuleva äiti ja isä huumekoukussa ei todellakaan yksin voi itseään auttaa, monta kertaa syyttävä sormi osoitttaa epäkohtia ja esitetään asiat miten niiden pitäisi olla, mutta todellista vilpitöntä halua auttaa, löytyykö sitä keneltäkään.
Siksipä aina ajattelen asiat yksilötaso lähtöisesti, hyväksytään toinen toisemme sellaisina kuin olemme kaikkine virheineen ja puutteineen, asemasta tms. riippumatta, vaatimatta mitään kuin sen että on oma itsensä ja annetaan toisille tilaa elää sellaisena kuin on. Jokainen, uskoisin niin, yrittää hoitaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, niin vastuullisesti kuin osaa, tietenkään vastuuton työntekijä ei kauaakaan työssään vanhene.
On totta että on ihmisiä jotka ovat sisäisesti niin vammaisia, joille toisen ihmisen elämä ei merkitse yhtään mitään, tarkoitan todellisia raakuuksia ja sitä mainitsemaasi pornoa. On vahinko kun joillakin tällaisilla tunteettomilla ihmisillä on valtaa, jota he väärin käytävät mukamas yhteisen hyvän nimissä, yrittämällä tuhota jopa kansakuntia ja heimoja. Se on kuitenkin eri asia erottaa nämä normaaleista erehtyväisistä ihmisistä.
Uskoisin myös että meistä jokaisesta löytyy sitä hyvää, joka yrittää ymmärtää kanssaihmisiä ja tilanteisiin johtaneita syitä, silloinkin kun asiat ovat menneet huonosti....kouluutuksen muuttamisesta enemmän ihmisyyden henkistä arvoa kokonaisuutena palvelevaksi.
Entäpä jos valintaperusteisiin opiskelupaikkoja jaettaessa tulisikkin myös tämä vastuullisuus ihmisenä kehittymiseen. Nyt kuitenkin valintakriteerit ovat enemmänkin älylliseen puoleen suunntautuneita. Länsimainen kultuuri kaikilta osin perustuu suuressä määrin toisaivoisuuteen. Jos taas jo peruskoulussa olisi enemmän ihmistä humaanimmaksi kasvattavia aineita , sekä luovuutta ja omaa ajattelua kehittäviä aineita, niin uskoisi tilanteen alkavan muuttua.
Mihin sitten yhteiskuntamme tarvitsee väliinputoajia---siinäpä kysymys? Jos yhteiskunta rakentuisi ihmisyyttä arvostaville arvoille , niin näillekkin ihmisille löytyisi oma paikkansa.
Nuorille iskostetaan päähän saavuttaa mahdollisimman korkea kouluutus, hyvä asema ja tietysti huikeat palkkatulot.Kilpailu on aina vain kovempaa kuka pärjää näissä mittelöissä.
Lääkärien asema on todella vaativa.Mutta millainen on seula ,jolla valinnat tähän ammattikuntaan tehdään? Kukaan ei voi vaatia lääkäreiden olevan yli-ihmisiä----totta.Kukaan ei voi vaatia heidän myöskään kykenevän ihmeisiin.Tällä hetkellä monet terveyskeskukset ovat ilman omaa lääkäriä. Lääkäripula on tosiasia. Terveydenhoitoalalla tehdään jatkuvasti supistuksia---ja kenen kustannuksella?
Leipäpapit ovat todellakin jo menettäneet uskottavuutensa ja kirkot , jotka meillä ovat vation kanssa yhteydessä, täyttyvät vanhoista mummoista ..jos enää niistäkään. Me sallimme pappiemme eroavan ja piispojemme pitävän rakastajansa.Papit saavat olla niin perin inhimillisiä kanssamme.Mutta ei heillä ole juuri enää mitää hengellisesti annettavanakaan.
Tuomarimme saavat itse rötöstellä ja käydä kauppaa oikeudesta.Sekin niin perin inhimillistä ---eikö.
Mutta emme enää juurikaan usko oikeuslaitostemme pitävän todellisia lainsäädöksiä voimassa.
On niin perin inhimillistä joutua vaikka huumekoukkuun ja silti haluta tehdä lapsia.
Totta etteivät monetkaan heitä kykene itsekseen ongelmaansa selvittämään.
Kysymys olikin tällä aloituksellani siitä, että alkaisimme hävittää näitä mätäpesäkkeitä " jotka meidän ihmisyyttäämme riistävät.Jos me edelleen sallimme kaiken sairauden leviävän yhteiskuntaamme, ihmiskuntaamme vain hymistellen....että se on niin perin inhimillistä ...niin eipä juuri tulevaisuus kovin kummoselle näytä.- ihmettelix
NainenKirjoittaa kirjoitti:
...kouluutuksen muuttamisesta enemmän ihmisyyden henkistä arvoa kokonaisuutena palvelevaksi.
Entäpä jos valintaperusteisiin opiskelupaikkoja jaettaessa tulisikkin myös tämä vastuullisuus ihmisenä kehittymiseen. Nyt kuitenkin valintakriteerit ovat enemmänkin älylliseen puoleen suunntautuneita. Länsimainen kultuuri kaikilta osin perustuu suuressä määrin toisaivoisuuteen. Jos taas jo peruskoulussa olisi enemmän ihmistä humaanimmaksi kasvattavia aineita , sekä luovuutta ja omaa ajattelua kehittäviä aineita, niin uskoisi tilanteen alkavan muuttua.
Mihin sitten yhteiskuntamme tarvitsee väliinputoajia---siinäpä kysymys? Jos yhteiskunta rakentuisi ihmisyyttä arvostaville arvoille , niin näillekkin ihmisille löytyisi oma paikkansa.
Nuorille iskostetaan päähän saavuttaa mahdollisimman korkea kouluutus, hyvä asema ja tietysti huikeat palkkatulot.Kilpailu on aina vain kovempaa kuka pärjää näissä mittelöissä.
Lääkärien asema on todella vaativa.Mutta millainen on seula ,jolla valinnat tähän ammattikuntaan tehdään? Kukaan ei voi vaatia lääkäreiden olevan yli-ihmisiä----totta.Kukaan ei voi vaatia heidän myöskään kykenevän ihmeisiin.Tällä hetkellä monet terveyskeskukset ovat ilman omaa lääkäriä. Lääkäripula on tosiasia. Terveydenhoitoalalla tehdään jatkuvasti supistuksia---ja kenen kustannuksella?
Leipäpapit ovat todellakin jo menettäneet uskottavuutensa ja kirkot , jotka meillä ovat vation kanssa yhteydessä, täyttyvät vanhoista mummoista ..jos enää niistäkään. Me sallimme pappiemme eroavan ja piispojemme pitävän rakastajansa.Papit saavat olla niin perin inhimillisiä kanssamme.Mutta ei heillä ole juuri enää mitää hengellisesti annettavanakaan.
Tuomarimme saavat itse rötöstellä ja käydä kauppaa oikeudesta.Sekin niin perin inhimillistä ---eikö.
Mutta emme enää juurikaan usko oikeuslaitostemme pitävän todellisia lainsäädöksiä voimassa.
On niin perin inhimillistä joutua vaikka huumekoukkuun ja silti haluta tehdä lapsia.
Totta etteivät monetkaan heitä kykene itsekseen ongelmaansa selvittämään.
Kysymys olikin tällä aloituksellani siitä, että alkaisimme hävittää näitä mätäpesäkkeitä " jotka meidän ihmisyyttäämme riistävät.Jos me edelleen sallimme kaiken sairauden leviävän yhteiskuntaamme, ihmiskuntaamme vain hymistellen....että se on niin perin inhimillistä ...niin eipä juuri tulevaisuus kovin kummoselle näytä.yhä enemmän siihen älylliseen puoleen suuntaudutaan ja sitä vaaditaan opiskelioilta, nykyinen vallassa oleva markkinatalous lukee pelisäännöt joita noudatetaan, joka alalla. Jos ei siellä pärjää on se väliin putoaja, niitäkin tarvitaan, tekemään sen likaisen työn pienellä palkalla, kyllä, mutta kuilu rikkaan ja köyhän, sekä menestyvän ja ei menestyvän välillä kasvaa ja ihmiset joutuvat pakostakin eriarvoiseen asemaan. Luovuutta ja omaa ajattelua arvostetaan vain, jos pystyy kehittämään ja tuottamaan uusia kulutushyödykkeitä, silloin on arvonsa ja paikkansa ansainnut.
Ei kukaan järkevä ihminen halua ammattiin jota ei arvosteta, esim. juuri lääkärin ammattia arvostettiin ennen, mutta ei nykyisin, siinä yksi syy lääkäripulaan. Terveydenhoitoalalla tehdään supistuksia, totta, koska se vie valtiolta verorahoja, supistuksilla säästetään. Jos hoitoalalla lakkoillaan, se on valtiolle säästöä, toisin kuin paperialan lakko joka tuottaa tappiota.
Ihmettelen vain miten niitä ihmisyyttä riistäviä mätäpaiseita vastaan voisi taistella, eihän meidän ihmisyyttä edes riistä papit, eivätkä lääkärit, opettajat tai tuomaritkaan. Katseet voisi kääntää maailman markkinatalouteen ja talouspolitiikkaan, joka on niin määräävä voima ja jonka mukaan päätöksiä tekevät eri maiden päättäjät ja hallitukset. Sieltäkin voisi tiedustella, miksi asiat ovat maailmassa niinkuin ne nyt ovat.
- Plumbago
Kunnon ihmisen voisi määritellä ihmiseksi, joka kaikessa toimessaan kasvattaa sekä omaa että toisten hyvinvointia ja toimii lisäksi niin että ihmiskunta säilyy maapallolla.
Kun ajattelemme 'kunnon ihmistä', siihen liittyy aina kaunis ja seesteinen kuva tulevaisuudesta.
Kunnon ihminen tuo enemmän kuin vie.
Koska meillä jokaisella on omat arvomme ja aatteemme, tuo 'kunnon'-ihmisenä oleminen onkin katsojasta kiinni.
Onko Linkola kunnon ihminen, onko Ollila? Onko kunnon ihmisen jarrutettava kehitystä vai lisättävä kaasua? En tiedä.
Voiko tyhmä ja sivistymätön ihminen olla kunnon ihminen? Pitääkö kunnon ihmisen tiedostaa maapallon tila, ennen kuin hän tekee yhtään mitään?
Onko kunnon ihmisen aina toteltava muita? Onko isänmaan puolesta tappaminen kunnon ihmisen tehtävä?
En tiedä.
On helppoa olla tavallinen ihminen, kuluttaa paljon ja saastuttaa vähän, hoitaa omat hommansa mielekkäästi ja maksaa veronsa, pitää huolta lähimmäisistään, rakastaa ja nauttia jokaisesta päivästä.
Ehkä tuollainen kunnon ihmisen määritelmä riittää......mikä sitten onkaan se tavallinen ihminen? -:-))
Mutta oisko näin, että kelle paljon annetaan , niin siltä paljon vaaditaankin. Jos ihmisellä ei muuta päämäärää tai sisältöä vielä elämässä,kuin kuluttaa ja saastuttaa vähän, niin siihen kait on tyytyminen.
Ehkä tarve tehdä laajemmin jotain merkittävää koko ihmiskunnan hyväksi ja parempien ihmisen elämän sisältöä rikastuttavien tekijöiden eteen, syntyykin vasta sitten, kun henkistä kehittymistä on jo tapahtunut. Jollekkin riittää , että kunhan elää ja porskuttaa ja lähtee täältä aikanaan. Joillekkin on tärkeä panostaa enemmän. Kait tyhmä ja sivistymätönkin sitten voi olla kunnon ihminen , jos ei ainakaan muille pahaa tee. Mutta eikös niiden joilla on enemmän kuulukkin antaa heille joilla taas on vähemmän.Ei ainostaan aineellisesti , vaan myöskin henkisesti.
Uskoisin silti olevan joitain määritteitä ,jotka pätevät vaikka yhteiskunnalliset ja kouluutuksellisetkin arvot eivät niin samantasoiset olisi. Kyllä kait ihan tavallisellakin ihmisellä on mahdollisuutta toisiensa auttamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen----vai kuinka?- Plumbago
NainenKirjoittaa kirjoitti:
...mikä sitten onkaan se tavallinen ihminen? -:-))
Mutta oisko näin, että kelle paljon annetaan , niin siltä paljon vaaditaankin. Jos ihmisellä ei muuta päämäärää tai sisältöä vielä elämässä,kuin kuluttaa ja saastuttaa vähän, niin siihen kait on tyytyminen.
Ehkä tarve tehdä laajemmin jotain merkittävää koko ihmiskunnan hyväksi ja parempien ihmisen elämän sisältöä rikastuttavien tekijöiden eteen, syntyykin vasta sitten, kun henkistä kehittymistä on jo tapahtunut. Jollekkin riittää , että kunhan elää ja porskuttaa ja lähtee täältä aikanaan. Joillekkin on tärkeä panostaa enemmän. Kait tyhmä ja sivistymätönkin sitten voi olla kunnon ihminen , jos ei ainakaan muille pahaa tee. Mutta eikös niiden joilla on enemmän kuulukkin antaa heille joilla taas on vähemmän.Ei ainostaan aineellisesti , vaan myöskin henkisesti.
Uskoisin silti olevan joitain määritteitä ,jotka pätevät vaikka yhteiskunnalliset ja kouluutuksellisetkin arvot eivät niin samantasoiset olisi. Kyllä kait ihan tavallisellakin ihmisellä on mahdollisuutta toisiensa auttamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen----vai kuinka?Suuri ongelma on se että valtaa ei osata käyttää oikein. Vallankäyttäjät joille annamme, tai jotka ottavat meiltä valtaa, nousevat tuon vallan avulla yläpuolellemme eivätkä näe enää mistä on kysymys. Silloin valtaa käytetään vain lisävallan/oman edun tavoitteluun.
Olemme antaneet heille paljon mutta hyvin vähän heiltä saamme. Siltä ainakin tuntuu.
Ehkäpä köyhä antaa määrällisestikin enemmän kuin rikas...
Noiden vallanpitäjien tehtävänä tulisi olla sellaisten mahdollisuuksien luominen, että meillä tavallisilla ihmisillä olisi mahdollisuus toistemme auttamiseen. Niin ei aina ole.
Jokainen meistä tekee joka päivä vaihtokauppaa; annamme jotain vain, jos saamme vähän enemmän - tätä keskustelua on käyty näilläkin palstoilla aika ajoin. Ilman tuota kaupankäyntiä myisimme itsemme pian loppuun, eikä sekään hyvä olisi.
Ihminen ei osaa luopua mistään ilman järkevää syytä - lähimmäisillemme teemme palveluksia 'ilmaiseksi', mutta emme korvauksetta, hyvä mielikin riittää.
Ihminen on hyvin itsekäs. Suuressa hädässä olemme valmiit pelastamaan ensin itsemme...toisaalta hyvä koska vain silloin pystymme auttamaan toisiakin...vaaran uhatessa ryntäämme ovelle ensimmäisenä, emme anna hevin tietä toisille... Plumbago kirjoitti:
Suuri ongelma on se että valtaa ei osata käyttää oikein. Vallankäyttäjät joille annamme, tai jotka ottavat meiltä valtaa, nousevat tuon vallan avulla yläpuolellemme eivätkä näe enää mistä on kysymys. Silloin valtaa käytetään vain lisävallan/oman edun tavoitteluun.
Olemme antaneet heille paljon mutta hyvin vähän heiltä saamme. Siltä ainakin tuntuu.
Ehkäpä köyhä antaa määrällisestikin enemmän kuin rikas...
Noiden vallanpitäjien tehtävänä tulisi olla sellaisten mahdollisuuksien luominen, että meillä tavallisilla ihmisillä olisi mahdollisuus toistemme auttamiseen. Niin ei aina ole.
Jokainen meistä tekee joka päivä vaihtokauppaa; annamme jotain vain, jos saamme vähän enemmän - tätä keskustelua on käyty näilläkin palstoilla aika ajoin. Ilman tuota kaupankäyntiä myisimme itsemme pian loppuun, eikä sekään hyvä olisi.
Ihminen ei osaa luopua mistään ilman järkevää syytä - lähimmäisillemme teemme palveluksia 'ilmaiseksi', mutta emme korvauksetta, hyvä mielikin riittää.
Ihminen on hyvin itsekäs. Suuressa hädässä olemme valmiit pelastamaan ensin itsemme...toisaalta hyvä koska vain silloin pystymme auttamaan toisiakin...vaaran uhatessa ryntäämme ovelle ensimmäisenä, emme anna hevin tietä toisille...Ehkäpä meidän onkin aika oppia tulemaan enemmän sydämestämme antaviksi.
Voimmeko piiloutua käsitteen taakse, että ihminen on perusluonteeltaan itsekäs?
Jospa kysymys ei ole todellisuudessa tästä , vaan siitä että itsekkyys on ollut trendikästä. Meidät on saatu ajattelemaan itsekyyden olevan se pyrkimys millä pärjätä täällä ja luotu mielikuva , että jos haluat menestyä ja saada aseman, niin tämä olisi ihanteellista.
Mutta jos humaani ihminen muuttuukin tavoittelemisen arvoiseksi, niin asenteemmekin muuttuu.
Me tarvitsemme esimerkillisiä ihmisiä, joissa tätä humanisuutta on. Jos sallimme valtaan pyrkivien ihmisten edelleenkin täyttää korkeimmat virat yhteiskunnnassamme ja suljemme silmämme nähdä tosiasioita, niin tilanne saa jatkua entisellään.
On täysin käsittämätöntä uskotella , etteikö meillä olisi mahdollisuutta vaikuttaa mitenkään tähän kehitykseen.
Se että jossain katsrooffi tilanteessa ihminen käyttäytyy alitajuntansa mukaisesti pelastautuakseen ei ole mikään itsekkyyden vertaus, tai sen oikeutetuksi tekeminen. Kuitenkin jokaisen suuronnettomuudenkin yhteydessä esiintyy sankaruutta , jossa joku pelestaa toisia ihmisiä ja tekee kaiken kykenemänsä auttaakseen muitakin selviytymään.
Missään ei ole tätä totuutta ihmisestä olemassa , että meidän sisäisäinen olemuksemme olisi olla itsekäs. Tämä itsekeskeisyyden trendi ei todellakaan kuljeta enää tulevaisuuteen. Emme voi kuvitella yksin elävämme tällä planetallamme.
Meidän on jo aika nähdä toisemme ja tulla tietoisiksi koko maapalloa käsittävistä ongelmista.
Ellemme sisällytä valtaan vastuuta ja odota sitä myöskin niiltä joille valtaa annamme yhteisten asioiden päättämisestä , niin ongelmamme vain lisääntyvät. Mitä suurempi joukko ihmisiä alkaa todellakin ajatella näillä niin yksilöllisillä aivoillaan, niin sen nopeammmin maailmamme muuttuu. Näin uskon , ajattelen ja toimin.- Plumbago
NainenKirjoittaa kirjoitti:
Ehkäpä meidän onkin aika oppia tulemaan enemmän sydämestämme antaviksi.
Voimmeko piiloutua käsitteen taakse, että ihminen on perusluonteeltaan itsekäs?
Jospa kysymys ei ole todellisuudessa tästä , vaan siitä että itsekkyys on ollut trendikästä. Meidät on saatu ajattelemaan itsekyyden olevan se pyrkimys millä pärjätä täällä ja luotu mielikuva , että jos haluat menestyä ja saada aseman, niin tämä olisi ihanteellista.
Mutta jos humaani ihminen muuttuukin tavoittelemisen arvoiseksi, niin asenteemmekin muuttuu.
Me tarvitsemme esimerkillisiä ihmisiä, joissa tätä humanisuutta on. Jos sallimme valtaan pyrkivien ihmisten edelleenkin täyttää korkeimmat virat yhteiskunnnassamme ja suljemme silmämme nähdä tosiasioita, niin tilanne saa jatkua entisellään.
On täysin käsittämätöntä uskotella , etteikö meillä olisi mahdollisuutta vaikuttaa mitenkään tähän kehitykseen.
Se että jossain katsrooffi tilanteessa ihminen käyttäytyy alitajuntansa mukaisesti pelastautuakseen ei ole mikään itsekkyyden vertaus, tai sen oikeutetuksi tekeminen. Kuitenkin jokaisen suuronnettomuudenkin yhteydessä esiintyy sankaruutta , jossa joku pelestaa toisia ihmisiä ja tekee kaiken kykenemänsä auttaakseen muitakin selviytymään.
Missään ei ole tätä totuutta ihmisestä olemassa , että meidän sisäisäinen olemuksemme olisi olla itsekäs. Tämä itsekeskeisyyden trendi ei todellakaan kuljeta enää tulevaisuuteen. Emme voi kuvitella yksin elävämme tällä planetallamme.
Meidän on jo aika nähdä toisemme ja tulla tietoisiksi koko maapalloa käsittävistä ongelmista.
Ellemme sisällytä valtaan vastuuta ja odota sitä myöskin niiltä joille valtaa annamme yhteisten asioiden päättämisestä , niin ongelmamme vain lisääntyvät. Mitä suurempi joukko ihmisiä alkaa todellakin ajatella näillä niin yksilöllisillä aivoillaan, niin sen nopeammmin maailmamme muuttuu. Näin uskon , ajattelen ja toimin.Ihmisten itsekkyydellä on sellainen paha ominaisuus että se tarttuu. Se leviää kuin tarttuva tauti.
Sen näkee jo liikennekurista; jos joku ajaa ylinopeutta, kohta ajavat muutkin.
Sen näkee noissa katastrofitilanteissa; seuraa ryöstöjen aalto, yksi käyttää tilannetta hyväkseen, kohta muutkin.
Sen näkee hamstrauksissa, sen näkee kaikessa.
Epäitsekkyys ja humaanius saavat jalansijaa ihmissä vain väkisin niitä tuputtamalla. On helppoa olla epäitsekäs jos tuntee että kaikki asiat ovat hyvin itsellään. Epäitsekkyyttä on kiva 'harrastaa'.
Humaanisuuteen liittyy aina jonkin asteinen sivistys, opittu näkemys ihmisen elämästä.
Silti, elämme hyvin raadollisessa maailmassa. Se on hyvä tiedostaa ja sitä vastaan on taisteltava...on pitkä sota... Plumbago kirjoitti:
Ihmisten itsekkyydellä on sellainen paha ominaisuus että se tarttuu. Se leviää kuin tarttuva tauti.
Sen näkee jo liikennekurista; jos joku ajaa ylinopeutta, kohta ajavat muutkin.
Sen näkee noissa katastrofitilanteissa; seuraa ryöstöjen aalto, yksi käyttää tilannetta hyväkseen, kohta muutkin.
Sen näkee hamstrauksissa, sen näkee kaikessa.
Epäitsekkyys ja humaanius saavat jalansijaa ihmissä vain väkisin niitä tuputtamalla. On helppoa olla epäitsekäs jos tuntee että kaikki asiat ovat hyvin itsellään. Epäitsekkyyttä on kiva 'harrastaa'.
Humaanisuuteen liittyy aina jonkin asteinen sivistys, opittu näkemys ihmisen elämästä.
Silti, elämme hyvin raadollisessa maailmassa. Se on hyvä tiedostaa ja sitä vastaan on taisteltava...on pitkä sota......siihen mihin se suunnataan. Mitä enemmän sitä suunnataan epäitsekkyyten , rakkauteen , auttamiseen ja humanisuuteen...niin sekin puoli kasvaa.
Kuka meidät saa uskomaan , että meidän tulisi lisätä negatiivisyyden energiaa?
Meillä on mahdollisuus valintaan ja suunnata energiamme sinne positiiviseenkin:=)- yopollo
Plumbago kirjoitti:
Ihmisten itsekkyydellä on sellainen paha ominaisuus että se tarttuu. Se leviää kuin tarttuva tauti.
Sen näkee jo liikennekurista; jos joku ajaa ylinopeutta, kohta ajavat muutkin.
Sen näkee noissa katastrofitilanteissa; seuraa ryöstöjen aalto, yksi käyttää tilannetta hyväkseen, kohta muutkin.
Sen näkee hamstrauksissa, sen näkee kaikessa.
Epäitsekkyys ja humaanius saavat jalansijaa ihmissä vain väkisin niitä tuputtamalla. On helppoa olla epäitsekäs jos tuntee että kaikki asiat ovat hyvin itsellään. Epäitsekkyyttä on kiva 'harrastaa'.
Humaanisuuteen liittyy aina jonkin asteinen sivistys, opittu näkemys ihmisen elämästä.
Silti, elämme hyvin raadollisessa maailmassa. Se on hyvä tiedostaa ja sitä vastaan on taisteltava...on pitkä sota...ennen kaikkea toista ja hänen tapojaan vastaan on väkivaltaa, joko ruumiillista tai henkistä. Miksi 'hyvän' puolesta pitää aina käyttää keinoja joita emme kuitenkaan halua itseämme vastaan käytettävän?
yopollo kirjoitti:
ennen kaikkea toista ja hänen tapojaan vastaan on väkivaltaa, joko ruumiillista tai henkistä. Miksi 'hyvän' puolesta pitää aina käyttää keinoja joita emme kuitenkaan halua itseämme vastaan käytettävän?
Mitä tarkoitit tuolla hyvän puolesta olevilla keinoilla, joita emme itseämme vastaan halua?
Mitä ihminen todellisuudessa haluaa?
Haluamme varmaankin olla terveitä. Haluamme kokea elämän moninaisuutta. Haluamme hyvän elämän...onnellisuutta. Haluamme rauhaa.Haluamme käyttää mahdollisuuksiamme. Haluamme kehittää älyämme. Haluamme kokea iloa, rakkautta ja hyvinvointia.
Mikä saisi meidät haluamaan pahaa, kostoa, vihaa , pelkoa, kurjuutta ja sotaa, tuskaa , kärsimystä?
Jos kerran voimme haluta hyvää itselemme, niin emmekö silloin halua sitä muillekkin.Näin minä sen koen.
Mitkä hyvän puolesta olevat keinot toimisivat meidän sisintä tarvettamme tai haluamme vastaan???- yopollo
NainenKirjoittaa kirjoitti:
Mitä tarkoitit tuolla hyvän puolesta olevilla keinoilla, joita emme itseämme vastaan halua?
Mitä ihminen todellisuudessa haluaa?
Haluamme varmaankin olla terveitä. Haluamme kokea elämän moninaisuutta. Haluamme hyvän elämän...onnellisuutta. Haluamme rauhaa.Haluamme käyttää mahdollisuuksiamme. Haluamme kehittää älyämme. Haluamme kokea iloa, rakkautta ja hyvinvointia.
Mikä saisi meidät haluamaan pahaa, kostoa, vihaa , pelkoa, kurjuutta ja sotaa, tuskaa , kärsimystä?
Jos kerran voimme haluta hyvää itselemme, niin emmekö silloin halua sitä muillekkin.Näin minä sen koen.
Mitkä hyvän puolesta olevat keinot toimisivat meidän sisintä tarvettamme tai haluamme vastaan???että 'hyvä' jota pakolla levitetään taitaa olla useammin 'pahaa'. Emme pidä että itseämme pakotetaan, painostetaan, uhataan tai kohdellaan väkivaltaisesti. Tällaiset menetelmät eivät sovi hyvän levittämiseen. Palkitseminen hyvästä sopii hyvän levittämiseen paremmin.
yopollo kirjoitti:
että 'hyvä' jota pakolla levitetään taitaa olla useammin 'pahaa'. Emme pidä että itseämme pakotetaan, painostetaan, uhataan tai kohdellaan väkivaltaisesti. Tällaiset menetelmät eivät sovi hyvän levittämiseen. Palkitseminen hyvästä sopii hyvän levittämiseen paremmin.
...millois se nyt väkisten olisikaan voinut tapahtua?
- yopollo
NainenKirjoittaa kirjoitti:
...millois se nyt väkisten olisikaan voinut tapahtua?
viestini joka sinua ihmetytti olikin suunnattu Plumbagon kommenttiin, jonka lopussa viriteltiin taas taisteluhenkeä, kuten nähdäkseni parissa muussakin paikassa.
- Mixäs
Kulttuuri määrittää kunnon ihmisen, kenties yleispätevä ohje olisi, että älä tee toiselle sitä mitä et itsellesi haluaisi tehtävän. Eiköhän se päde kulttuurista toiseen?
- south-bound
... have you back...Welcome!
Upeaa ajatuksen aihetta...
On lumoavaa taas tuntea tuo raikas kielon tuoksusi... tuo ruusu tuossa nurkkapoydassa ei pitkaan aikaan olekkaan luovuttanut tuoksujaan... kuivunut taysin.
By-the-way... I did not receive the ticket. However, ' hope you had a memorable trip... that all, or at least most, of your wild dreams came true. :)...ja niin kukkivat jo villiruusut ja Juhannusruusutkin:-) kiitos kauniista sanoistasi!
- MillaN
...uskon vanhaan sanontaan: Ihminen on ihmisen pahin vihollinen.
Kunnon ihmisiä ei ole olemassakaan, kaikilla on omat vajavuutensa, pienemmät tai isommat, mutta kunnollista, täydellistä ihmistä ei olekaan.
Jo syntymästä lähtien meille asetetaan tavoitteita ja aikuiset puhuvat, että kun teet näin ja näin sinusta tulee kunnon ihminen...harhaanjohtavaa.
Meillä on oikeuksia ja velvollisuuksia muita ihmisiä kohtaan, mutta ei pidä unohtaa inhimillisyyttä...politiikkokin on erehtyväinen.
Totta...voimme aloittaa itsestämme...ja tärkein ensimmäinen oppi on se, että unohdamme kliseen kunnon ihminen.:)- Plumbago
Kunnon ihminen voi olla jokainen vain itselleen.
Ilman 'ei-kunnon-ihmistä' ei ole myöskään kunnon ihmistä. Tarvitsemme rikoksentekijöitä ja muita vain selkeyttääkseemme kuvaa kunnon kansalaisesta.
Ajatukseen kunnon ihmisestä liittyy aina se dualistinen vastapuoli, siihen me häntä vertaamme.
Oikeastaan kunnon ihminen on aika tylsä tyyppi, jonninjoutava, mitäänsanomaton, harmaa...
...heh...jonninjoutava...krooh... ..että ihminen on itse itsensä pahin vihollinen.
Voimme kohdentaa virheitämme toisiimme ja syyttä muita onnettomuudestamme, mutta on suunnaton määrä minkä voimme tehdä itse itsellemme. Tässä toimii lainalaisuus jossa muutoksesta seuraa muutos.
Miksemme voisi pyrkiä olemaan enemmän sitä , mitä sisimmässämme haluamme olla. Suhde itseemme muuttaa suhdetta toisiimme. Ympäristömme muutos on kaikkein varminta aloittaa omassa ympyrässään:-)
Tällä välillä kun olit sivuilta lomilla, eräs gollegasi valisti meitä kirjoittajia
nettiviestinnässä.
Tähdensi kohteliaisuutta silloinkin kun näkemyksemme eroavat omistamme.
Vain te hyvät kirjoittajat pystytte tähän.
Onhan sanottu niinkin, että
naisenhan se mies on tavoille opetettava!
Avauksesi on niin korkealentoinen, että se karsii mielestäni kirjoittajia.
Rimakauhua, otaksun!
Aluksi. Mutta herättää ajatuksia ehkä nettikirjoittamisen tasokysymyksestä.
Satuin kuulemaan YLE-1 asiaohjelmien Uusimaan-alueen visioista v.2035.
Ei lohdullista kuultavaa.
Tämä tutkija/visionääri näki nykyään käytettävän sloganin hyvinvointiyhteiskunnan
rapautuneen tunnistamattomaksi
nykyiseen suhteutettuna.
Nuori visionääri näki yhteiskunnan turvaverkosta pudonneiden suhteellisen osuuden
nykyistä paljon suurempana.
Siksi kirjoituksesi aihepohja on varmasti aiheellinen.
Pistän pahemmaksi!
Te, jotka olette vielä elävien kirjoissa v.2035, olette kalifina kalifeitten paikalla.
Monet joutuvat tekemään itselleen syväluotaavan kysymyksen: Missä silloin mennään?
Kautta aikain on ollut ihmisiä...jos nyt rumasti sanotaan, kansankynttilöitä tai
ihmisiä, jotka ovat pyhittäneet osan elämästään kanssaihmisten auttamiseen.
Tämä myös globaalissa asteikossa.
Helppo uskoa että markkinavoimat tulevat viemään meitä niin yksilöinä, yhteisöinä kuin kansakuntanakin nykyistäkin enemmän niiden ohjailemina.
Yksilöllisyyksien kirjo jo nyt on täys ympyrä.
Luontoäiti sekoittaa pakkaa myös neurobiologisina tapauksina entisestään.
Ehkäpä te naiset olette miehiä paremmin sisäistäneet "tietoyhteiskunnan"
haasteet ja vaatimukset.
Tähän voisi uskoa kun tarkastelee yliopistoon pyrkivien naisteen prosentuaalista
osuutta eri tiedekunnissa.
Uskon korkeasti koulutettujen vanhempien lasten l
sijoittuvan entistä paremmin myös
kansainvälisiin
tehtäviin ja tässä olisi yhteiskunnallisen
eriarvoistumiseen lisätekijä.
Paradoksaalista, mutta koulutuskysymys tulee jakamaan tulevaisuudessa ihmisia
"valkoisiin ja värillisiin" nykyistäkin enemmän.
Ajatus takkuaa, toiset jatkakoon.- Plumbago
Paljon ajatelmia elämänkonkarilta (jos ikäsi on tuo minkä profiilissa ilmoitit).
Oikeastaan meidän ei kannata kantaa huolta tulevien polvien sopeutumisesta noihin mahdollisiin visioihin.
Ihminen on yllättävän sopeutuva. Jos syntyy slummiin, se on 'normaali' tilanne lapselle, jos syntyy palatsiin, sekin on normaali. Lapsi leimautuu ympäristöönsä ja ryhtyy rakentamaan minuuttaan ja elämäänsä siltä perustalta.
Nyt vertaamme vision sukupolvia omaamme, sitä ei tarvitse tehdä...
Mutta kaikesta huolimatta meidän olisi annettava parhaat mahdolliset edellytykset elämän jonkinsortin jatkumiselle. Se on meidän syvimpään piirretty ominaisuus - suvun ja ihmiskunnan jatkuminen, sille emme voi mitään... Kiitän nöyrästi. Minun oli tehtävä valintani siitä kuinka ja miten itse haluan osallistua tähän kirjalliseen ilmaisuun. Missään täällä ei ole pykälää , joka kieltäisi vakavamman kirjoittelun.
Se , että asennoituminen on yleisesti netti kirjoittelun kevytlinjaisuudesta , vaikuttanee siihen kuinka ihmiset sitten kirjoittavat.
Monet ehkä haluavat käyttää näitä palstoja kevyeen ja ajankulutukseen käytävillä keskusteluilla. Mutta jos meitä ajattelua herättäviä kirjoittajia alkaakin tulla tänne enemmän, niin asenteet voivat muuttua.
Kun mietin sitä omalta kohdaltani, niin päätökseni oli , että jos käytän aikaani tänne kirjoittamiseen, niin en halua aikaani tuhlata.
Uskon , että täälläkin on lukijoissa, niinkuin on kirjoittajissakin todella fiksuja ihmisiä ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat jopa paljonkin suuremmat, mitä ehkä olemme mieltäneet.
Niin, tämä kouluutuksen eriarvoistumisen lisätekijä ----ei se välttämättä ole huonokaan asia , sikäli jos näille pitemälle kouluutetuille tulee kouluutuksen yhteyteen humanisuus. Emme voi kuvitella tasalatvasta yhteiskuntaa ja on mahdotonta kiistää ihmisten eriarvoisuutta edes älyllisessä osiossa. Kysymys onkin siitä kuinka sitten näiden korkeissa asemissa olevien yksilöiden motivaatio on suuntautunut.
Hymyilytti tuo, että naisen on miehen tavoille opetettava:-)
Nyt elämmekin aikakautta , jolloin näiden feminiisten arvojen lisääntyminen tapahtuu kaikkialla. Olemme pitkään olleet maapalolla maskuliinisuuden maailmassa. Pehmeimmät ja humanisemmat tekijät ovat nyt tulossa esille. Siksi naiset ovat hieman henkisessä kehityksessä miehiä edellä ja näin nyt kuuluukin naisten miehiä johdattaa tänne henkisepään arvomaailmaan.
En tokikaan tarkoita, että miesten pitäisi hylätä miehisyytensä voima tai hukata itsetuntonsa ja ryhtyä matkimaan naisia. Tarkoitan ajattelun ja tunteiden laadun muutosta, joka kokonaisuudessaan vaikuttaa kaikkialla koko yhteiskunnan rakenteissa.
En millään jaksa uskoa, etteikö kaikille ihmisille olisi paikansa järjästettävissä ja etteikö jokaisen ihmisen erityisosaamista ja kykyjä voitaisi kehittää. Kuitenkin sen minkä näen tulevaisuuden mahdollisuutena , on se että käyttäisimme tätä suuremmoista ihmisenä olemisen mahdollisuutta myös yhteisen hyvän kehittymiseen.- Plumbago
NainenKirjoittaa kirjoitti:
Kiitän nöyrästi. Minun oli tehtävä valintani siitä kuinka ja miten itse haluan osallistua tähän kirjalliseen ilmaisuun. Missään täällä ei ole pykälää , joka kieltäisi vakavamman kirjoittelun.
Se , että asennoituminen on yleisesti netti kirjoittelun kevytlinjaisuudesta , vaikuttanee siihen kuinka ihmiset sitten kirjoittavat.
Monet ehkä haluavat käyttää näitä palstoja kevyeen ja ajankulutukseen käytävillä keskusteluilla. Mutta jos meitä ajattelua herättäviä kirjoittajia alkaakin tulla tänne enemmän, niin asenteet voivat muuttua.
Kun mietin sitä omalta kohdaltani, niin päätökseni oli , että jos käytän aikaani tänne kirjoittamiseen, niin en halua aikaani tuhlata.
Uskon , että täälläkin on lukijoissa, niinkuin on kirjoittajissakin todella fiksuja ihmisiä ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat jopa paljonkin suuremmat, mitä ehkä olemme mieltäneet.
Niin, tämä kouluutuksen eriarvoistumisen lisätekijä ----ei se välttämättä ole huonokaan asia , sikäli jos näille pitemälle kouluutetuille tulee kouluutuksen yhteyteen humanisuus. Emme voi kuvitella tasalatvasta yhteiskuntaa ja on mahdotonta kiistää ihmisten eriarvoisuutta edes älyllisessä osiossa. Kysymys onkin siitä kuinka sitten näiden korkeissa asemissa olevien yksilöiden motivaatio on suuntautunut.
Hymyilytti tuo, että naisen on miehen tavoille opetettava:-)
Nyt elämmekin aikakautta , jolloin näiden feminiisten arvojen lisääntyminen tapahtuu kaikkialla. Olemme pitkään olleet maapalolla maskuliinisuuden maailmassa. Pehmeimmät ja humanisemmat tekijät ovat nyt tulossa esille. Siksi naiset ovat hieman henkisessä kehityksessä miehiä edellä ja näin nyt kuuluukin naisten miehiä johdattaa tänne henkisepään arvomaailmaan.
En tokikaan tarkoita, että miesten pitäisi hylätä miehisyytensä voima tai hukata itsetuntonsa ja ryhtyä matkimaan naisia. Tarkoitan ajattelun ja tunteiden laadun muutosta, joka kokonaisuudessaan vaikuttaa kaikkialla koko yhteiskunnan rakenteissa.
En millään jaksa uskoa, etteikö kaikille ihmisille olisi paikansa järjästettävissä ja etteikö jokaisen ihmisen erityisosaamista ja kykyjä voitaisi kehittää. Kuitenkin sen minkä näen tulevaisuuden mahdollisuutena , on se että käyttäisimme tätä suuremmoista ihmisenä olemisen mahdollisuutta myös yhteisen hyvän kehittymiseen.Vierastan vähän ajatusta että miehet omaksuisivat pehmeämpiä arvoja. Miehen tilasta ja asemasta on nykyään puhuttu paljon, miehet ovat heikoilla ja eksyksissä ja se on totta!
Miehillä ja naisilla on oma tapansa toimia, luonnollinen ja äärettömän järkevä jako.
Ehkä kysymys on siitä mihin ja miten ne kovat ja pehmeät arvot suunnataan.
Miksei miehisyydestä ja maskuliinisuudesta oteta kaikkea irti, miksei sen voimavaroja voitaisi käyttää? Miksi kovat arvot mielletään aina kielteisiksi?
On totta että emme käy enää sotia entiseen tapaan. Meidän ei tarvitse taistella elintilasta, ei tarvitse suojautua luonnonolosuhteita vastaan, ruoan hankinta on helppoa, nuo asiat joihin kovia arvoja tarvittiin, niitä ei enää ole.
Siitä huolimatta mies on edelleen mies, maailma on muuttunut, mies ei. Evoluutio on hidas...
Miehen ja naisen omimpia ominaisuuksia pitäisi korostaa, se olisi sekä miesten että naisten etu.
Nyt miehet joutuvat sublimoimaan miehisyyttään mitä ihmeellisimpiin asioihin, viettienergian on annettava virrata!
...taitaa mennä jo avausaiheen ohi...
Hyvää Viikonloppua!
- yopollo
Vastaamisen esittämiisi kysymyksiin voisi aloittaa kysymällä:
Kuka arvioi naisen, miehen, äidin, isän, lapsen kunnollisuuden?
Itse? Siinä on riskinsä, harva tunnustaa omia vikojaan vaikka ne tajuaisikin. Toisaalta jotkut eivät löydä itsestään kuin vikoja ja tuomitsevat aina itsensä syyllisiksi kaikkeen.
Joku muu? Kuka sitten?
Nainen naisen, mies miehen jne? Tässäkin sama juttu, jotkut ummistavat silmänsä ryhmätoverin virheiltä, toiset taas asettavat ihanteen niin korkealle, ettei kellään ole siihen mahdollisuutta.
No naisen mies, miehen nainen, lapsen vanhempi, vanhemman lapsi? Nyt tulee vielä lisää painostusta ja jännitteitä, keskinäisiin suhteisiin kohdistuvia odotuksia. Oman viiteryhmän ihanteen lisäksi pitää vastata vielä muiden antamiin vaatimuksiin oikein.
Lopulta vastaus riippuu vain siitä keltä kysytään.
Kenen elämää oikeastaan elämme?
Kuuluuko kunnolliseen elämään toisten elämän arvostelu? Jos kuuluu, keitä meillä on oikeus arvostella? Jos ei kuulu, miten muut ihmiset tulevat tietoisiksi kehittymismahdollisuuksistaan?- Plumbago
Kunnon ihminen voitaisiin mallintaa.
Kunnon ihmisen käsitehän on hyvin subjektiivinen, siihen kuvaan vaikuttavat monet asiat.
Olisi mahdollista tehdä rastiruutuun-kysely ns kunnon ihmisen ominaisuuksista. Näistä jokaisen omasta kunnon ihmisestä tehtäisiin keskivertomalli, jota voisimme pitää yleisesti hyväksyttävänä kunnon ihmisenä.
Olisiko se meille kaikille sellainen ihmisen malli, jota tavoittelisimme.
Ehkä ei, mutta olisihan se jonkinlainen vertailupohja...
Luulen että eläminen kunnon ihmisen, sellaisen moitteettoman ihmisen kanssa olisi aika rasittavaa. Eläköön ihmisten vajavuus ja epätäydellisyys!! - Plumbago
Kunnon vanhempia ovat ne, joiden lapsen nimi on Kunto.
Plumbago kirjoitti:
Kunnon ihminen voitaisiin mallintaa.
Kunnon ihmisen käsitehän on hyvin subjektiivinen, siihen kuvaan vaikuttavat monet asiat.
Olisi mahdollista tehdä rastiruutuun-kysely ns kunnon ihmisen ominaisuuksista. Näistä jokaisen omasta kunnon ihmisestä tehtäisiin keskivertomalli, jota voisimme pitää yleisesti hyväksyttävänä kunnon ihmisenä.
Olisiko se meille kaikille sellainen ihmisen malli, jota tavoittelisimme.
Ehkä ei, mutta olisihan se jonkinlainen vertailupohja...
Luulen että eläminen kunnon ihmisen, sellaisen moitteettoman ihmisen kanssa olisi aika rasittavaa. Eläköön ihmisten vajavuus ja epätäydellisyys!!...ilmaissut, että ihminen ei ole hyväksyttävä vajaavaisena?
Olinko myöskään kirjoittanut, että kykenisimme olemaan täysin moitteettomia?
Kuitenkin mikäli ohjaamme kehitystä johonkin suuntaan, niin suunnassa on oltava niitä tekijöitä mitä kohden pyrkiä---vai kuinka?
En ollut asettanut ihmisen mallintamista keskivertoihmisyyteen, johonkin sellaiseen yleismalliin---vai olinko mielestäsi?
Tehtyäni jo parikymmentä vuotta työtä ihmisen auttamiseksi kohti syvempää tietoisuutta ; olen nähnyt aivankin konkreettisesti mihin kaikkeen ihminen voi elämässään vaikutta ja millainen ihme* sieltä kaiken turhautumisen alta voikaan paljastua. Minulla ei ole mitään syytä uskoa enää ihmisen kehittymättömyyteen. Mitä yksilöllisyyden rajaamista olisi siinä, että rajojamme päinvasatoin levitetään? Eikö paremminkin se, että ihmiset saadaan uskomaan omiin mahdollisuuksiin ole rakentava tekijä?
Jos taas haluasimme ajatella, että kun kerran olet vain sellainen, etkä siitä voi miksikään muuttua, niin surkeaa kyllä minusta.
En kieltänyt missään kohden , etteikö meillä ihmisillä olisi rajoitteemme ja ettemmekäö olisi myös erehtyväisiä. Mutta miksei meillä ihmisillä saisi olla pyrkimystä parempaan? Miksemme voisi oppia käyttämään suuremmassa määrin aivokapasitettiamme ja kaikkia kykyjämme.
Mikään lahjakkuutemmekaan ei kehity muutoin kuin sitä käyttämällä.
*tässä jotain ajateltavaa :-)*- Plumbago
NainenKirjoittaa kirjoitti:
...ilmaissut, että ihminen ei ole hyväksyttävä vajaavaisena?
Olinko myöskään kirjoittanut, että kykenisimme olemaan täysin moitteettomia?
Kuitenkin mikäli ohjaamme kehitystä johonkin suuntaan, niin suunnassa on oltava niitä tekijöitä mitä kohden pyrkiä---vai kuinka?
En ollut asettanut ihmisen mallintamista keskivertoihmisyyteen, johonkin sellaiseen yleismalliin---vai olinko mielestäsi?
Tehtyäni jo parikymmentä vuotta työtä ihmisen auttamiseksi kohti syvempää tietoisuutta ; olen nähnyt aivankin konkreettisesti mihin kaikkeen ihminen voi elämässään vaikutta ja millainen ihme* sieltä kaiken turhautumisen alta voikaan paljastua. Minulla ei ole mitään syytä uskoa enää ihmisen kehittymättömyyteen. Mitä yksilöllisyyden rajaamista olisi siinä, että rajojamme päinvasatoin levitetään? Eikö paremminkin se, että ihmiset saadaan uskomaan omiin mahdollisuuksiin ole rakentava tekijä?
Jos taas haluasimme ajatella, että kun kerran olet vain sellainen, etkä siitä voi miksikään muuttua, niin surkeaa kyllä minusta.
En kieltänyt missään kohden , etteikö meillä ihmisillä olisi rajoitteemme ja ettemmekäö olisi myös erehtyväisiä. Mutta miksei meillä ihmisillä saisi olla pyrkimystä parempaan? Miksemme voisi oppia käyttämään suuremmassa määrin aivokapasitettiamme ja kaikkia kykyjämme.
Mikään lahjakkuutemmekaan ei kehity muutoin kuin sitä käyttämällä.
*tässä jotain ajateltavaa :-)*Haluan uskoa ihmisen kykyyn ja haluun kehittyä, mitä se sitten merkitseekään. Olen optimisti. Ja optimisti tarvitsee työkaluikseen myöskin epäkohtien ja vääryyksien näkemistä.
Kehitys maapallollamme on epätasaista, sivistys keskittyy tietyille alueille...
Ihmiskunta on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki...
Jatketaan pähkäilyä...:))) - yopollo
Plumbago kirjoitti:
Kunnon ihminen voitaisiin mallintaa.
Kunnon ihmisen käsitehän on hyvin subjektiivinen, siihen kuvaan vaikuttavat monet asiat.
Olisi mahdollista tehdä rastiruutuun-kysely ns kunnon ihmisen ominaisuuksista. Näistä jokaisen omasta kunnon ihmisestä tehtäisiin keskivertomalli, jota voisimme pitää yleisesti hyväksyttävänä kunnon ihmisenä.
Olisiko se meille kaikille sellainen ihmisen malli, jota tavoittelisimme.
Ehkä ei, mutta olisihan se jonkinlainen vertailupohja...
Luulen että eläminen kunnon ihmisen, sellaisen moitteettoman ihmisen kanssa olisi aika rasittavaa. Eläköön ihmisten vajavuus ja epätäydellisyys!!ole mikään järkevä tapa hakea ihmisen mallia. Siinäkin vastaus on täsmälleen sen näköinen keltä kysytään. Eikä kaikilta koskaan kysytä.
Sitäpaitsi on varmasti yhtä monta tapaa olla hyvä ihminen kuin on mahdollisia hyviä ihmisiäkin.
Mieluummin elän sellaisen ihmisen tuntumassa jonka kanssa tulen toimeen kuin sellaisen, joka on tyytyväinen vajavuuksiinsa ja epätäydellisyyteensä. Tuon viimemainitun kääntäisin mielellään suomeksi sanalla 'itsekeskeisyys'. Plumbago kirjoitti:
Kunnon vanhempia ovat ne, joiden lapsen nimi on Kunto.
..saavuttaakohan suosikki nimen aseman:-) Entäpä jos on tyttö...niin mikä sitten nimeksi?
On yhä vahvistanut käsitystä, että niiden, jotka kynnelle kykenevät on lähdettävä
omaehtoiseen itsensäkehittämisprojektiin.
Uskon asian pohjimmiltaan olevan enemmmän henk. koht. sisäistämisen kuin koulutuksellisen.
Tämähän on käytännössä ollut onneksi tuttua iät ajat. Näillä itsensätoteuttamisen
oivaltamisen keinoin kaikki sivilisaatiot on rakennettu.
Ei voi olla oikein, että riskit ja nuoret miehet sanovat näinä vuosina: Fatta antaa
tarvittavan elintason...tehkööt duunit muut!
Ylä-asteelta alkaen vaikkakin marginaalitapauksissa eräät tyypit
alottavat murtokeikkailun. Jotkut osaavat lopettaa ajoissa, eräiden rötöstely johtaa
taparikollisuuteen.
Ihmetystä herättää elintason myötä noussut uushedonismikin:
On "oma asia", mitä nappaa, mitä kippaa! Voin tehdä elämälläni tasan mitä itse haluan.
Miedän ikäpolviltamme suitsittiin nämä asenteet.
Vanhempamme saivat niskaansa lopunikäiset
vihamme, mutta elämänkoulu opetti "vanhojen" medotien oikeellisuuden.
Hyvän ihmisyyden tarpeellisuutta on kohkattu tuhansien vuosien saatossa niin
filosofioiden kuin uskonnollisten opettajien ja toimijoiden ansiosta.
Kulttuurimme niin idässä kuin lännessäkin osoittaa, ettei paasaus ole mennyt hukkaan...elämä se voisikkaan niin täysin oma olla, etteikö se koskettaisi muitakin.Elämä nähdäkseni on yhteistä , mutta valinta kuinka me sitä elämme on vapaata tahdoltaan. Jos taas joidenkin elämäntapa vahingoittaa myöskin muita , niin siihen näen oikeuden puuttua.
- ironmikes
Et siis lähtenytkään täältä! Hyvä näin, sillä jutuissasi on lähes aina idea.
Kunnon ihmisiä on harvassa. Minä en tunne yhtään.
Kunnon vanhempiakin on harvassa. Useimilla on liian suuria kuvitelmia jälkikasvustaan.
Vanhemmat odottavat nykyisin lapsiltaan liikaa ja vähempikin väkisin kouluttaminen riittäisi. Mitä järkeä on painostaa keskinkertaisuuksia lukemaan esim. ylioppilaaksi? Ylioppilas ei ole lopultakaan yhtään mitään. Mutta onhan se "hienoa", kun lapsi saa valkolakin ja sukulaiset kiittelevät kilvan.
Karu arki koittaa keskinkertaisuuksille, kun jatkomahdollisuudet tyssäävät ja joutuu normaaliin duuniin...olikin painottaa koulutuksen ihmisyyttä , vastuullisuutta ja humanisuutta korostaviin tekijöihin.Eivätkai nämä tekijät ole poissuljettuja olipa ihminen sitten missä ammatissa tahansa.
Jos lapset saavat mahdollisuuden kykyjään vastaavaan kouluutukseen, niin silloin heillä on mahdollisuus ammatissaan olla mahdollisimman hyvä.
- Pirre*
olen kunnon ihminen; olen kasvattanut kolme, työssäkäyvää ja veronsa tälle yhteiskunnalle maksavaa, kunnollista, kunnon kansalaista ja he luultavasti aikanaan toimivat samoin.
Kunnollisuus on siis perinnöllistä.
Tässä minun filosofiaani....täältä minun sammakkoperspektiivistäni katseltuna..ja öitä..- yopollo
nykyihmiset, egoistiset hedonistit ym. sitten tulevat? Useimmilla pöyristyttäviin tekoihin ryhtyneillä ihmisillä on kunnon vanhemmat jos sitä heiltä itseltään kysytään.
Kasvatustakin enemmän vaikuttavat sen viiteryhmän asenteet mihin nuori ihminen haluaa samaistua, mistä hän hakee ystäviä ja hyväksytyksi tulemista. Kasvatuksella voi ehkä vaikuttaa siihen, mikä se ryhmä on, mutta vaikutus voi yhtä hyvin olla päinvastainen kuin on tarkoitettu, usein käy näin. - TR.maalariN
yopollo kirjoitti:
nykyihmiset, egoistiset hedonistit ym. sitten tulevat? Useimmilla pöyristyttäviin tekoihin ryhtyneillä ihmisillä on kunnon vanhemmat jos sitä heiltä itseltään kysytään.
Kasvatustakin enemmän vaikuttavat sen viiteryhmän asenteet mihin nuori ihminen haluaa samaistua, mistä hän hakee ystäviä ja hyväksytyksi tulemista. Kasvatuksella voi ehkä vaikuttaa siihen, mikä se ryhmä on, mutta vaikutus voi yhtä hyvin olla päinvastainen kuin on tarkoitettu, usein käy näin.Mistä on kunnon ihmiset tehty?
Ilosta ja onnesta
vai
kärsimyksestä ja empatiasta ?
Vallasta ja rahasta
suorituksista ja
kontrollista
Arvoista ja asenteista
..niistä on kunnon ihmiset tehty... - Pirre*
yopollo kirjoitti:
nykyihmiset, egoistiset hedonistit ym. sitten tulevat? Useimmilla pöyristyttäviin tekoihin ryhtyneillä ihmisillä on kunnon vanhemmat jos sitä heiltä itseltään kysytään.
Kasvatustakin enemmän vaikuttavat sen viiteryhmän asenteet mihin nuori ihminen haluaa samaistua, mistä hän hakee ystäviä ja hyväksytyksi tulemista. Kasvatuksella voi ehkä vaikuttaa siihen, mikä se ryhmä on, mutta vaikutus voi yhtä hyvin olla päinvastainen kuin on tarkoitettu, usein käy näin.vanhemmat" on mielestäni vain jostain syntynyt käsite, jonka mukaan sitten vanhemmat jaotellaan, yleensä perheen ulkopuolelta.
Minusta pitäisikin mieluummin puhua k u l l e k i n l a p s e l l e sopivista vanhemmista. Jokainen lapsi on yksilö, jonka taipumukset ja tarpeet tulisi pystyä havannoimaan ja aistimaan, eli lapsi pitää tuntea ja nykyisin vanhemmilla ei ole aikaa ja ei aina haluakaan tutustua lapseensa yksilönä.
Nämä yleiset elämän arvot tulee sitten siinä kyllä kylkiäisinä opittua.
Vanhempi joutuu laittamaan itsensä kokonaisvaltaisesti likoon, itkemään kiroamaan parkumaan ja kysymään tämän takiako minä sinut olen muka tänne tehnyt että sinä tuhoat oman elämäsi, sitä se on..karmeimmillaan..mutta se palkitaan ja voit elää loppuelämäsi rauhallisella mielellä. Rakkautta ja rajoja ja puhetta -keskusteluja, ei se lapsi muuta tarvitse, ei ainakaan rahalla tukittuja tunteita.
Tämä voi tuntua paatokselliselta vuodatukseslta, mutta allekirjoitan joka sanan ja en viisastele sivusta, olenhan kolmen aikuisen lapsen äiti.
Kysyt mistä ne egoistiset hedonistit tulevat; ne tulevat lapsen hylkäämisestä - monella tasolla. - Pirre*
TR.maalariN kirjoitti:
Mistä on kunnon ihmiset tehty?
Ilosta ja onnesta
vai
kärsimyksestä ja empatiasta ?
Vallasta ja rahasta
suorituksista ja
kontrollista
Arvoista ja asenteista
..niistä on kunnon ihmiset tehty...kirjailija lausui runona sen mitä minä yritin sanoa tuossa alempana..en kyllä avannut linkkiäsi ennenkuin vuodatin omat sisukseni "paperille"..., sie sanoit sen vähemmillä sanoilla vain..:)
- TR.maalariN
määrittyy elettävien olosuhteiden mukaan?
Kunnon ihmisen määritelmä, vaikka keskitysleirissä, on kovin erilainen, kuin mitä se on pienessä maaseudun kyläyhteisössä. Samalla tapaa myös vankilassa tai psykiatrisessa sairaalassa, on olemassa aivan omat määritelmät kunnon ihmisille...
Ehkäpä oman kunnollisuutensa voi määritellä oikeasti vain itse? Ja toisten kunnollisuutta voimme arvottaa tai aavistella vain peilaamalla ihmisestä saamaamme, aina vajavaista, informaatioita omaan määritelmäämme kunnon ihmisestä, sijoittamalla tuon ihmisen tekemät valinnat siihen kontekstiin jossa itse elämme ja arvottamalla niiden moraalisuutta, omasta näkökulmastamme.
Kuvatessamme jotain ihmistä kunnon ihmiseksi, olemme siis aina subjektiivisia... ja oikeasti sanomme, että minun näkökulmastani ja oman arvomaailmani määritteiden mukaan tuo ihminen toimii siten, että en koe häntä uhaksi, vaan ennemminkin jotain rakentavaksi.....varmaankin tämä käsite "kunnon ihmisestä" ja niin kuin sanoitkin ,että olosuhteetkin sitä määrittävät.
Mutta uskoisin siltikin joitain yleisesti olevia käsitteitä löytyvän.
Jos ajattelemme , että ihmisyyteen liittyy hyvän aikaan saaminen ja sen edistäminen, sekä muillekkin lajitovereillemme hyvän toivominen, niin voisimme näiden tavoitteiden silloin lisäävän yhteistä hyvää.
Tällä keskustelun aloituksella oli lähinnä tarkoitus herättää ajatuksia ,kuinka voisimme ihmisinä pyrkiä ainakin parempaan ja olla sallimatta negatiivisten voimien ja ihmisyyttä loukkavien tekijöiden leviäminen.
Uskoisin ajattelevan ja vastuullisen ihmisen tälläisen sisimmään haluavan toteutuvan.
Jos uskomme mahdollisuuksiimme vaikuttaa, niin toimintamme myös silloin kohdentuu tekoihin , jotka tätä yhteistä hyvää edistävätkin.- yhden
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..varmaankin tämä käsite "kunnon ihmisestä" ja niin kuin sanoitkin ,että olosuhteetkin sitä määrittävät.
Mutta uskoisin siltikin joitain yleisesti olevia käsitteitä löytyvän.
Jos ajattelemme , että ihmisyyteen liittyy hyvän aikaan saaminen ja sen edistäminen, sekä muillekkin lajitovereillemme hyvän toivominen, niin voisimme näiden tavoitteiden silloin lisäävän yhteistä hyvää.
Tällä keskustelun aloituksella oli lähinnä tarkoitus herättää ajatuksia ,kuinka voisimme ihmisinä pyrkiä ainakin parempaan ja olla sallimatta negatiivisten voimien ja ihmisyyttä loukkavien tekijöiden leviäminen.
Uskoisin ajattelevan ja vastuullisen ihmisen tälläisen sisimmään haluavan toteutuvan.
Jos uskomme mahdollisuuksiimme vaikuttaa, niin toimintamme myös silloin kohdentuu tekoihin , jotka tätä yhteistä hyvää edistävätkin.hyvä on toisen paha ja yhteisestä hyvästä puhuttaessa jokainen pitää ehtonaan että ainakin hänen hyvänsä kuuluu siihen kokonaan.
Tänä ihmisen absoluuttisen ylivallan aikana ei ole yksimielisyyttä edes siitä, että ihmisyyden etu olisi se yhteinen etu, jotkut haluavat ajatella myös luonnon ja muun elämän etua. yhden kirjoitti:
hyvä on toisen paha ja yhteisestä hyvästä puhuttaessa jokainen pitää ehtonaan että ainakin hänen hyvänsä kuuluu siihen kokonaan.
Tänä ihmisen absoluuttisen ylivallan aikana ei ole yksimielisyyttä edes siitä, että ihmisyyden etu olisi se yhteinen etu, jotkut haluavat ajatella myös luonnon ja muun elämän etua...luonnon hyvinvointi kuulune hyvinkin olennaisena ihmisen hyvinvointiin?
- siitä
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..luonnon hyvinvointi kuulune hyvinkin olennaisena ihmisen hyvinvointiin?
onkin jo täysin päinvastaisia näkemyksiä.
- tukkusutija
vai onko? määritellä minun kunnollisuuteni ihmisenä,isänä, työntekijänä, päättäjänä. mikä oikeus, mistä se on otettu tai saatu?
ja teilläkö on oikeus odottaa ja vaatia sitä sun tätä joltain toiselta.
tällaiset yleiset keskivertoheitot meidän mielemme mukaisista oikeuksista, eettisistä ym säännöistä ja sotivat useinkin heidän vastaavanlaisiaan vastaan.
ja jos heitä on enemmistö ja he ovat laatinen toisenkaltaiset argumentit, niin hehän ovet meidän mielestä väärässä ja kunnottomia ihmisiä.
ja vaatiahan voi paljon hyvää ja enemmin parempaa, mutta yleensä nämä hyveet maksavat sen verran hunajaa, että maksajiksi valitaan he eikä me.
ja varmaankin meidän mielestä minä olen negatiivisuudessani yhtä huono tai huonompi kuin he, muttaa sou not. aurinko nousee, laskee, vuodenajat seuraavat toisiaan.
ps. maailmanparannus on vaikea laji. siinä kohtaa usein vastustusta, vaikka sitä olisi harrastellut vuosikymmniä. ja kuten aikaisemminkin, minulle tällainen täydellisyys on myrkkyä.- Pirre*
vapaasti epätäydellinenkin, ellei sitä maksa sitten ne toiset...
- Pirre*
Pirre* kirjoitti:
vapaasti epätäydellinenkin, ellei sitä maksa sitten ne toiset...
täydellisyyskään, normien mukainen, ole ihmisyyden tae...
- tukkusutija
NainenKirjoittaa kirjoitti:
..täydellisyydestä sinä puhut????
täydellisyydestä, jolla vaatimuksesi esitätä. siitä oikeudesta, jonka sallit itselläsi olevan.
missä ovat ne miljardit pennut, joilla opettajaa ei ole. ja jos ja kun he käyvät kamppailuun oikeuksiensa puolesta, kenet sinä pojistasi asetat kiväärin kanssa heidän oikeuksiaan vastustamaan. maailma on aina väärä. ja oikeuden hinta korkea. - Hullu kuiten päivän viettäm...
tukkusutija kirjoitti:
täydellisyydestä, jolla vaatimuksesi esitätä. siitä oikeudesta, jonka sallit itselläsi olevan.
missä ovat ne miljardit pennut, joilla opettajaa ei ole. ja jos ja kun he käyvät kamppailuun oikeuksiensa puolesta, kenet sinä pojistasi asetat kiväärin kanssa heidän oikeuksiaan vastustamaan. maailma on aina väärä. ja oikeuden hinta korkea.On enemmän järkee kuin vois luulla.
Willitys jo Mäntyharjulle levinny!Ihan ulalla!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1082298
- 661425
Poliisi losautti puukkohemmon hengiltä
Mitäs läks, heilumaan puukon kanssa eikä totellut käskytystä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011361763.html2321208Nainen, huomasitko kun muutin sinua?
Niin lyhyessä ajassa niin paljon. Mutta jotain muuttui minussakin. :/971145- 111108
Tämä kesä ei ollut vielä meidän
Olisihan se ihana viettää kesäiltoja kanssasi ulkona. Ei kai ollut vielä oikea aika. Ehkä kohtaamme vielä sattumalta jos671055Mitä jos vaan tapaisit sen jota mietit
Jos se yksi henkilö on sinun mielessäsi niin entäs jos vaan menisit tapaamaan sitä, heti, samantien, miettimättä mitään.91962IS Viikonloppu 12.-13.7.2025
Viikonlopun ratoksi Skyttä ja Kärkkäinen ovat taiteilleet 3.0 arvoisen ristisanatehtävän ratkottavaksi. Kenenkään ratko56949Sofiaa ei kelpuutettu Martinan kaveriporukkaan
Ibizalla lomailee Martinan kanssa ihan muut naiset.175948Teet tämän niin
Helpoksi, mutta silti niin vaikeaksi. Vihaan omaa saamattomuuttani, vaikka kaikki olisi saatavilla. 🩷🌸43918