OR kaijuttimet "kajahti"/tyhmiä kysymyksiä.

Kiitos asiallisesta vastauksesta ja hyvistä vinkeistä. En ole ikinä edes ajatellut kaiuttimien sarjaan- ja rinnakainkytkemisen eroja. Veikkaus että nuoriso tuhoaa kuulonsa pahemmin kuulokkeilla ja itsellä on jo lievä tinnitus soittohommista. Eikä kyse ole äänenpaine, vaan laatu. Hyvää musiikkia kuunellaan kohtuullisen lujalla ja hyvistä kaiuttimista, joissa on hyvä rekisteri.

Pahoittelut kaikille Kaijutin sanasta, tulee kirjoitettua usein puhekielellä, murteella ja väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta ja hyvistä vinkeistä. En ole ikinä edes ajatellut kaiuttimien sarjaan- ja rinnakainkytkemisen eroja. Veikkaus että nuoriso tuhoaa kuulonsa pahemmin kuulokkeilla ja itsellä on jo lievä tinnitus soittohommista. Eikä kyse ole äänenpaine, vaan laatu. Hyvää musiikkia kuunellaan kohtuullisen lujalla ja hyvistä kaiuttimista, joissa on hyvä rekisteri.

Pahoittelut kaikille Kaijutin sanasta, tulee kirjoitettua usein puhekielellä, murteella ja väärin.

Lue lisää

Hei, ja eipä kestä. Mielelläni neuvon jos tarvitaan.
Mitä tulee kuulon kuormittumiseen, niin kyllä äänenpaine ratkaisee - ne desibelit.

Tässä onkin iso sudenkuoppa jos ajatellaan, että itselle mieleinen musiikki ei ehkä niinkään omaa kuuloa vahingoita, vaan ”muunlainen melu” tai musiikki, josta ei itse pidä.
Kuulon kannalta on kuitenkin yhdentekevää, pidätkö äänestä vai et, jos äänenpainetta on liikaa. Sekin on sivuseikka, kuunnellaanko kuulokkeilla vai kaiuttimilla.
Ainoastaan äänenvoimakkuus ja altistusaika ovat tärkeitä. Kuulonsa voi siis siten pilata joko halvoilla kuulokkeilla tai 50:n tonnin Genelec-kaiuttimilla. Tosin, Genen 8020-pari riittää tähän, jos kuunteluetäisyys on lyhyt, vaikkapa metrin luokkaa. Kannattaa varoa.

Okei, jonkin verran on merkitystä musiikin taajuusjakaumalla, eli kuinka paljon ja mitä taajuuksia musiikissa on. Matalat taajuudet eivät ole kuulolle yhtä haitallisia kuin korkeammat.

Sähköinen musiikki (ehkäpä sähkökitara) ja etenkin rumpalin pellit suurella voimakkuudella kuunneltaessa tärvelee kuuloa erityisesti puhetaajuuksilla.

Puhutaan siis yläkeski- eli ”preesensalueesta”
(2-5 kHz), jossa kuulo on herkimmillään, ja jonka vaurioituminen vaikeuttaa puheen ymmärtämistä eniten. Jos ei oikein saa selvää, sanoiko toinen ”viisi” vai ”hiisi”, on kyseisellä kuulon alueella ongelma.

Meillä kaikilla on vain ”yksi kuulo”. Jos se vaurioituu, ei parannuskeinoa ole. Siksi on tärkeää pitää huolta ja varjella omaa ja muidenkin kuuloa! Etenkin ampuma-aseen ja räjähteiden aiheuttama melu on erityisen voimakasta ja kuulolle haitallista. Tässä suhteessa kovia jätkiä eli immuuneja melulle ei ole.

Esimerkiksi ampuminen ruutiaseella ilman kuulosuojaimia vaurioittaa kuuloa aina, jos pamaus on riittävän kova. Ja useimmiten se on.

T: Virittelijä

Anonyymi kirjoitti:

Hei, ja eipä kestä. Mielelläni neuvon jos tarvitaan.
Mitä tulee kuulon kuormittumiseen, niin kyllä äänenpaine ratkaisee - ne desibelit.

Tässä onkin iso sudenkuoppa jos ajatellaan, että itselle mieleinen musiikki ei ehkä niinkään omaa kuuloa vahingoita, vaan ”muunlainen melu” tai musiikki, josta ei itse pidä.
Kuulon kannalta on kuitenkin yhdentekevää, pidätkö äänestä vai et, jos äänenpainetta on liikaa. Sekin on sivuseikka, kuunnellaanko kuulokkeilla vai kaiuttimilla.
Ainoastaan äänenvoimakkuus ja altistusaika ovat tärkeitä. Kuulonsa voi siis siten pilata joko halvoilla kuulokkeilla tai 50:n tonnin Genelec-kaiuttimilla. Tosin, Genen 8020-pari riittää tähän, jos kuunteluetäisyys on lyhyt, vaikkapa metrin luokkaa. Kannattaa varoa.

Okei, jonkin verran on merkitystä musiikin taajuusjakaumalla, eli kuinka paljon ja mitä taajuuksia musiikissa on. Matalat taajuudet eivät ole kuulolle yhtä haitallisia kuin korkeammat.

Sähköinen musiikki (ehkäpä sähkökitara) ja etenkin rumpalin pellit suurella voimakkuudella kuunneltaessa tärvelee kuuloa erityisesti puhetaajuuksilla.

Puhutaan siis yläkeski- eli ”preesensalueesta”
(2-5 kHz), jossa kuulo on herkimmillään, ja jonka vaurioituminen vaikeuttaa puheen ymmärtämistä eniten. Jos ei oikein saa selvää, sanoiko toinen ”viisi” vai ”hiisi”, on kyseisellä kuulon alueella ongelma.

Meillä kaikilla on vain ”yksi kuulo”. Jos se vaurioituu, ei parannuskeinoa ole. Siksi on tärkeää pitää huolta ja varjella omaa ja muidenkin kuuloa! Etenkin ampuma-aseen ja räjähteiden aiheuttama melu on erityisen voimakasta ja kuulolle haitallista. Tässä suhteessa kovia jätkiä eli immuuneja melulle ei ole.

Esimerkiksi ampuminen ruutiaseella ilman kuulosuojaimia vaurioittaa kuuloa aina, jos pamaus on riittävän kova. Ja useimmiten se on.

T: Virittelijä

Lue lisää

Miksaajan korvien vauriot kuulee siinä että hän keikalla korostaa niitä taajuuksia joita ei enää itse kunnolla kuule. Jos siis keskiäänet kumisevat niin miksaajalla on keskiäänien kohdalla vaimentumaa kuulossaan.

Tinnitus on sen verran ikävä vaiva että suosittelen vahvasti tasaisesti taajuuksia vaimentavia "muusikon korvatulppia" kun käy live keikoilla tai tanssimassa kovaäänisen musiikin tahdissa. Itselläni oireet tulivat parin vuoden viiveellä altistuksesta ja niitä kesti kymmenisen vuotta aina slloin tällöin. Oman meluannokseni hankin 90-luvulla diskoissa ja yökerhoissa. Loppua matkaa käytin pumpulia korvissa mikä vähensi korkeille äänille altistumista mutta ei bassoja. Minun tinnitukseni ilmeni nimenomaan matalilla taajuuksilla.

Nykyisellään minulla on aina nuo korvatulpat käytössä kun tiedän että melualtistus on todennäköistä. Ne eivät edes näy korvissa ellei osaa läheltä katsoa. Jos äänet säröytyvät korvissa on melu ainakin 30 dB liian kovalla. Tästäkin on valitettavasti kokemusta.

Korvatulpat ja melulta suojautuminen ei ehkä ole "cool" mutta se on välttämätöntä oman terveyden säilyttämiseksi. Kerran kun sahaa vannesahalla metallilevyä tai -profilia ilman suojausta niin...

Anonyymi kirjoitti:

Miksaajan korvien vauriot kuulee siinä että hän keikalla korostaa niitä taajuuksia joita ei enää itse kunnolla kuule. Jos siis keskiäänet kumisevat niin miksaajalla on keskiäänien kohdalla vaimentumaa kuulossaan.

Tinnitus on sen verran ikävä vaiva että suosittelen vahvasti tasaisesti taajuuksia vaimentavia "muusikon korvatulppia" kun käy live keikoilla tai tanssimassa kovaäänisen musiikin tahdissa. Itselläni oireet tulivat parin vuoden viiveellä altistuksesta ja niitä kesti kymmenisen vuotta aina slloin tällöin. Oman meluannokseni hankin 90-luvulla diskoissa ja yökerhoissa. Loppua matkaa käytin pumpulia korvissa mikä vähensi korkeille äänille altistumista mutta ei bassoja. Minun tinnitukseni ilmeni nimenomaan matalilla taajuuksilla.

Nykyisellään minulla on aina nuo korvatulpat käytössä kun tiedän että melualtistus on todennäköistä. Ne eivät edes näy korvissa ellei osaa läheltä katsoa. Jos äänet säröytyvät korvissa on melu ainakin 30 dB liian kovalla. Tästäkin on valitettavasti kokemusta.

Korvatulpat ja melulta suojautuminen ei ehkä ole "cool" mutta se on välttämätöntä oman terveyden säilyttämiseksi. Kerran kun sahaa vannesahalla metallilevyä tai -profilia ilman suojausta niin...

Lue lisää

Totta puhut! Yökerhot, diskot, konsertit ja leffateatteritkin usein ovat myös vaaranpaikkoja kuulolle.

Mieleeni on jäänyt muutama tämäntyyppinen tilanne: Pori jazzin ilmaiskonsertti kadulla 80-luvulla, kuubalainen Irakere-orkesteri April jazzissa 90-luvun alussa (musiikkikriitikko Jukka Hauru mainitsi arvostelussaan Hesarissa, että miksaaja oli puolikuuro) sekä Trio Töykeiden levyjulkaisukeikka (Jazzlantis) Savoy-teatterissa Helsingissä.

Luulisi varsinkin viimeksimainitun musiikin menevän perille vähemmälläkin voimakkuudella. Lähdin puolijalla pois liian melun takia. Korvani soivat ja olivat tukossa ja lukossa. Ei kivaa.

Minusta kuulon suojaaminen näissä tilanteissa ei ole ollenkaan ”un cool”!!
Käytän nykyään tuollaisia muusikon korvatulppia itsekin tarvittaessa. Ne vaimentavat laajaa taajuusaluetta suhteellisen tasaisesti eivätkä vaimenna korkeita taajuuksia suhteettoman paljon. Merkki on Alpine. Halpa sijoitus oman kuulonsa suojaamiseen.

Oikeastaan korvatulppien käyttäminen on ”cool” tapa ilmaista, että miksaaja/DJ vaarantaa koko yleisön kuulon. Ja jos joku yleisössä oleva pitää kuuloaan suojaavaa henkilöä tomppelina, on se vain hänen ongelmansa. Ja silloin juuri hän itse on se tomppeli, tai ymmärtämätön nyt ainakin.

Olen katsonut telkkarista Wheeler dealers-ohjelmia. Olen ihmetellyt, miksi Ant Antsed (tjsp) ei suojaa kuuloaan kun hän käyttää rälläkkää. Täysin turhaa melua korville ja terästä työstettäessä meteli on hirmuinen. Ei tuollaista kannattaisi kenenkään kuunnella sekuntiakaan. Sama koskee myös sirkkeliä ja moottorisahaa.

Tinnitus on viheliäinen vaiva. Sitä ei kannattaisi kenenkään hankkia itselleen välinpitämättömyyden tai asenneongelman vuoksi. Olen jostain lukenut, että jotkut ovat korvien rajun soimisen vuoksi jopa tehneet itselleen ”lopullisen ratkaisun”.
Tässä riittää pohdittavaa optimisteille..

T: Virittelijä

> Jos vahvistimesi kykenee antamaan kanavaa kohden sen 100 Wattia kahdeksan ohmin kuormaan, voit huoletta kytkeä siihen kahdeksanohmiset kaiuttimet,

Periaatteessa näin, käytännössä ei ihan aina.

Valitettavasti moni valmistaja pyöristelee teknisiä arvoja aika reippaasti. 8 ohmia on yleinen "standardi" ja tällaiset kaiuttimet voi huoletta liittää mihin tahansa vahvistimeen. Köykäisimmillä malleilla minimivaatimus onkin yleensä 8 ja hintavammilla 6 tai 4 ohmia. Jolloin vahvistin pariaatteessa kestäisi 8 ohmin kaiuttimet rinnankytkettynä.

Mutta se impedanssi tuppaa olemaan pyöristetty luku ja riippuu myös taajuudesta. On "8 ohm" kaiuttimia, joiden minimi-impdenassi onkin 6 tai jopa 4-5 ohmia ja keskiarvokin jää selvästi alle 8. Myynnin edistämiseksi - näin ei rajata pois asiakaskuntaa, jolla on "minimivaatimus 8 ohmia" vahvistin. Tällaisia kaiuttimia saatetaan kuvailla myös sanonnalla "vaikea kuorma".

Kun vahvistimesta loppuu potku kesken, signaali säröytyy -> runsaasti korkeataajuista ääntä, jonka jakosuodin ohjaa diskantille, joka sitten keittää yli. Normaalisti suurin teho tarvitaan bassojen tuottamiseen, joten diskantin ei tarvi olla isoille tehoille mitoitettu.

Tässä yksi syy, miksei ole kovin mielekästä puhua kaiuttimien wateista eikä se, että kaiuttimen nimellinen tehonkesto >= vahvistimen nimellisteho takaa, etteikö kaiutinta voisi saada rikki.

Aktiivikaiuttimissa, etenkin niissä, missä on erilliset vahvistimet eri elementeille, tällainen leikkaantuminen voidaan ehkäistä.

Vielä lisää hämmennystä... jos on tarvetta tuottaa kova äänenpaine tai ääntä isoon tilaan, niin silloin vaikuttaa myös kaiuttimien herkkyys. Lukuarvo kuvaa, kuinka suuri äänenpaine saadaan aikaan 1 W teholla 1m etäisyydellä kaiuttimesta. Kerrostalossa tms. missä pitää joka tapauksessa tyytyä maltillisiin äänenpaineisiin, niin yksi hailee, mutta esim. isossa puurakenteisessa talossa (missä ääntä karkaa seinien läpi ulos) saati ulkona sitä tehoa tarvitaan.

Tässä puraisee logariminen asteikko. Äänenpaineen kasvattaminen 3 dB tuplaa tehontarpeen, joten 100 dB tuottaminen kaijjuttimella, jonka herkkyys on 80 dB/1W vaatiikin jo 100 W tehon.

Noin niinkuin pääsääntöisesti isoilla kaiuttimilla on parempi herkkyys (plus tehonkesto), joten niistä saa ulos enemmän ääntä.

Loppuviimeeksi huomautus siitä, että kuunteluympäristö (huone) vaikuttaa ääneen todella paljon. Puhe pelkästä kaiuttimen taajuustoistosta on.... 80-lukua ellei sitäkin vanhempaa aikakautta. Jos kaiuttimia ei kuunnella akustoidussa tilassa, niin ääneen vaikuttavat suuressa määrin haijastukset ja seisovat aallot. Suuntaavuus vähentää huoneen vaikutusta, mutta haittoja vähennetään myös muilla keinoin ja uusimpana kikkana ns. huonekorjaimilla (DSP).

Kaiuttomassa tilassa mitattu viivasuora taajuusvaste ei todellakaan ole tae siitä, että kaiutin kuulostaa hyvältä reaalimaailmassa.. Suomelaiset kaitinvalmistajat äkkäsivät huoneen merkityksen jo 30-40 vuotta sitten ja muu maailma tuli perässä. Ao syystä ei ole "täydellistä kaiutinta", vaan on erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tiloihin suunniteltuja kaiuttimia.

Tosin nykyään pystytään signaalinkäsittelylläkin sitä toistoa muokkaamaan (DPS ja/tai aktiivikäiuttimien säädöt). Sähköisellä korostuksella voidaan myös puristaa bassoa ulos pienestäkin kaiuttimesta, mutta moinen kasvattaa bassoelementin tehontarvetta & liikerataa -> jompikumpi voi loppua kesken.