Puuterminaali

Joku on näköjään muuttanut rautatieaseman viereen asumaan ja vaatii nyt rautatieaseman siirtämistä.

Aina valittamista löytyy kun oikein tolokusti kaiveloo

Eihän kauppojakaan siirrellä eri paikkaan jos tuotemäärät kasvaa, tuotteita sijoitellaan vain eri paikkoihin vanhoihin hyllyihin ja käytäville, kuten nytkin asemalla on tehty puiden kanssa. Ihme kitinää yhestä terminaalista ollu jo useamman vuoden. Se työllistää useita kymmeniä ihmisiä ja tuo monen pöytään leivän tuo terminaalialue. Monenkohan kotitalouden pöytään näiden kitisijöiden yritysten kautta on leipää tullut kainuussa syötäväksi?????

Aikoinaan -1960-luvulla Hyrynsalmen asemanseudulta kuului yötäpäivää kolina, kun puuta lastattiin juniin. Pokarat paukkuivat, kun känskouraiset Kainuun miehet viskoivat pöllejä pinoon, josta nosturit nostivat nippuja vaunuihin. Höyryveturit lähtivät kimeästi vislaten kiskomaan raskaita lastejaan kohti etelää. Silloin oli hyryllökin työtä ja elämään, eikä joudettu joka paikasta valittamaan; Kiitollisina otettiin vastaan Seitenoikean ja viitostien työmaat.
Oli se aikaa se!

Tikka-Topi asusteli mökissään nykyisen puuterminalin kohalla, raan toisella, elikkäs Murtovaaran, puolella.
Kirkonkylän puolella, suurinpiirtein nykyisen LVI-liikkeen huudeilla asui Nurmelan Anttooni varsin vaatimattomassa asumuksessa; kyljelleen käännetyssä kuorma-auton vesilaatikossa, eli puisessa säiliössä, jossa kuljetettiin kuorma-autolla vettä! Eikä siinä vielä kaikki, Anttoonilla oli vielä kaverikin siinä samassa lootassa! Ei siis liikoja neliöitä ollut pojilla käytössään.
Ei tuolloin olisi tuulipuiston melusta valitettu, öljylampun ja myrskylyhyn aikaan...

Sota-aikaan ryssä koetti pommittaa pohjoisen rintaman huoltokeskusta, Hyrynsalmen asemanseutua paskaksi. Kerran 250 kg pommi onnistuikin oaumaan nyt jo entisen ylikäytävän huudeille, siihen 'filtteritehtaan' lähelle. Syntyi hiekkaan aikamoinen kuoppa, joka siinä sitten vuosikymmeni oli nähtävänä.
Syöksypommittajat ottivat radasta suuntaa ja pistivät konekiväärinsä laulamaan. Luotia ropisi pitkin kankaita, mutta Hyrynsalmen urhoollinen ilmatorjuntakin sai osuman, josta ryssän kone tipahti Jokijärven tienoille.
Loppuin lopuksia aseveljemme, niksmannit, polttivat koko kylän maan tasalle. Hyrynsalmiset joutuivat palaamaan evakkotaipaleeltaan poltettuun pitäjään. Siitä sitten hiljolleen noustiin rakkaan kotiseutumme Hyrynsalmen uuteen kukoistukseen.

edit: Jokikylän tienoille

Sotien jälkeen Hyrynsalmellekin tuli paljon siirtolaisia, eli evakoita ryssän varastamasta karjalasta.
Oli siinä Kemppaisilla ja Heikkisillä ihmettelemistä, kun nämä nopeaa kieltä kilikattavat, sieniä keräilevät mamut alkoivat asettua uudelle kotiseudulleen. Mutta vähitellen yhteiselo alkoi sujumaan, ovatahan hyrynsalmiset lopulta hyvinkin suvaitsevaisia, kunhan vaitonaisesta ensitolojotuksestaan selviävät, eikä kukaan enä muista mistä kukin suku on alunjuurin kotoisin.

Eihän rautatieasemaa tarvitse siirtää vaan kyse on puupinojen paikasta. Puut kuuluisivat johonkin muualle ja aseman takaa on tehty kiertotiekin vanhalle tielle. Samoin kirkonkylän kautta kulkeva liikenne voitaisiin ohjata Virrantien kautta tapahtuvaksi. Asemarakennukset jäisivät niille sijoilleen.

Asemanseudun rakennukset taitaa siisrtyä helpommin kuin rata ja puupinot...

Asema-alueen rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaita eikä siirtäminen tule missään tapauksessa kysymykseen, eikä sellaista pidä edes esittää saatikka harkita. Puupinot junan kyytiin ja autot kyllä ajavat puut tulevaisuudessa minne käsketään. Hyvin helppo toteuttaa eikä puiden kuljetusmatkat muutu miksikään. Lietejoen takana on kaatopaikkaa, ajoratoja, jäteveden puhdistamoa, kaatopaikaksi luonnehdittavaa kunnanvarikkoa ja soramonttuja sekä hakepuukasoja. Kaiken kaikkiaan sopiva paikka puupinoille mistä nousta vaunuun ja kohti tehtaita ja maailmanmarkkinoita.

No muutaman vuoden kuluttua se asema rakennus muuttuu autioksi taloksi kun luonto tekee tehtävänsä, ja näin koko asema ongelma poistuu päiväjärjestyksestä

Aikoinaan kunnanisät pelkäsi, että jos Kainuun Prikaati tulee hyrylle, sotilaat vie meijän naiset. Ei tullut, naiset lähti silti.
Meijeriäkään ei otettu, pelättiin, että...niin, mitä te pelkäsitte? No, sotkamolaiset otti meijerin vastaan.
Mitäs luuletta, vejetäänkö meitä höplästä, kun puut ja tuulet viijjään etelään?
Meneekö kohta tuhkatkin pesästä?

Ammattikoulu olisi ollut tuhoisa koska nuoriso olisi oppinut uuden ammatin ja lähtenyt talosta kun työväkeä tarvittiin, elettiinhän maatalousyhteiskunnassa.

Ratahankkeen kustannusarvio oli parisen vuotta sitten 82 miljoonaa euroa. Tänä keväänä oli luettavissa Väyläviraton sivuilta, että butjetti on paisunut 102 miljoonaan. Kaiken tuon kustantaa Suomen Valtio.
Eniten hyötyjä pumppaa nykyiset Kainuun metsien siirtomaaisännät, globaalit ja häikäilemättömät pöllinryöstäjät MetsäGroup, UPM, StoraEnso. Nämä yhtiöt eivät ole laittaneet ratahankkeeseen euron latijaa, vaan persettään repiin, mahat hytisten naureskelivat Kainuun uhrauksille ja Suomen Valtion investoinnin toteutumiselle. Yhtäkään noista toimijoita ei kiinnosta, eikä tule kiinnostamaan pätkän vertaa, miten meidän, tai Kainuun käy, vaan miten heidän pääomasijoitustensa arvo säilyy ja nousee.

On hyvä, että lisärahaa on myönnetty, tulee viimeisen päälle työ loppuun saatetuksi.

Tämä on sitä Kyllösen idealismia.