Mitä on aika?

Kokeilin Slinky-meditaatiota, mielsin itseni sellaisen värikkääsi kiemurtelevan spiraalin sisään, joka venyi ja painui kasaan hengityksen tahtiin. Ihan mukava pikku meditaatio, Slinkyn sisällä mikään ei liikkunut, eikä ulkopuolella. Kieppuva geometria vain vaihteli muotoaan ja eli omaa elämäänsa...

Kävin tutkimassa fysiikankirjoja, mutta asia jäi epäselväksi nykyhetken suhteen. Puhuttiin aika-avaruudesta ja siitä, että mustien aukkojen lähellä aika hidastuu. Aika riippui etenijän nopeudesta. Olen kuitenkin jostain lukenut liittyen meditaatioon, että aika ymmärretään vain menneisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvänä, mutta ei tähän hetkeen.

Jotenkin tämä on ymmärrettävää, sillä kun tietoisuus läsnäolevasta hetkestä on voimakas, tuntuu kuin aikaa ei ole. Tuntuu kuin olisi vain jonkinlainen täysi olemisen tila. Mielestäni on helpompi meditoida, jos saa tuntuman, että nykyhetkessä ei ole aikaa. Tämä ilmeisesti liittyy minuuden häviämisen kokemukseen.

Jos pystyisi olemaan ajattelematta menneisyyttä ja tulevaisuutta, ei aikaakaan tarvitsisi ajatella ja ottaa huomioon. Onko ajatus hullu?

tietoa tarv... kirjoitti:

Kävin tutkimassa fysiikankirjoja, mutta asia jäi epäselväksi nykyhetken suhteen. Puhuttiin aika-avaruudesta ja siitä, että mustien aukkojen lähellä aika hidastuu. Aika riippui etenijän nopeudesta. Olen kuitenkin jostain lukenut liittyen meditaatioon, että aika ymmärretään vain menneisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvänä, mutta ei tähän hetkeen.

Jotenkin tämä on ymmärrettävää, sillä kun tietoisuus läsnäolevasta hetkestä on voimakas, tuntuu kuin aikaa ei ole. Tuntuu kuin olisi vain jonkinlainen täysi olemisen tila. Mielestäni on helpompi meditoida, jos saa tuntuman, että nykyhetkessä ei ole aikaa. Tämä ilmeisesti liittyy minuuden häviämisen kokemukseen.

Jos pystyisi olemaan ajattelematta menneisyyttä ja tulevaisuutta, ei aikaakaan tarvitsisi ajatella ja ottaa huomioon. Onko ajatus hullu?

Lue lisää

Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus on aina sama jokaiselle havaitsijalle, riippumatta tämän suhteellisesta nopeudesta. Tästä seuraa, että jokainen havaitsija (tai piste avaruudessa) on "eri" ajassa. Mistä edelleen seuraa, että joissakin tilanteissa tapahtatumien peräkkäisjärjestys voi näyttäytyä erilaisena eri havannoijille, toisinsanoen havainnoijasta A voi näyttää siltä kuin X edeltää Y:tä, havainnoijasta B taas Y edeltää X:ää.

Täällä maapallossa eletään kuitenkin sen verran lähekkäin että paikalliset aikaerot on niin pieniä, että syntyy kokemus jaetusta ajasta ja peräkkäisestä kausaalisesta järjestyksestä.

Body-Mind organismin tasolla aika-/peräkkäisyyssuhteet näyttävät käyttäytyvän myös jännällä tavalla. Herrat Radin ja Bierman ovat kokeissaan havainneet, että ainakin joissain koetilanteissa emotionaalista havaintoa vastaava aivofysiologinen reaktio edeltää itse havaintoa (kuvan ilmaantumista tietokoneruudulle).
http://www.quantumconsciousness.org/views/TimeFlies.html

Hopi, kieli ilman aikaa, ajan käsitettä:
http://www.netn.fi/298/netn_298_whorf.html

https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Time According to the Vedas
n-d / (017)

Puranic concepts of time as “an active potency of the Supreme which manipulates the material energy,” can appear incompatible with Einstein's analysis of time as a geometric coordinate in the fabric of space. All the same, Thompson considers the rich complexity of the Puranic accounts, which include calculation of time based on atomic action, the motion of the stars and planets in terms of arc-seconds, and time dilation over cosmic distances.

Anonyymi00013 kirjoitti:

https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Time According to the Vedas
n-d / (017)

Puranic concepts of time as “an active potency of the Supreme which manipulates the material energy,” can appear incompatible with Einstein's analysis of time as a geometric coordinate in the fabric of space. All the same, Thompson considers the rich complexity of the Puranic accounts, which include calculation of time based on atomic action, the motion of the stars and planets in terms of arc-seconds, and time dilation over cosmic distances.

Lue lisää

Aika vedojen mukaan
n-d / (017)

Puranien käsitys ajasta ”korkeimman voiman aktiivisena potentiaalina, joka manipuloi aineellista energiaa” voi vaikuttaa ristiriitaiselta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden rakenteessa. Thompson kuitenkin ottaa huomioon puranien kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, joka sisältää ajan laskemisen atomien toiminnan perusteella, tähtien ja planeettojen liikkeen kaarisekunteina ja ajan dilataation kosmisten etäisyyksien yli.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Aika vedojen mukaan
n-d / (017)

Puranien käsitys ajasta ”korkeimman voiman aktiivisena potentiaalina, joka manipuloi aineellista energiaa” voi vaikuttaa ristiriitaiselta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden rakenteessa. Thompson kuitenkin ottaa huomioon puranien kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, joka sisältää ajan laskemisen atomien toiminnan perusteella, tähtien ja planeettojen liikkeen kaarisekunteina ja ajan dilataation kosmisten etäisyyksien yli.

Lue lisää

https://richardlthompson.com/time-according-vedas

Anonyymi00015 kirjoitti:

https://richardlthompson.com/time-according-vedas

CURRICULUM VITAE
Richard L. Thompson


EDUCATION

B.S. 1969 Mathematics and physics, State University of New York at Binghamton.

M.A. 1970 Mathematics, Syracuse University.
Ph.D. 1974 Probability theory and statistical mechanics, Cornell University.

ANSIOLUETTELO
Richard L. Thompson


KOULUTUS

B.S. 1969 Matematiikka ja fysiikka, New Yorkin osavaltion yliopisto, Binghamton.

M.A. 1970 Matematiikka, Syracuse University.
Ph.D. 1974 Todennäköisyysteoria ja tilastollinen mekaniikka, Cornell University.

Anonyymi00016 kirjoitti:

CURRICULUM VITAE
Richard L. Thompson


EDUCATION

B.S. 1969 Mathematics and physics, State University of New York at Binghamton.

M.A. 1970 Mathematics, Syracuse University.
Ph.D. 1974 Probability theory and statistical mechanics, Cornell University.

ANSIOLUETTELO
Richard L. Thompson


KOULUTUS

B.S. 1969 Matematiikka ja fysiikka, New Yorkin osavaltion yliopisto, Binghamton.

M.A. 1970 Matematiikka, Syracuse University.
Ph.D. 1974 Todennäköisyysteoria ja tilastollinen mekaniikka, Cornell University.

Lue lisää

Richard L. Thompson [Sadaputa Dasa] (4. helmikuuta 1947 – 18. syyskuuta 2008) oli matemaatikko, tiedemies, filosofi, tutkija, kirjailija ja bhakti-joogan omistautunut harjoittaja. Vuonna 1974 Thompson sai tohtorin arvon Cornellin yliopistosta, jossa hän erikoistui todennäköisyysteoriaan ja tilastolliseen mekaniikkaan. Tänä aikana hän löysi inspiraation Bhagavad-gitan filosofiasta ja tuli A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan, Kansainvälisen Krishna-tietoisuuden yhdistyksen (ISKCON) perustaja-acaryan, joka tunnetaan yleisesti Hare Krishna -liikkeenä, vihitty oppilaaksi. Ammatillisessa urallaan Thompson jatkoi tutkimusta kvanttiteoriassa ja matemaattisessa biologiassa sekä NASA:n rahoittamaa tutkimusta satelliittien kaukokartoituksessa. Hän tuotti yli kaksi tusinaa vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja oli mukana kirjoittamassa yliopistokirjaa biologisten järjestelmien tietokonemallinnuksesta. Thompson työskenteli myös postdoc-tutkijana Cavendish-laboratoriossa Cambridgen yliopistossa sekä tutkijana ja tutkijana La Jolla -instituutissa, sovelletun epälineaarisen ongelman osastolla, lähellä San Diegoa.

Thompson oli ISKCONin tieteellisen haaran, Bhaktivedanta-instituutin, perustajajäsen, jossa hän julkaisi yli neljätoista teknistä artikkelia tieteen ja vedantan välisen suhteen tutkimuksesta. Hän kirjoitti myös yli neljäkymmentä esseetä laajalle yleisölle Back to Godhead (BTG) -lehteen, joka on Hare Krishna -liikkeen lehti. Thompson tutki laajasti

Anonyymi00017 kirjoitti:

Richard L. Thompson [Sadaputa Dasa] (4. helmikuuta 1947 – 18. syyskuuta 2008) oli matemaatikko, tiedemies, filosofi, tutkija, kirjailija ja bhakti-joogan omistautunut harjoittaja. Vuonna 1974 Thompson sai tohtorin arvon Cornellin yliopistosta, jossa hän erikoistui todennäköisyysteoriaan ja tilastolliseen mekaniikkaan. Tänä aikana hän löysi inspiraation Bhagavad-gitan filosofiasta ja tuli A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan, Kansainvälisen Krishna-tietoisuuden yhdistyksen (ISKCON) perustaja-acaryan, joka tunnetaan yleisesti Hare Krishna -liikkeenä, vihitty oppilaaksi. Ammatillisessa urallaan Thompson jatkoi tutkimusta kvanttiteoriassa ja matemaattisessa biologiassa sekä NASA:n rahoittamaa tutkimusta satelliittien kaukokartoituksessa. Hän tuotti yli kaksi tusinaa vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja oli mukana kirjoittamassa yliopistokirjaa biologisten järjestelmien tietokonemallinnuksesta. Thompson työskenteli myös postdoc-tutkijana Cavendish-laboratoriossa Cambridgen yliopistossa sekä tutkijana ja tutkijana La Jolla -instituutissa, sovelletun epälineaarisen ongelman osastolla, lähellä San Diegoa.

Thompson oli ISKCONin tieteellisen haaran, Bhaktivedanta-instituutin, perustajajäsen, jossa hän julkaisi yli neljätoista teknistä artikkelia tieteen ja vedantan välisen suhteen tutkimuksesta. Hän kirjoitti myös yli neljäkymmentä esseetä laajalle yleisölle Back to Godhead (BTG) -lehteen, joka on Hare Krishna -liikkeen lehti. Thompson tutki laajasti

Lue lisää

Richard L. Thompson [Sadaputa Dasa] (4. helmikuuta 1947 – 18. syyskuuta 2008) oli matemaatikko, tiedemies, filosofi, tutkija, kirjailija ja bhakti-joogan omistautunut harjoittaja.

https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Puranien käsitys ajasta ”korkeimman voiman aktiivisena potentiaalina, joka manipuloi aineellista energiaa” voi vaikuttaa ristiriitaiselta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden rakenteessa. Thompson kuitenkin ottaa huomioon puranien kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, joka sisältää ajan laskemisen atomien toiminnan perusteella, tähtien ja planeettojen liikkeen kaarisekunteina ja ajan dilataation kosmisten etäisyyksien yli.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Richard L. Thompson [Sadaputa Dasa] (4. helmikuuta 1947 – 18. syyskuuta 2008) oli matemaatikko, tiedemies, filosofi, tutkija, kirjailija ja bhakti-joogan omistautunut harjoittaja.

https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Puranien käsitys ajasta ”korkeimman voiman aktiivisena potentiaalina, joka manipuloi aineellista energiaa” voi vaikuttaa ristiriitaiselta Einsteinin analyysin kanssa, jossa aika on geometrinen koordinaatti avaruuden rakenteessa. Thompson kuitenkin ottaa huomioon puranien kertomusten rikkaan monimutkaisuuden, joka sisältää ajan laskemisen atomien toiminnan perusteella, tähtien ja planeettojen liikkeen kaarisekunteina ja ajan dilataation kosmisten etäisyyksien yli.

Lue lisää

Aika. Kāla

Suuri Aika. Mahākāla.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Aika. Kāla

Suuri Aika. Mahākāla.

Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00020 kirjoitti:

Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Miksi aika nopeutuu ja mitä sille voidaan tehdä?

B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.

Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:



Vastaus: Usein ihmiset joutuvat ajattomuuden tilaan, kun ihminen ei ymmärrä, mitä tehdä, mitä tapahtuu, aika näyttää menneen hulluksi, kiihtyneen. Nykyään on monessa suhteessa tällainen ajattomuuden tila, kun vanha, kaikille selkeä muodostelma on melkein ohi, siirrytään uuteen muodostelmaan, sivilisaatioon, ja monet ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä, miten sopeutua uuteen muodostelmaan. Vedoissa sanotaan, että kun ajanpyörä saavuttaa alimmillaan pisteen, jossa siirrytään uuteen sykliin, sillä hetkellä ajan kulku kiihtyy jyrkästi. Aika tiivistyy, aikasyklien risteyskohtaan, jolloin totutut rakenteet eivät toimi. Nyt meillä on juuri tällainen tilanne - aiemmat hoitomenetelmät eivät toimi, jotkin sosiaaliset rakenteet eivät toimi, johtamisjärjestelmät eivät toimi, eli ihmiset yrittävät soveltaa jotakin aiemmin kehitettyä, mutta se on tehotonta. Itse asiassa ne, jotka ymmärtävät aikaa, eli ymmärtävät, miten aika liittyy älyyn, pystyvät selviytymään tästä tilanteesta. Tietyn luovuuden ansiosta ihminen voi päästä mukaan tilanteeseen ja olla menestyvä ja onnellinen. Ajan risteys on eräänlainen erityinen muutoskonfiguraatio, kun ihmiset siirtyvät luovaan vaiheeseen, koska kaikki muu kuin luovuus ei toimi (on hyödytöntä). Jos et kytkeydy päälle, kuulut luusereiden luokkaan.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Miksi aika nopeutuu ja mitä sille voidaan tehdä?

B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.

Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:



Vastaus: Usein ihmiset joutuvat ajattomuuden tilaan, kun ihminen ei ymmärrä, mitä tehdä, mitä tapahtuu, aika näyttää menneen hulluksi, kiihtyneen. Nykyään on monessa suhteessa tällainen ajattomuuden tila, kun vanha, kaikille selkeä muodostelma on melkein ohi, siirrytään uuteen muodostelmaan, sivilisaatioon, ja monet ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä, miten sopeutua uuteen muodostelmaan. Vedoissa sanotaan, että kun ajanpyörä saavuttaa alimmillaan pisteen, jossa siirrytään uuteen sykliin, sillä hetkellä ajan kulku kiihtyy jyrkästi. Aika tiivistyy, aikasyklien risteyskohtaan, jolloin totutut rakenteet eivät toimi. Nyt meillä on juuri tällainen tilanne - aiemmat hoitomenetelmät eivät toimi, jotkin sosiaaliset rakenteet eivät toimi, johtamisjärjestelmät eivät toimi, eli ihmiset yrittävät soveltaa jotakin aiemmin kehitettyä, mutta se on tehotonta. Itse asiassa ne, jotka ymmärtävät aikaa, eli ymmärtävät, miten aika liittyy älyyn, pystyvät selviytymään tästä tilanteesta. Tietyn luovuuden ansiosta ihminen voi päästä mukaan tilanteeseen ja olla menestyvä ja onnellinen. Ajan risteys on eräänlainen erityinen muutoskonfiguraatio, kun ihmiset siirtyvät luovaan vaiheeseen, koska kaikki muu kuin luovuus ei toimi (on hyödytöntä). Jos et kytkeydy päälle, kuulut luusereiden luokkaan.

Lue lisää

Mitä ovat sisäinen ja ulkoinen aika?

B.S.Swami, fyysikko vastaa:

Kysymys: Mitä on sisäinen ja ulkoinen aika?
Vastaus: Kun henkilöllä on ulkoinen aika, joka näkyy kellon osoittimena, mutta ei sisäistä aikaa, se tarkoittaa, että henkilö on levottomuuden tilassa. Tämä on ajattomuudessa olevan ihmisen psykologinen perustila, kun ihminen ei ole ottanut vastuuta itsestään, elämästään ja odottaa ongelmiensa ratkeavan ulkoisessa rakenteessa. Tämä tila on sisäisen ajan ryöstäjä. Ja silloin ihminen rikkoo mittaamisen lakia: hän lakkaa huomaamasta läheisten ihmisten elämää. Sisäinen aika on kykyä kytkeytyä pois aistien objekteista, ulkoisista olosuhteista ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Mitä ovat sisäinen ja ulkoinen aika?

B.S.Swami, fyysikko vastaa:

Kysymys: Mitä on sisäinen ja ulkoinen aika?
Vastaus: Kun henkilöllä on ulkoinen aika, joka näkyy kellon osoittimena, mutta ei sisäistä aikaa, se tarkoittaa, että henkilö on levottomuuden tilassa. Tämä on ajattomuudessa olevan ihmisen psykologinen perustila, kun ihminen ei ole ottanut vastuuta itsestään, elämästään ja odottaa ongelmiensa ratkeavan ulkoisessa rakenteessa. Tämä tila on sisäisen ajan ryöstäjä. Ja silloin ihminen rikkoo mittaamisen lakia: hän lakkaa huomaamasta läheisten ihmisten elämää. Sisäinen aika on kykyä kytkeytyä pois aistien objekteista, ulkoisista olosuhteista ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.

Lue lisää

Miten käsitys ajasta eroaa länsimaisen ja itäisen sivilisaation välillä?


Kysymys: Mikä ero on länsimaisen ja itäisen sivilisaation aikakäsityksessä?
Vastaus: Kyse on pohjimmiltaan erilaisesta näkemyksestä. Länsimaisessa sivilisaatiossa aikaa tarkastellaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Menneisyys on silloin mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty. Nykyhetkeä ei länsimaisessa sivilisaatiossa pidetä tekijänä. Eli itse asiassa ihminen ei ole olemassa nykyhetkessä. Osoittautuu, että tällaisessa sivilisaatiossa aika on jakautunut menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tällainen ihminen haaveilee tulevaisuudesta tai katuu menneisyyttä. Itäisessä kulttuurissa menneisyyttä ja tulevaisuutta tarkastellaan nykyisyydessä. Ja tällainen ihminen ajattelee ja tuntee, että hänen tulevaisuutensa riippuu siitä, miten hän ajattelee ja tuntee nyt. Siitä, miten hän suhtautuu ympäröivään maailmaan nyt. Tulevaisuutta hänen ei silloin tarvitse suunnitella. Aika suunnittelee, koska aika on ihmisen suunnitelmien yläpuolella.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Miten käsitys ajasta eroaa länsimaisen ja itäisen sivilisaation välillä?


Kysymys: Mikä ero on länsimaisen ja itäisen sivilisaation aikakäsityksessä?
Vastaus: Kyse on pohjimmiltaan erilaisesta näkemyksestä. Länsimaisessa sivilisaatiossa aikaa tarkastellaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Menneisyys on silloin mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty. Nykyhetkeä ei länsimaisessa sivilisaatiossa pidetä tekijänä. Eli itse asiassa ihminen ei ole olemassa nykyhetkessä. Osoittautuu, että tällaisessa sivilisaatiossa aika on jakautunut menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tällainen ihminen haaveilee tulevaisuudesta tai katuu menneisyyttä. Itäisessä kulttuurissa menneisyyttä ja tulevaisuutta tarkastellaan nykyisyydessä. Ja tällainen ihminen ajattelee ja tuntee, että hänen tulevaisuutensa riippuu siitä, miten hän ajattelee ja tuntee nyt. Siitä, miten hän suhtautuu ympäröivään maailmaan nyt. Tulevaisuutta hänen ei silloin tarvitse suunnitella. Aika suunnittelee, koska aika on ihmisen suunnitelmien yläpuolella.

Lue lisää

Kysymys: Mitä muinaisten viisaus voi opettaa meille?


B.S.Swami:

Vastaus: Muinaisilla tietäjillä on syvyyttä, joka meiltä nykyään puuttuu. Idän ja lännen yhdistelmä antaa hämmästyttävän tuloksen - elämän tarkoituksen ymmärtämisen ja mukavuuden, ulkoisen harmonian luomisen. Aineelliset saavutukset eivät kuitenkaan tee meistä edistyksellisempiä, vaan pikemminkin päinvastoin - tuhoisampia ja vähemmän onnellisia. Muinaisina aikoina ihmiset näkivät elämän tarkoituksen siinä, että he tekivät jotain kaunista yhdessä. Tämän merkityksen ytimessä oli aikomus - herättää ympärillä olevien sydämissä inspiraation ja luovan lennon tunne. Jotta ihminen voisi olla onnellinen, tarvitaan vain kaksi asiaa - lempipuuhaa ja ystäviä, joiden kanssa hän tekisi lempipuuhaansa.


Kysymys: Mikä on älyn ja sisäisen ajan suhde?


B.S.Swami:

Vastaus: Äly on suoraan yhteydessä aikaan. Järkevä ihminen on ihminen, joka ymmärtää ajan luonteen, hän tekee yhteistyötä ajan energian kanssa. Tämä on älyn määritelmä. Kiinalaisilla on tällainen sanonta: Jos haluat tuhota vihollisen, istu joen rannalla ja odota, kunnes se ui ohitsesi. Toisin sanoen itämaisen ajattelun luonteeseen kuuluu, ettei taistella, ei vastustaa, vaan yksinkertaisesti tuntea yhteys. Äly on funktio, jonka avulla ihminen voi tuntea maailman eheyden ja suhteiden eheyden. Hän ei jaa tätä maailmaa vihamielisiin ja ystävällisiin, hän ymmärtää, ettei ystäviä ja vihollisia ole. Tämä jako on luontainen länsimaiselle ajattelulle, joka toimii ulkoisen ajan tilassa. Henkinen äly toimii sisäisen ajan tilassa, ja se on oppilaan hallussa.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Kysymys: Mitä muinaisten viisaus voi opettaa meille?


B.S.Swami:

Vastaus: Muinaisilla tietäjillä on syvyyttä, joka meiltä nykyään puuttuu. Idän ja lännen yhdistelmä antaa hämmästyttävän tuloksen - elämän tarkoituksen ymmärtämisen ja mukavuuden, ulkoisen harmonian luomisen. Aineelliset saavutukset eivät kuitenkaan tee meistä edistyksellisempiä, vaan pikemminkin päinvastoin - tuhoisampia ja vähemmän onnellisia. Muinaisina aikoina ihmiset näkivät elämän tarkoituksen siinä, että he tekivät jotain kaunista yhdessä. Tämän merkityksen ytimessä oli aikomus - herättää ympärillä olevien sydämissä inspiraation ja luovan lennon tunne. Jotta ihminen voisi olla onnellinen, tarvitaan vain kaksi asiaa - lempipuuhaa ja ystäviä, joiden kanssa hän tekisi lempipuuhaansa.


Kysymys: Mikä on älyn ja sisäisen ajan suhde?


B.S.Swami:

Vastaus: Äly on suoraan yhteydessä aikaan. Järkevä ihminen on ihminen, joka ymmärtää ajan luonteen, hän tekee yhteistyötä ajan energian kanssa. Tämä on älyn määritelmä. Kiinalaisilla on tällainen sanonta: Jos haluat tuhota vihollisen, istu joen rannalla ja odota, kunnes se ui ohitsesi. Toisin sanoen itämaisen ajattelun luonteeseen kuuluu, ettei taistella, ei vastustaa, vaan yksinkertaisesti tuntea yhteys. Äly on funktio, jonka avulla ihminen voi tuntea maailman eheyden ja suhteiden eheyden. Hän ei jaa tätä maailmaa vihamielisiin ja ystävällisiin, hän ymmärtää, ettei ystäviä ja vihollisia ole. Tämä jako on luontainen länsimaiselle ajattelulle, joka toimii ulkoisen ajan tilassa. Henkinen äly toimii sisäisen ajan tilassa, ja se on oppilaan hallussa.

Lue lisää

Kysymys: Mikä on ominaista länsimaiselle aikakäsitykselle?


B.S.Swami:

Vastaus: Kun jätämme huomiotta sisäisen ajan, meistä tulee ”länsimainen” ihminen. ”Länsimainen” ihminen ajattelee, että huomenna on parempi (eli nyt ei ole niin kuin haluaisimme, mutta huomenna on parempi). Ihmettelen - mistä hän saa tämän? Tällaista kysymystä ei kannata kysyä ”länsimaiselta” ihmiseltä, koska se pelottaa häntä. Hän ajattelee, että huomenna on parempi, koska olen suunnitellut sen niin; olen oppinut menneisyyden virheistä, en aio toistaa niitä uudelleen, joten huomenna kaikki on hyvin. Mutta tärkein virhe, jota hän ei tunnista ja jonka vuoksi huomenna ei tule olemaan parempi, on se, että hän ei koe nykyhetken tunnetta, eli hän ei koe yhtenäisyyden tunnetta, harmonian tunnetta.

Huomenna hän käsittelee karmansa, eikä ole niin tärkeää, onko se hyvä vai huono. Jos ihmisellä on hyvä karma, hän saa joitakin tuloksia, hedelmiä, ja hän kiintyy näihin hedelmiin, koska hänellä ei ole sisäistä tilaa, hänen sisäinen ulottuvuutensa ei ole päällä. Toisin sanoen hän ei omista toimintansa hedelmiä jollekin korkeammalle voimalle, vaan hän ajattelee, että kaikki hedelmät kuuluvat hänelle. Luonnollisesti hän kiintyy näihin hedelmiin ja kehittää tietynlaisen asenteen tätä kaikkea kohtaan. Hän pelkää menettävänsä ne, ja sen seurauksena hän kokee kärsimystä. Jos karma on huono, ihminen epäonnistuu. Näissä tapauksissa henkilö on yli laidan, hän alkaa alentua, hänellä on alemmuuskompleksi. Seuraavaksi henkilö kääntyy psykologin puoleen, koska hänen on selviydyttävä ulkoisesta ajasta, ja psykologi antaa hänelle mahdollisuuden rentoutua, ajatella positiivisia asioita. Näin ”länsimainen” ihminen yrittää ratkaista ulkoisen ajan ongelman.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Kysymys: Mikä on ominaista länsimaiselle aikakäsitykselle?


B.S.Swami:

Vastaus: Kun jätämme huomiotta sisäisen ajan, meistä tulee ”länsimainen” ihminen. ”Länsimainen” ihminen ajattelee, että huomenna on parempi (eli nyt ei ole niin kuin haluaisimme, mutta huomenna on parempi). Ihmettelen - mistä hän saa tämän? Tällaista kysymystä ei kannata kysyä ”länsimaiselta” ihmiseltä, koska se pelottaa häntä. Hän ajattelee, että huomenna on parempi, koska olen suunnitellut sen niin; olen oppinut menneisyyden virheistä, en aio toistaa niitä uudelleen, joten huomenna kaikki on hyvin. Mutta tärkein virhe, jota hän ei tunnista ja jonka vuoksi huomenna ei tule olemaan parempi, on se, että hän ei koe nykyhetken tunnetta, eli hän ei koe yhtenäisyyden tunnetta, harmonian tunnetta.

Huomenna hän käsittelee karmansa, eikä ole niin tärkeää, onko se hyvä vai huono. Jos ihmisellä on hyvä karma, hän saa joitakin tuloksia, hedelmiä, ja hän kiintyy näihin hedelmiin, koska hänellä ei ole sisäistä tilaa, hänen sisäinen ulottuvuutensa ei ole päällä. Toisin sanoen hän ei omista toimintansa hedelmiä jollekin korkeammalle voimalle, vaan hän ajattelee, että kaikki hedelmät kuuluvat hänelle. Luonnollisesti hän kiintyy näihin hedelmiin ja kehittää tietynlaisen asenteen tätä kaikkea kohtaan. Hän pelkää menettävänsä ne, ja sen seurauksena hän kokee kärsimystä. Jos karma on huono, ihminen epäonnistuu. Näissä tapauksissa henkilö on yli laidan, hän alkaa alentua, hänellä on alemmuuskompleksi. Seuraavaksi henkilö kääntyy psykologin puoleen, koska hänen on selviydyttävä ulkoisesta ajasta, ja psykologi antaa hänelle mahdollisuuden rentoutua, ajatella positiivisia asioita. Näin ”länsimainen” ihminen yrittää ratkaista ulkoisen ajan ongelman.

Lue lisää

Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.

Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.


Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.



Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.

Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.


Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.



Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille.

Lue lisää

Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.

Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.

Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.

Lue lisää

Aika ei ole lineaarinen vaan syklinen.

Kysymys: Mitkä ovat ajan peruskäsitteet?

B.S.Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.

Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:


Vastaus: Asia on niin, että ihmisillä, sinulla ja minulla, on kaksi käsitystä ajasta. Toinen käsitys ajasta on ulkoinen aika, fyysinen aika, jolloin kaikki yksinkertaisesti kulkee eteenpäin menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tämän fyysisen ajan varaan on itse asiassa rakennettu koko käsitys elämästä. Eli ihminen elää, hän kasvaa, yhteiskunta etenee jonnekin eteenpäin, ja ihminen itse asiassa käy läpi eri kehitysvaiheita, yhteiskunta käy läpi eri kehitysvaiheita. Mitä me ajattelemme ajasta? Kysytäänpä itseltämme kysymys - mitä aika on meille? Mitä tulevaisuus on meille? Mitä näemme tulevaisuudessa? Kehitystä, eikö niin? Kun ajattelemme tulevaisuutta, mitä tunnemme sydämessämme? Toivoa. Meillä on jonkinlainen käsitys onnellisuudesta, jonkinlainen käsitys löytämättömistä mahdollisuuksista, joita löydämme. Entä kun ajattelemme menneisyyttä, mitä tunteita se herättää meissä? Kiitollisuutta.


Milloin ajattelemme nykyhetkeä? Eihän ole aikaa ajatella, vai onko? Ei ole aikaa tuntea. Huomatkaa, tämä on hyvin tärkeä kohta. Katsomme tulevaisuuteen suurella mielihyvällä, meillä on hyvin voimakas taipumus katsoa menneisyyteen, eli ihmiset katsovat menneisyyteen, ja kun he katsovat menneisyyteen, he kokevat tiettyjä, hyvin voimakkaita tunteita. Ihmiset, jotka ovat jaloja, kokevat kiitollisuutta, ihmiset, jotka ovat onnettomia, kokevat katumusta. He ajattelevat esimerkiksi: ”Jos olisin matkustanut kaksikymmentä vuotta tai edes viisi vuotta taaksepäin, olisin tehnyt asiat toisin”, eikö niin? Useimmat ihmiset tuntevat niin. Mutta vakuutan teille, että jos matkustaisitte viisi vuotta taaksepäin, tekisitte samoin. Koska juuri nyt, tässä hetkessä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä.


Koska juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä. Toisin sanoen ajattelemme, että jos meille annetaan enemmän aikaa, teemme jotain ihmeellistä, mutta juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa. Ja samalla tavalla ihminen ajattelee, että tulevaisuudessa tapahtuu edistystä, mutta on mielenkiintoinen asia - haluan kertoa teille tänään yhden salaisuuden. Tiedättekö, että ajassa on yksi mielenkiintoinen piirre? Se on se, että aika on silmukka, eli aika, tämä fyysinen aika menneisyydestä tulevaisuuteen on olemassa ihmisen käsityksessä, mutta se... sitä ei ole olemassa maailmankaikkeudessa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Aika ei ole lineaarinen vaan syklinen.

Kysymys: Mitkä ovat ajan peruskäsitteet?

B.S.Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.

Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:


Vastaus: Asia on niin, että ihmisillä, sinulla ja minulla, on kaksi käsitystä ajasta. Toinen käsitys ajasta on ulkoinen aika, fyysinen aika, jolloin kaikki yksinkertaisesti kulkee eteenpäin menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tämän fyysisen ajan varaan on itse asiassa rakennettu koko käsitys elämästä. Eli ihminen elää, hän kasvaa, yhteiskunta etenee jonnekin eteenpäin, ja ihminen itse asiassa käy läpi eri kehitysvaiheita, yhteiskunta käy läpi eri kehitysvaiheita. Mitä me ajattelemme ajasta? Kysytäänpä itseltämme kysymys - mitä aika on meille? Mitä tulevaisuus on meille? Mitä näemme tulevaisuudessa? Kehitystä, eikö niin? Kun ajattelemme tulevaisuutta, mitä tunnemme sydämessämme? Toivoa. Meillä on jonkinlainen käsitys onnellisuudesta, jonkinlainen käsitys löytämättömistä mahdollisuuksista, joita löydämme. Entä kun ajattelemme menneisyyttä, mitä tunteita se herättää meissä? Kiitollisuutta.


Milloin ajattelemme nykyhetkeä? Eihän ole aikaa ajatella, vai onko? Ei ole aikaa tuntea. Huomatkaa, tämä on hyvin tärkeä kohta. Katsomme tulevaisuuteen suurella mielihyvällä, meillä on hyvin voimakas taipumus katsoa menneisyyteen, eli ihmiset katsovat menneisyyteen, ja kun he katsovat menneisyyteen, he kokevat tiettyjä, hyvin voimakkaita tunteita. Ihmiset, jotka ovat jaloja, kokevat kiitollisuutta, ihmiset, jotka ovat onnettomia, kokevat katumusta. He ajattelevat esimerkiksi: ”Jos olisin matkustanut kaksikymmentä vuotta tai edes viisi vuotta taaksepäin, olisin tehnyt asiat toisin”, eikö niin? Useimmat ihmiset tuntevat niin. Mutta vakuutan teille, että jos matkustaisitte viisi vuotta taaksepäin, tekisitte samoin. Koska juuri nyt, tässä hetkessä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä.


Koska juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä. Toisin sanoen ajattelemme, että jos meille annetaan enemmän aikaa, teemme jotain ihmeellistä, mutta juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa. Ja samalla tavalla ihminen ajattelee, että tulevaisuudessa tapahtuu edistystä, mutta on mielenkiintoinen asia - haluan kertoa teille tänään yhden salaisuuden. Tiedättekö, että ajassa on yksi mielenkiintoinen piirre? Se on se, että aika on silmukka, eli aika, tämä fyysinen aika menneisyydestä tulevaisuuteen on olemassa ihmisen käsityksessä, mutta se... sitä ei ole olemassa maailmankaikkeudessa.

Lue lisää

Universaalinen aika on silmukka. Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa meille tapahtuu sama asia, joka tapahtui menneisyydessä.

Aika on siis silmukka.

Aion paljastaa tämän kohdan nyt, älkää pelästykö, olkaa hyvä. On olemassa syklisyys, se ilmenee elämässämme, se ilmenee esimerkiksi siinä, että olemme nyt ... olemme illalla, eikö niin?

Olemme illalla, pian tulee yö ja sitten tulee seuraava sykli, tulee taas aamu, tulee taas ilta ja tulee taas yö. Tämä on aika, eli me todella havaitsemme sen syklin muodossa. On olemassa vuosisykli, päiväsykli, elinkaari, ja näin ollen siirrymme jatkuvasti syklistä toiseen. Tämä on suhteemme aikaan. Meillä ei ole aikaa menneisyydestä tulevaisuuteen, vaan aikaa on syklistä toiseen.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Universaalinen aika on silmukka. Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa meille tapahtuu sama asia, joka tapahtui menneisyydessä.

Aika on siis silmukka.

Aion paljastaa tämän kohdan nyt, älkää pelästykö, olkaa hyvä. On olemassa syklisyys, se ilmenee elämässämme, se ilmenee esimerkiksi siinä, että olemme nyt ... olemme illalla, eikö niin?

Olemme illalla, pian tulee yö ja sitten tulee seuraava sykli, tulee taas aamu, tulee taas ilta ja tulee taas yö. Tämä on aika, eli me todella havaitsemme sen syklin muodossa. On olemassa vuosisykli, päiväsykli, elinkaari, ja näin ollen siirrymme jatkuvasti syklistä toiseen. Tämä on suhteemme aikaan. Meillä ei ole aikaa menneisyydestä tulevaisuuteen, vaan aikaa on syklistä toiseen.

Lue lisää

Kāla. Ikuinen aika.

Aineellisen kosmoksen pienintä hiukkasta, joka on jakamaton eikä muodosta erillistä kehoa, kutsutaan atomiksi (paramah-anuh). Silmälle näkymätön atomi on olemassa aina, jopa kaikkien muotojen tuhoutumisen jälkeen. Aineellinen ruumis ei ole mitään muuta kuin tällaisten atomien tietty yhdistelmä, mutta tavallinen ihminen ymmärtää sen luonteen väärin.

Srimad-Bhagavatamissa annettu kuvaus atomista on lähes identtinen nykyaikaisen atomistisen teorian oppien kanssa; näitä asioita käsitellään yksityiskohtaisemmin Kanadan opetuksissa, Paramanu-vadassa. Nykyaikaiset tiedemiehet pitävät atomeja myös pienimpinä jakamattomina hiukkasina, joista maailmankaikkeus rakentuu. Srimad-Bhagavatam sisältää tietoa monista tiedonaloista, myös atomistisesta teoriasta. Atomi on ikuisen ajan pienin hienojakoinen muoto.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kāla. Ikuinen aika.

Aineellisen kosmoksen pienintä hiukkasta, joka on jakamaton eikä muodosta erillistä kehoa, kutsutaan atomiksi (paramah-anuh). Silmälle näkymätön atomi on olemassa aina, jopa kaikkien muotojen tuhoutumisen jälkeen. Aineellinen ruumis ei ole mitään muuta kuin tällaisten atomien tietty yhdistelmä, mutta tavallinen ihminen ymmärtää sen luonteen väärin.

Srimad-Bhagavatamissa annettu kuvaus atomista on lähes identtinen nykyaikaisen atomistisen teorian oppien kanssa; näitä asioita käsitellään yksityiskohtaisemmin Kanadan opetuksissa, Paramanu-vadassa. Nykyaikaiset tiedemiehet pitävät atomeja myös pienimpinä jakamattomina hiukkasina, joista maailmankaikkeus rakentuu. Srimad-Bhagavatam sisältää tietoa monista tiedonaloista, myös atomistisesta teoriasta. Atomi on ikuisen ajan pienin hienojakoinen muoto.

Lue lisää

Atomi on ilmenneen maailmankaikkeuden alkeisyksikkö. Atomeja puhtaassa muodossaan, jotka eivät ole yhdistyneet yhdeksi tai toiseksi fyysiseksi kehoksi, kutsutaan äärettömäksi ykseydeksi. Varmasti on olemassa monia erilaisia fyysisiä kehoja, mutta pelkästään atomit muodostavat kaiken perustan.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Atomi on ilmenneen maailmankaikkeuden alkeisyksikkö. Atomeja puhtaassa muodossaan, jotka eivät ole yhdistyneet yhdeksi tai toiseksi fyysiseksi kehoksi, kutsutaan äärettömäksi ykseydeksi. Varmasti on olemassa monia erilaisia fyysisiä kehoja, mutta pelkästään atomit muodostavat kaiken perustan.

Lue lisää

Atomi on ilmenneen maailmankaikkeuden alkeisyksikkö. Puhtaassa muodossaan olevia atomeja, jotka eivät ole yhdistyneet yhdeksi tai toiseksi fyysiseksi kehoksi, kutsutaan äärettömäksi yhtenäisyydeksi. Tietenkin on olemassa monia erilaisia fyysisiä kehoja, mutta atomit itsessään ovat kaiken perusta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Atomi on ilmenneen maailmankaikkeuden alkeisyksikkö. Puhtaassa muodossaan olevia atomeja, jotka eivät ole yhdistyneet yhdeksi tai toiseksi fyysiseksi kehoksi, kutsutaan äärettömäksi yhtenäisyydeksi. Tietenkin on olemassa monia erilaisia fyysisiä kehoja, mutta atomit itsessään ovat kaiken perusta.

Lue lisää

Aika voidaan laskea suhteuttamalla se atomeista koostuvien fyysisten kappaleiden liikkeeseen. Aika on sen kaikkivaltiaan Jumalan energiaa, joka hallitsee kaikkia fyysisten kappaleiden liikkeitä, vaikka Hän itse pysyy aineellisessa maailmassa näkymättömissä.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Aika voidaan laskea suhteuttamalla se atomeista koostuvien fyysisten kappaleiden liikkeeseen. Aika on sen kaikkivaltiaan Jumalan energiaa, joka hallitsee kaikkia fyysisten kappaleiden liikkeitä, vaikka Hän itse pysyy aineellisessa maailmassa näkymättömissä.

Lue lisää

Atomien (paramah-anuh) aika (kala) liittyy tietyn atomin (paramah-anuh) valtaamaan tilaan. Koko atomien ilmenemättömän kokonaisuuden käsittävää aikaa kutsutaan suureksi ajaksi.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Atomien (paramah-anuh) aika (kala) liittyy tietyn atomin (paramah-anuh) valtaamaan tilaan. Koko atomien ilmenemättömän kokonaisuuden käsittävää aikaa kutsutaan suureksi ajaksi.

Lue lisää

Avaruus ja aika ovat kaksi toisiinsa liittyvää käsitettä. Ajan mittaaminen perustuu atomien valtaamaan tilaan. Viiteaika lasketaan auringon liikkeestä. Aikaväliä, jonka aikana Aurinko kulkee yhden atomin valtaaman tilan läpi, kutsutaan atomiajaksi.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Avaruus ja aika ovat kaksi toisiinsa liittyvää käsitettä. Ajan mittaaminen perustuu atomien valtaamaan tilaan. Viiteaika lasketaan auringon liikkeestä. Aikaväliä, jonka aikana Aurinko kulkee yhden atomin valtaaman tilan läpi, kutsutaan atomiajaksi.

Lue lisää

Suurin aikaväli kattaa koko atomien erilaistumattoman populaation. Planeetat liikkuvat kiertoradoillaan, ja ne vievät tietyn tilan avaruudessa, ja avaruuden yksikkö on atomin kokoinen. Kukin planeetta liikkuu tiettyä rataa pitkin poikkeamatta siitä. Auringolla on tällainen rata.

Aika, joka kuluu maailmankaikkeuden luomisesta sen tuhoutumiseen, määräytyy kaikkien maailmankaikkeuden planeettajärjestelmien akselinsa ympäri tekemien kierrosten lukumäärän perusteella, jotka ne tekevät koko olemassaolonsa aikana. Tätä aikaa kutsutaan korkeimmaksi kalaksi.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Suurin aikaväli kattaa koko atomien erilaistumattoman populaation. Planeetat liikkuvat kiertoradoillaan, ja ne vievät tietyn tilan avaruudessa, ja avaruuden yksikkö on atomin kokoinen. Kukin planeetta liikkuu tiettyä rataa pitkin poikkeamatta siitä. Auringolla on tällainen rata.

Aika, joka kuluu maailmankaikkeuden luomisesta sen tuhoutumiseen, määräytyy kaikkien maailmankaikkeuden planeettajärjestelmien akselinsa ympäri tekemien kierrosten lukumäärän perusteella, jotka ne tekevät koko olemassaolonsa aikana. Tätä aikaa kutsutaan korkeimmaksi kalaksi.

Lue lisää

Karkean ajan mittayksikkö määritellään seuraavasti: kaksi atomia (paramah-anu) muodostaa yhteen liittyessään kaksoisatomin (anuh), ja kolme tällaista kaksoisatomia (anuh) muodostaa yhden heksatomin (trasareṇuḥ).

Anonyymi00037 kirjoitti:

Karkean ajan mittayksikkö määritellään seuraavasti: kaksi atomia (paramah-anu) muodostaa yhteen liittyessään kaksoisatomin (anuh), ja kolme tällaista kaksoisatomia (anuh) muodostaa yhden heksatomin (trasareṇuḥ).

Lue lisää

Jos yksi sekunti jaetaan 1687,5 osaan, kunkin osan kesto on yksi truti, joka on kahdeksantoista atomin yhdistämiseen tarvittava aika. Tämä atomien yhdistyminen erilaisiksi fyysisiksi kehoiksi toimii aineellisen ajan mittaamisen perustana. Lähtökohtana kaikissa aikalaskelmissa on aurinko.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Jos yksi sekunti jaetaan 1687,5 osaan, kunkin osan kesto on yksi truti, joka on kahdeksantoista atomin yhdistämiseen tarvittava aika. Tämä atomien yhdistyminen erilaisiksi fyysisiksi kehoiksi toimii aineellisen ajan mittaamisen perustana. Lähtökohtana kaikissa aikalaskelmissa on aurinko.

Lue lisää

1. Yksi truti - 8/13500 sekuntia

2. Yksi Vedha - 8/135 sekuntia

3. Yksi laava - 8/45 sekuntia

4. Yksi nimesha - 8/15 sekuntia

5. Yksi kshana - 8/5 sekuntia

6. Yksi kashtha - 8 sekuntia

7. Yksi laghu - 2 minuuttia

8. Yksi danda - 30 minuuttia

Anonyymi00039 kirjoitti:

1. Yksi truti - 8/13500 sekuntia

2. Yksi Vedha - 8/135 sekuntia

3. Yksi laava - 8/45 sekuntia

4. Yksi nimesha - 8/15 sekuntia

5. Yksi kshana - 8/5 sekuntia

6. Yksi kashtha - 8 sekuntia

7. Yksi laghu - 2 minuuttia

8. Yksi danda - 30 minuuttia

Lue lisää

9. Yksi prahara - 3 tuntia

10. Yksi päivä - 12 tuntia

11. yksi yö - 12 tuntia

12. yksi paksha - 15 päivää

jne.

Anonyymi00040 kirjoitti:

9. Yksi prahara - 3 tuntia

10. Yksi päivä - 12 tuntia

11. yksi yö - 12 tuntia

12. yksi paksha - 15 päivää

jne.

...
...
Näitä neljää aikakautta kutsutaan nimillä Satya-yuga, Treta-yuga, Dvapara-yuga ja Kali-yuga. Niiden kokonaiskesto on kaksitoista tuhatta vuotta puolijumalien kronologian mukaan.

Anonyymi00041 kirjoitti:

...
...
Näitä neljää aikakautta kutsutaan nimillä Satya-yuga, Treta-yuga, Dvapara-yuga ja Kali-yuga. Niiden kokonaiskesto on kaksitoista tuhatta vuotta puolijumalien kronologian mukaan.

Lue lisää

Yksi puolijumalien vuosi kestää 360 maanpäällistä vuotta. Edellä lueteltujen neljän aikakauden kokonaiskesto yhdessä siirtymäkausien, yuga-sandyojen, kanssa on puolijumalien 12 000 vuotta, eli neljän yugan täydellinen sykli kestää 4 320 000 aurinkovuotta.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Yksi puolijumalien vuosi kestää 360 maanpäällistä vuotta. Edellä lueteltujen neljän aikakauden kokonaiskesto yhdessä siirtymäkausien, yuga-sandyojen, kanssa on puolijumalien 12 000 vuotta, eli neljän yugan täydellinen sykli kestää 4 320 000 aurinkovuotta.

Lue lisää

Satya-yuga kestää 4 800 puolijumalien vuotta, Treta-yuga kestää 3 600 puolijumalien vuotta, Dvapara-yuga kestää 2 400 vuotta ja Kali-yuga kestää 1 200 puolijumalien vuotta.

Kuten jo todettiin, yksi puolijumalien vuosi on 360 ihmisvuotta. Näin ollen Satya-yugan kesto on 4 800x360 eli 1 728 000 vuotta. Treta-yuga kestää 3 600x360 eli 1 296 000 vuotta. Dvapara-yuga kestää 2 400x360 eli 864 000 vuotta. Lopuksi Kali-yuga kestää 1 200x360 eli 432 000 vuotta.

Tämä laskelma perustuu siis ihmisen kronologiaan.


Jokaista aikakautta edeltävät ja päättyvät siirtymäkaudet kestävät useita satoja puolijumalien vuosia.

Asiantuntevat tähtitieteilijät kutsuvat näitä ajanjaksoja Yuga-sandhoiksi eli kahden aikakauden yhtymäkohdiksi.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Satya-yuga kestää 4 800 puolijumalien vuotta, Treta-yuga kestää 3 600 puolijumalien vuotta, Dvapara-yuga kestää 2 400 vuotta ja Kali-yuga kestää 1 200 puolijumalien vuotta.

Kuten jo todettiin, yksi puolijumalien vuosi on 360 ihmisvuotta. Näin ollen Satya-yugan kesto on 4 800x360 eli 1 728 000 vuotta. Treta-yuga kestää 3 600x360 eli 1 296 000 vuotta. Dvapara-yuga kestää 2 400x360 eli 864 000 vuotta. Lopuksi Kali-yuga kestää 1 200x360 eli 432 000 vuotta.

Tämä laskelma perustuu siis ihmisen kronologiaan.


Jokaista aikakautta edeltävät ja päättyvät siirtymäkaudet kestävät useita satoja puolijumalien vuosia.

Asiantuntevat tähtitieteilijät kutsuvat näitä ajanjaksoja Yuga-sandhoiksi eli kahden aikakauden yhtymäkohdiksi.

Lue lisää

https://thepathofbhakti.com/understanding-all-the-different-forms-of-vishnu/
What agitates the pradhāna and transforms it into the mahat-tattva? It’s the look of Maha-Vishnu. It’s described that Maha-Vishnu impregnates pradhāna with all the souls who want to participate into the material creation, just like a man makes a woman pregnant. Being all powerfull, the Lord can generate inumerable living entitites in the womb of the material nature simply by His look.

Anonyymi00044 kirjoitti:

https://thepathofbhakti.com/understanding-all-the-different-forms-of-vishnu/
What agitates the pradhāna and transforms it into the mahat-tattva? It’s the look of Maha-Vishnu. It’s described that Maha-Vishnu impregnates pradhāna with all the souls who want to participate into the material creation, just like a man makes a woman pregnant. Being all powerfull, the Lord can generate inumerable living entitites in the womb of the material nature simply by His look.

Lue lisää

https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Time According to the Vedas

https://richardlthompson.com/time-according-vedas

Anonyymi00044 kirjoitti:

https://thepathofbhakti.com/understanding-all-the-different-forms-of-vishnu/
What agitates the pradhāna and transforms it into the mahat-tattva? It’s the look of Maha-Vishnu. It’s described that Maha-Vishnu impregnates pradhāna with all the souls who want to participate into the material creation, just like a man makes a woman pregnant. Being all powerfull, the Lord can generate inumerable living entitites in the womb of the material nature simply by His look.

Lue lisää

Aika. Kāla. Suuri Aika. Mahākāla.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Aika. Kāla. Suuri Aika. Mahākāla.

Aivan.